Suoraan sisältöön

Luontopolut ja lintutornit

Jyväskylän kaupungin omistamilla mailla on ympäristötoimen ylläpitämänä kymmenen luontopolkua ja neljä lintutornia, sekä metsätoimen ylläpitämä metsäpolku. Polkureiteillä ei ole talvikunnossapitoa. Muita alueen luontopolkuja ovat Nyrölän, Kanavuoren ja Paljaspään polut.

Kaupungin ylläpitämät luontopolut...

... ja lintutornit:

Muiden ylläpitämät luontopolut:

Polkujen ja tornien sijainnin saat selville kaupungin karttapalvelusta, johon pääset klikkaamalla kohteen nimeä alla olevassa luettelossa.

Kaupungin ylläpitämät luontopolut

Kaikki polkureitit on kosteikkopaikkoihin rakennettujen pitkosten ansiosta kuljettavissa ulkoilujalkineissa. Sadekelejä lukuunottamatta kumisaappaita ei tarvita. Polkureittien kulku on merkitty maaston puihin ja kiviin keltaisin taikka oranssin värisin maalimerkein.Maalimerkki kivessäMaalimerkki puussa

Tikkakosken lp

Polku sijaitsee "Seitsemän kukkulan" ulkoilumaastossa Tikkakosken taajaman luoteislaidalla. Luontopolun lähtöpaikka ja lähtötaulu ovat Luonetjärventien alkupään pysäköintikentällä, mistä saa alkunsa myös kuntopolun/valaistun ladun reitistö.

Luontopolun rastitekstit ja opastusrakenteet ja osin pitkospuut on uusittu kesäkaudella 2015. Polkureittiä on lyhennetty ja se on viety osin uusiin maastonkohtiin. Polun kiertosuunta on aiemmasta poiketen vastapäivään.

Reitti on merkitty maastoon keltaisin maalimerkein sekä opasviitoin. Opasteita on syytä kulkiessa tarkkailla, ettei erehdy luontopolulta muille reiteille, joita maastossa on paljon. Tosin maaston avoimuuden ansiosta polulta on helppo poistua ja sille myös palata takaisin niin halutessaan.

Maasto on pääosin helppokulkuista loivasti kumpuilevaa männikkökangasta. Reitin kosteikkokohdat on varustettu pitkospuin, joten kuivalla kelillä lenkki on sopiva kiertää kevyissä ulkoilujalkineissa. Kulje pitkospuilla varovasti.

Polkureitin pituus on 2,3 km. Sen varrelle sijoittuvat 14 rastitaulua kertovat asiaa paikallisesta lähiluonnosta. Keskimäärin rasteja on siis noin 160 metrin välein.

Seitsemän kukkulan polku on virkistävä pikku reitti. Kun varaa polun kiertämiseen aikaa parisen tuntia, ehtii hyvin lueskella ja sulatella mielessään opastaulujen sisältöä ja tehdä omia luontohavaintoja.

Luontopolun kartta

Touruvuoren lp

Touruvuoren luontopolku sijaitsee Palokan itälaidan asuinalueiden tuntumassa. Polku on uusittu kokonaan kesäkaudella 2013. Reitin lähtötaulu sijaitsee Raivaajantien päässä olevan pelikentän tuntumassa metsän sisällä. Paikalle opastaa POLKU-viitta kentän pohjoispuolisen kuntoradan laidalla.

Luontopolun kiertosuunta on myötäpäivään ja se sijoittuu pääosan ajasta noin 40 ha:n laajuiseksi kaavaillun luonnonsuojelualueen sisälle. Polulla kulkijan opasteena ovat keltaiset maalimerkit ja merkkinauhat sekä paikoitellen POLKU-viitat. Polkumaastoa ympäröi joka suunnalla valaistu kuntoreitti, jota pitkin löytää lähtöpisteeseensä, jos sattuu polkureitiltä eksymään.

