Arviointikertomus 2020: Perusopetusikäisten palvelujen palvelurakenne ja toimintamallit

Arviointitehtävä

Arvioinnin kohteena on perusopetusikäisten (7-15-vuotiaiden) palvelurakenteessa ja toimintamalleissa tehdyt muutokset, joilla tavoitellaan kaupunkistrategiassa ja talousarvioissa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Arvioinnin tulokset

Vuodesta 2015 vuoteen 2019 perusopetusikäisten oppilaiden määrä on kasvanut 1 005 oppilaalla. Vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaan perusopetusikäisten lasten määrä vähenee yli 2 000 oppilaalla. Tilastokeskuksen syksyllä 2019 julkaiseman väestöennusteen mukaan syntyvyyden lasku on pysyvä trendi. Kaupungin väestöarvio ja palveluverkkoselvitykset on tehty oletuksella, että syntyvyys jatkuu aiempia vuosia pienempänä myös jatkossa, mutta ei enää laske nykytilanteesta.

Tilinpäätöksessä 2019 todetaan, että lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys ovat parantuneet, mutta hyvinvointierot ovat kasvaneet. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on nostettu hyvinvointikertomuksessa kaupungin keskeiseksi tavoitteeksi. Hyvinvointi- ja terveyserojen muutosten pidemmän aikavälin seurantaa ei vielä ole.

Vuonna 2015 lasten ja nuorten palvelutakuut, kuten kouluterveydenhuolto ja lastensuojelutarpeen selvitykset, toteutuivat sataprosenttisesti. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarpeeseen alettiin kiinnittämään talousarviossa erityistä huomiota, mutta valtuustotasoisia mitattavia tavoitteita ei vielä asetettu. Vuonna 2019 palvelutakuun mukaisia tavoitteita ei enää saavutettu täysimääräisesti. Vuosi 2020 oli heikompi koronapandemian vuoksi, määräaikaiset terveystarkastukset toteutuivat kouluterveydenhuollossa alle 30 prosenttisesti. Palvelutarpeeseen on vastattu vahvistamalla oppilashuollon resursseja valtuustokauden aikana 39 henkilötyövuodesta 54 henkilötyövuoteen (kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan).

Jyväskylässä on osoitettu voimavaroja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten palveluihin (erityisesti Ohjaamo, yli 15-vuotiaat), päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten auttamiseen (erityisesti Nuorisovastaanotto, 13-22-vuotiaat), opiskelussa selviytymiseen (erityisesti oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto). Lisäksi nuorten kasvua tuetaan sosiaalipalveluilla (kuten lastensuojelu ja perheiden ennaltaehkäisevät palvelut) ja nuorisopalveluilla sekä myös kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluilla.
Kaikkia perusopetusikäisiin kohdistuvia kustannuksia ei pystytä kohtuudella tietojärjestelmistä selvittämään, jolloin on haasteellista arvioida, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistyspalvelujen yhteistyö vaikuttaa perusopetusikäisten palvelujen kustannustehokkuuteen ja laatuun.

Nuorisovastaanoton toiminnalla on saavutettu sille asetettu tavoite vähentää päihdeperustaisia lastensuojelun sijoituksia. Paineet lastensuojeluilmoitusten ja -tarpeiden selvittelyyn kasvoivat valtuustokaudella 2017-2021, mutta palvelurakenteen ja toimintatapojen muutoksilla, esimerkiksi ohjaamalla resursseja ennaltaehkäisevään palveluun, on lastensuojelun tarpeen kasvua saatu hillittyä.

Kaupungin tavoite on ollut tällä valtuustokaudella vahvistaa nuorisopalvelujen palveluyksikön toimintaa. Kaupunki käytti vuonna 2015 peruskoulunsa päättäneiden nuorisopalveluihin 100 euroa 15-29 -vuotiasta kohti ja vuonna 2020 noin 150 euroa. Kaupungin tavoitteena on ollut kasvattaa nuorisopalvelujen käyntikertojen määrää, mikä ei ohjaa nuorten palvelukokonaisuutta vaikuttavaan palveluun. Vuonna 2017 käyntikerran hinta oli 65 euroa ja 79 euroa vuonna 2020. Perusopetusikäisten ja koko nuorisopalveluiden palveluiden tavoitteenasettelussa tulisi entistä enemmän kehittää toimialarajat ylittäviä tavoitteita ja mittareita.

Kolmiportaisen tuen saajien/oppilaiden määrät ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana. Samaan aikaan oppilaskohtainen kustannus on laskenut. Oleellista on, että yleisen tuen määrä (tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet) koulutyössä ja koulun arjessa ennen tehostettua ja erityistä tukea on riittävää. Koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas on oikeutettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyyn yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Sivistyspalveluissa on tehty tuen rakenteiden ja toimintamallien selvitystyö ja oppimisen tuen kehittämissuunnitelma vuosille 2019 – 2023. Suunnitelman mukaan tuen painopiste on yleisessä ja tehostetussa tuessa.

Asuntoväestön ja siihen kuuluvien lasten pienituloisuusaste on kasvanut vuodesta 2015 vajaan prosenttiyksikön verran.
Jo aikaisemmin alkaneisiin muutoksiin ja koronapandemian aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin (palvelu- ja hoitovelka) tulee varautua kaupungin taloudessa ja toiminnassa.

Katso perusopetusikäisten palvelujen tuloksellisuusarviointi