Arviointikertomus 2020: Kylän Kattaus -liikelaitoksen toiminta ja talous
Arviointitehtävä
Kylän Kattaus -liikelaitoksen palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta arvioidaan useasta näkökulmasta: toiminnan tuottavuus/taloudellisuus, kustannusvaikuttavuus, palvelun laatu, palvelun vaikuttavuus ja henkilöstön työhyvinvointi.
Arvioinnin tulokset
Liikelaitokselle alkuperäisessä talousarviossa 2020 asetettu tilikauden alijäämätavoite oli 0,4 miljoonaa euroa, jota muutettiin koronapandemian ja Kukkumäen ruokapalvelukeskuksen uusien toimitilojen vuoksi alijäämäennusteeseen 3,8 miljoonaa euroa. Tilikauden 2020 alijäämän toteuma oli 3,2 miljoonaa euroa, vaikka kaupunki antoi liikelaitokselle 2,0 miljoonan euron sisäisen toiminta-avustuksen kattamaan koronapandemian aiheuttamat kustannukset.
Kaupungin liikelaitokselle asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toiminnan tehostaminen ja asiakaslähtöinen toiminta. Liikevaihdon tavoitemäärää henkilötyövuotta kohden ei saavutettu koronapandemian vuoksi. Asiakastyytyväisyyskyselyitä ei toteutettu koronapandemian vuoksi ja kaupunginsairaaloiden (Kyllö ja Palokka) asiakastyytyväisyyskyselyt siirrettiin vuodelle 2021.
Vuonna 2019 Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä liikelaitokselle siirretyt osastoruokapalvelut siirrettiin takaisin sairaanhoitopiirille 1.10.2020 alkaen. Sairaanhoitopiirille siirtyi noin 40 työntekijää. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kylän Kattauksen yhteisen arvioinnin perusteella osastoruokapalvelut ovat tehokkainta hoitaa sairaalan henkilökunnan toimesta.
Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokunnassa hyväksyttiin helmikuussa 2020 keittiöverkkosuunnitelma, jossa selvitettiin sairaala Novan keittiön valmistumisen ja uuden tuotantotavan aiheuttamia vaikutuksia koko kaupungin keittiöverkkoon. Selvityksen mukaan tuotantokeittiöverkkoa voidaan keskittää keskuskeittiöiden määrää vähentämällä, mikä vähentää tulevien vuosien keskuskeittiöiden korjaustarvetta ja ruoanvalmistukseen tarvittavan henkilöstön määrää. Ruokakuljetusten määrän väheneminen ja kuljetusajankohtien joustavuus mahdollistavat säästöjä. Keittiöverkkosuunnitelman toteuttamisen ja uuden tuotantotavan tavoitteita ja vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen, talouteen, palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen sekä henkilöstöön (määrä ja hyvinvointi) tulisi seurata systemaattisesti.
Vuonna 2020 sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti kasvoivat ja koulutuspäivät henkilöä kohden vähenivät. Koronatilanteen vuoksi työelämän keskusteluja ei ole vuonna 2020 käyty. Henkilöstö on voinut halutessaan pyytää keskusteluajan, jolloin keskustelu on järjestetty. Poikkeus- ja muutostilanteissa olisi hyvä arvioida kehityskeskustelujen toteuttamista ainakin yhteisöllisin keinoin.
THL:n kouluruokakyselyn perusteella perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista vuonna 2017 Jyväskylässä 20,2 prosenttia (koko maa: 29,8 prosenttia) nuorista ei syönyt koululounasta viitenä päivänä kouluviikon aikana. Vastaava tunnusluku vuonna 2019 oli 25,7 prosenttia ja koko maan keskiarvo 36,5 prosenttia. Nuorten ruokailutottumuksissa koululounaan osalta on tapahtunut negatiivinen kehitys vuodesta 2017 vuoteen 2019, mutta Jyväskylän tulokset ovat koko maan tuloksia paremmat.
Kaupunkistrategiaa toteuttavista toimenpiteistä resurssiviisaus -hankkeita oli tauolla. Hävikkiä kasvattivat esimerkiksi ulkopuolisten hävikkiruokailijoiden ruokailumahdollisuuden keskeyttäminen ja luokkaruokailu.
Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset
- + Keittiöverkkosuunnitelma on hyväksytty vuonna 2020.
- - Liikelaitoksen alijäämä -3,2 miljoonaa euroa on merkittävä huomioiden kaupungin toiminta-avustus 2,0 miljoonaa euroa, joka kattaa koronapandemian kustannukset liikelaitokselle.
Suositus: Keittiöverkkosuunnitelman toteuttamisen ja uuden tuotantotavan tavoitteita ja vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen, talouteen, palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen sekä henkilöstöön (määrä ja hyvinvointi) tulisi seurata systemaattisesti.
Suositus: Liikelaitoksessa olisi hyvä arvioida muutos- ja poikkeustilanteissa henkilöstön kanssa käytävien työelämäkeskustelujen toteuttamisen tavat.