Luontopolku on alkuun noin 700 metrin matkan lievästi nousuvoittoista. Sen jälkeen alkaa parin sadan metrin mittainen jyrkkä nousu Touruvuoren laelle. Vuoren laella polku etenee sen länsisivustaa pohjoiseen, kunnes kääntyy itään ja myöhemmin etelään ja palaa maaston itäsivustaa pitkin takaisin lähtöpaikkaansa. Reitin pituus on noin 3 km. Voit valita myös noin kahden kilometrin pituisen oikopolun kääntymällä jo vuoren laelta paluumatkalle. Pitkällä reitillä on 20 rastitaulua, lyhyellä reitillä 14. Rastitaulujen aiheet ovat pääosin metsä-, metsätalous- ja luontoaiheisia.

Polku kulkee monin paikoin kallio- ja kivikkopohjalla ja jyrkästi viettävässä maastossa. Etenkin kostealla kelillä voi olla liukastumisen vaara. Ole varovainen. Jyrkimpiin rinnekohtiin on rakennettu kulkua helpottavia rakenteita. Maasto on sen verran haastava, että sitä ei voi suositella ikäihmisten, pienten lasten taikka muuten liikuntarajoitteisten kuljettavaksi.

Luontopolun kartta

Opasviitta

Laajavuoren lp

Polku sijaitsee Laajavuoren ulkoilualueella ja kiertää kisakeskuksen alue mukaan lukien noin neljän kilometrin mittaisena vastapäivään vuoren ala- ja välirinteiden metsissä. Polku uusittiin nykypaikalleen vuonna 1994.

Polkuvarren luonto on suurelta osin kuusikkoa, jokunen kallio- ja taimikkotaivalkin matkalla on. Muuta vaihtelua maisemaan tuovat laskettelurinne ja pieni rämesuo.

Maasto on mäkistä ja polkupohja paikoin kivikkoista, joten kierros lienee liian vaativa alle kouluikäisille lapsille ja ikäihmisille.

Polun lähtötaulu on kisakeskuksen pohjoispuolella Vuorilammen saunalle johtavan tien varressa noin sadan metrin päässä lammesta. Polun rastitettu osuus päättyy kisakeskuksen eteläpuolelle ns. Aurinkorinteen alaosaan. Polun varrella on 17 rastitaulua.

Luontopolun kartta

Sallaajärven lp

Polku sijaitsee Sallaajärven aarnialueella, vuonna 1989 perustetulla 25 ha:n laajuisella luonnonsuojelualueella. Polku kiertää 1 600 metrin pituisena vastapäivään suojelualueen ulkolaiteiden tuntumassa esitellen alueen ominais- ja erityispiirteitä.

Suojelualueen kangasmaista 80 % on mustikkatyypin metsää eli enempi tai vähempi kuusen vallitsemia havumetsiä ja iältään noin 100-vuotiaita.

Polun varteen sattuu myös istutettua mänty- ja koivumetsää, koivuaho, saniaispuro, korpipainanteita ja pienen sorakuopan jäänteet.

Löydät aarnialueelle lähtemällä kaupungista keskussairaalan mäeltä Ronsuntaipaleen tietä lounaaseen kohti Muuramen Isolahtea. Noin kuuden kilometrin matkan jälkeen erkanee oikealle hiekkapintainen Taka-Keljontie kohti Ruokepuolista.

Kuljettuasi hiekkatietä noin 800 metriä näet sen varressa oikealla aarnialueen rajamerkit ja luontopolkuviitan. Polun ja suojelualueen opastaulu on tiestä noin 50 metrin päässä maakuntaurana käytettävän kärrytien varressa. Samoilla kohdin tien vasemmalla puolella on Sallaajärven palvelukodille osoittava tienviitta. Polun varrella on 14 rastitaulua.

Elokuun alun Veera-myrsky kesällä 2010 kaatoi aarnialueella, luontopolun varrella paljon puita. Kaatunut puusto on raivattu polun päältä pois, mutta jätetty metsään tarjoamaan kasvualustaa monimuotoiselle lahopuusta riippuvaiselle eliölajistolle.

Klikkaa isommaksi
Myrskypuiden ympäröimä rasti 11

Luontopolun kartta

Sippulanniemen lp

Kuokkalan Sippulanniemen luontopolku polveilee neljän kilometrin pituisena vastapäivään Ristikiven asuinalueen ja golfkeskuksen välisessä vaihtelevassa metsämaastossa. Polku on perustettu vuonna 1986.

Polkuvarren luonto on moni-ilmeistä; on tuorepohjaista kuusikkoa ja sekametsää, kalliopohjaisia männikköjä ja leppävaltaisia lehtoja. Alueen linnusto on runsas ja monipuolinen.

Polkulenkin sisään jää myös keskimäärin sadan metrin levyinen ja runsaan puolen kilometrin pituinen Niemijärven suo. Sen pieni avovesilampare on luontopolun varrella.

Polun lähtötaulu on hieman huomaamattomassa paikassa Nurmilaukka-nimisen kadun päätepisteestä noin 150 metriä lounaaseen ulkoilureitin varrella. Lähtöpisteeseen on viitoitus Ristikiventien ja Nurmilaukan yhtymäkohdassa olevalta pysäköintipaikalta. Polku on helposti saavutettavissa myös mm. golfkeskuksen ja Lehdokintien kautta.

Polku kulkee paikoin ulkoilureitin pohjaa pitkin ja golf-viheriöiden lähellä. Golfpalloista ei kulkijalle ole vaaraa normaalitavoin puolin ja toisin toimittaessa. Reitin varrella on 20 rastitaulua.

Luontopolun kartta

Tourujoen lp

Polku sijoittuu kaupungin ruutukaavakeskustan laidassa mutkittelevan Tourujoen varteen rannan luonnonvaraiselle osuudelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Polun rakensi vuonna 1995 Keski-Suomen ympäristökeskus, ja sitä ylläpitää Jyväskylän kaupunki.

Lyhyydestään huolimatta (noin 700 metriä) polulla on näkymiensä puolesta vaikuttavuutta vähintään saman verran kuin kaupungin muilla poluilla.

Jokirannan jyrkkien törmien ja eroosioalttiin, märän ja liettyvän maaperän vuoksi paikalle on pitänyt rakentaa melkoisia silta- ja porrasrakennelmia. Luontopolun keskivaiheilla jokitörmää sortui alas vuonna 2009, ja polku oli pitkään suljettuna. Epävakaa rinne on tuettu louheilla ja peitemailla, mistä johtuen ko. maastonkohta on asultaan muusta luonnosta poikkeava.

Jokilaakson lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin ja osin maakunnankin oloissa poikkeuksellista. Muualta kaupungista tavoittamaton lehtopalsami kasvaa rehevänä polun varressa.

Polun alkupää on linnuntietä reilun puolen kilometrin verran pohjoiseen kaupungin ydinkeskustasta. Polun ja suojelualueen opastaulu on jokirannassa kutakuinkin vanhan hautausmaan eteläpään tasalla. Polun loppupää ja pienempi opastaulu ovat Kankaankadulla hautausmaan pohjoispuolella. Reitin varrella on yhdeksän rastitaulua.

Luontopolun kartta

Kangasvuoren lp

Vuonna 1984 perustettu ja kesällä 2001 perusteellisesti uusittu Kangasvuoren luontopolku sijoittuu kaupungin itäisimpään laitaan Kangasvuoren ja Huhtasuon asuinalueiden tuntumaan ja kiertää siellä vastapäivään runsaan kolmen kilometrin pituisena nimensä mukaisen "vuoren" ympärysmaastoja.

Kirkasvetisen Vuorilammen avarat rantamat ovat virkistävä keidas luontopolun muutoin niin metsäpeitteisessä maisemassa. Voit vaikka pulahtaa lampeen uimaan.

Polkumaastossa on metsänhakkuiden jäljiltä nuorempaa ja vanhempaa taimikkoa, mutta löytyy sieltä vantteraa varjometsääkin, mm. liito-oravan elinpiiriksi tiedetty sekametsä ja vaikuttava näköalakallio.

Polun lähtöpiste opastauluineen on Huhtasuon koulun kaakkoispuoleisessa metsikössä ulkoilureitin tuntumassa ja talvisista hiihtoladuista kertovan taulun takana. Luontopolun varteen on sijoitettu 16 rastitaulua.

Luontopolun kartta

Aittovuoren lp

Aittovuoren polku sijoittuu kaupungin itälaitaan Halssilan asuinalueen yläpuoliseen metsään ja kiertää siellä vastapäivään noin 3,5 km:n pituisena vuoren itä- ja etelärinteillä ja lakialueella.

Polulle aikanaan sijoitetut rastit on rapistuneina korjattu maastosta pois, ja reittiä ylläpidetään nykyisin vain polkuna ilman rastitauluja. Opasteina reitillä ovat keltaiset maalimerkinnät, kuten varsinaisilla luontopoluillakin.

Halssilan liikuntapuiston huoltorakennuksen kulmalta kentän pitkän sivun suuntaisesti lähdettyään ja jatkossa pururataa muutaman sata metriä kuljettuaan polku erkanee oikealle metsään. Tällä alkutaipaleella on tuoretta kangasmetsää ja kosteaa korpea puulajeinaan kuusi, koivu ja haviseva haapa. Polkureitin loppupuoli, Aittovuoren lounaiset rinteet, on laajalti kallio-, kanerva- ja jäkäläpohjaista männikköä.

Polun kartta

Haapasaaren lp

Haapasaari on runsaan kilometrin pituinen ja enimmälti vain 200 metrin levyinen saari Vaajakosken Haapaniemen kyljessä. Saaren korkein kohta on reilut 25 metriä Päijänteen pinnan yläpuolella. Luontopolun lähtöpaikka opastauluineen on saaren eteläosan pysäköintipaikalla.

Saaren metsäalasta merkille pantavan suuri osuus on lehtipuuvaltaista - on koivua, leppää, haapaa, pihlajaa. Kuivimmat osin kallio- ja kivikkopohjaiset lakialueet ovat mäntyvaltaisia. Metsäpohja on kuivanlaista kangasta, rantojen tuntumassa lehtomaista kangasta.

Polkureitin pituus on 2,7 km. Saaren keskiosan yhdyspolun kautta kulkija voi valita erilaisia lenkkivaihtoehtoja. Kiertosuunta on vastapäivään. Reitin varrella on 12 rastitaulua. Ns. Opinsaunan kiuas vaatii erillisen pistäytymisen. Länsirannan nuotiopaikka on kaikissa vaihtoehdoissa reitin tuntumassa. Saaren kapeudesta johtuen koet kulkevasi lähes koko ajan vesistön tuntumassa. Maasto on kuivalla kelillä kuljettavissa ulkoilujalkinein. Korkeusvaihtelu on maltillista, joten reitti on helppokulkuinen.

Luontopolun kartta

Jääskelän lp

Jääskelän ulkoilualue sijaitsee pohjoisimman Päijänteen itärannalla Vaajakosken taajaman eteläpuolella. Löydät sinne ajamalla Vaajakosken ABC:ltä runsaat neljä kilometriä etelään Oravasaarentietä ( tie numero 644, vanha nelostie). Tieltä erkanee oikealle eli länteen Jääskeläntie. Aja sitä, aluksi uusi nelostie alittaen, noin 1 700 m, niin saavut luontopolun lähtöpaikan pysäköintipaikalle.

Korkokuvaltaan vaihtelevasta maastosta löytyy mm. reheviä puronvarsi- ja kallionaluslehtoja ja toisena ääripäänä yläviä, karuja avokallioita ja kuivia kalliomännikköjä. Polkureitin Tontunvuori ja Sammalistonkallio ovat Euroopan Unionin Natura 2000 -verkoston suojelukohteita. Jälkimmäiseltä avautuvat komeat maisemat Päijänteelle.

Polkureitin pituus on viisi kilometriä. Rastitauluja on 17 kpl. Reitin voi kiertää myös puolittain palaamalla jo rastin yhdeksän jälkeen opasteiden turvin lähtöpaikkaan. Tällöin kulkumatkaa kertyy kolme kilometriä. Maalimerkit ja suuntaviitat opastavat kulkemaan vastapäivään. Polkurakennelmat ja kalliopinnat voivat olla ajoittain liukkaita, joten etenkin kaltevilla pinnoilla on kuljettava varoen.

Luontopolun kartta

Muiden ylläpitämät luontopolut

Nyrölän lp

Nyrölän kyläyhdistys ylläpitää Nyrölän luontopolkua.

Kanavuoren lp

Vaajakosken taajaman itäpuolen kalliomaastossa on Kanavuoren luontopolku. Valtion maalla olevana sen ylläpidosta vastaa metsähallitus. Polun alkumatka on jyrkkää nousua, mutta lakialueella maasto on kohtalaisen helppokulkuista. Ensimmäinen rasti on Saltunlahden pohjukassa. Autolla luontopolkuretkelle tullessa on kätevintä jättää ajoneuvo Naissaaren pysäköintipaikalle, mistä on kävely-yhteys maastopolun lähtöpaikkaan.

Luontopolun kartta

Paljaspään lp

Parin kilometrin mittainen Paljaspään polkureitti sijaitsee Säynätsalossa Muuratsalon saaren pohjoispäässä. Polku sijoittuu yksityisille maille. Se on paikallisen yhdistyksen perustama, mutta on sittemmin jäänyt ylläpitoa vaille. Mm. reitin opastus on puutteellinen. Polulle pääsee Kontinvuoren pohjoispuolelta Rusakontien päästä sekä Vuorelantien keskivaiheilta taikka loppupäästä Paljaspään laelle nousten.

Lintutornit

Rautpohjanlahden lt

Näkymä Rautpohjanlahden tornistaKortepohjan asuinalueen kupeessa sijaitseva kapea, pitkänomainen ja rehevä Rautpohjanlahti on yksi kaupungin perinteisistä lintujentarkkailupaikoista. Lahden eteläisimpään pohjukkaan valmistui lintutorni elokuussa 2007.

Torni on lehtimetsävyöhykkeen erottamana muutaman kymmenen metrin päässä lahden rantoja seurailevasta ulkoilureitistä. Tornille johtaa lyhyt polku välittömästi Kortepohjan koulun itäpuolella olevalta pysäköintialueelta.

Tuomiojärven eteläosan vierekkäiset lahdelmat, Eerolanlahti ja Rautpohjanlahti, ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman sekä EU:n Natura2000 -ohjelman kohteita. Alueen linnuston eniten tunnettu piirre on Eerolanlahden suuri naurulokkikolonia. Lokkeja pesii myös Rautpohjanlahdella, mutta huomattavasti vähemmän. Lokkien seurassa pesii vakituisesti laulujoutsen ja pienempiä vesilintuja, mm. silkkiuikku ja nokikana ja viime vuosina myös liejukana. Lahtien pensastoissa, ruovikoissa ja lahopuureunustoissa viihtyy monilajinen pienempien lintujen joukko, ajoittain mm. luhtahuitti, satakieli ja pikkutikka. Kevään ja syksyn muuttoaikoihin lahdilla viipyilee kaupunkiympäristölle muutoin vieraita lajeja, kuten harmaahaikara, ja lintutorneja voi käyttää ohi matkaavien muuttolintujen seurantaan.

Hämeenlahden lt

Näkymä Hämeenlahden tornista

Keväällä 1998 käyttöön otettu Hämeenlahden lintutorni sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa Päijänteen rannalla. Takaosastaan katettu torni on suunnattu kohti etelää ja Päijännettä.

Tarkkailulava on sivuilta avoin, joten muihinkin ilmansuuntiin sieltä näkee. Tornista voi tarkkailla alla levittäytyvän Hämeenlahden ruovikon ja rantapensastojen elämää (mm. kaulushaikara, kalasääski, ruskosuohaukka) ja suurjärven suunnassa keväin syksyin liikehtivää muuttolinnustoa.

Tornille johtavan polun alkupää ja lahdesta kertova opastaulu sijaitsevat Salmirannantien kääntöpaikan laidalla. Paikalta on tornille matkaa runsas 400 metriä.

Pitkäruohon lt

Näkymä Pitkäruohon tornista

Kuokkalan pohjoisrannalla Jyväsjärven suuntaan avautuva Pitkäruohon lintutorni valmistui keväällä 1989. Viereinen Pitkäruohon niemi on luonnonsuojelualuetta.

Tornilta on näkymät pohjoisen taivaille sekä Jyväsjärven yli kaupungin keskustan, Seppälän, Aittovuoren ja Rauhalahden suuntiin. Lintutornin edustalla on Jyväsjärven rantoja myötäilevä ruovikkovyö, ja oikealla oleva Pitkäruohon niemi kasvaa heinä- ja saraniittyä ja pensastoa.

Löydät lintutornille menemällä ensiksi Kuokkalan siirtolapuutarha-alueen itäpuolen portilla olevalle pysäköintipaikalle. Se löytyy poikkeamalla Kuokkalanpellolla Sulkulantieltä pohjoiseen Ruulahdentielle ja kääntymällä siltä vajaan 200 metrin matkan jälkeen vasemmalle Puutarhanrantaan. Pysäköintipaikalta on viitoitus lintutornille johtavalle pitkospolulle.

Hyrkkölän lt

Näkymä Hyrkkölän lintutornistaVuoden 1990 tienoilla pystytetty torni sijaitsee linnuntietä noin 2,5 km:n päässä Korpilahden keskustaajamasta sen eteläpuolella Päijänteen Kirkkoselän tuntumassa. Torni on yksityisellä maalla metsäsaarekkeessa pienen Juurikkajärven etelärannalla.

Tornin eteläpuolelle metsäsaarekkeen eteläreunaan tulee hiekkatie valtatieltä 9. Tien varressa on pysäköintitilaa muutamalle autolle kerrallaan. Tien laidassa on viitta tornille.
Tornille johtavan polun pituus on noin 70 metriä.

Katselutasanne on 2-3 metrin korkeudessa. Torni sijaitsee pienellä mäellä, joten siltä mataluudestaan huolimatta avautuu hyvät näkymät pohjoisiin ilmansuuntiin. Taivaan lintujen lisäksi tornista on tarkkailtavissa rehevällä Juurikkajärvellä ja edustan peltomaisemissa liikkuva linnusto. Tornin takaosa on katettu ja varustettu penkillä. Postilaatikossa on vihko havaintojen kirjaamista varten.

Ympäristönsuojelusuunnittelija (014) 266 5176

Ympäristönsuojelu

Käyntiosoite:
Hannikaisenkatu 17
avoinna:
ma-pe 08.00-16.00

Postiosoite:
PL 233
40101 JYVÄSKYLÄ


Vastuualueen johto:
Ympäristöjohtaja
Päivi Pietarinen
puh. (014) 266 5166


Palaute
Kysy tai anna palautetta


Henkilöstön yhteystiedot
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Ympäristönsuojelumääräykset
Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa
Kaupungin Ympäristö-sivu

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2016 • Sivun alkuunTietoja sivustosta