Nuorten vapaa-ajan digiosaaminen käännettävä työelämän hyödyksi
Onko tietokoneharrastus etu työnhaussa? Voiko digipelaaminen tuottaa kysyttyä osaamista työelämään? Miten striimaaminen voi kartuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista? Haemme juuri nyt mukaan nuoria, jotka voivat kääntää vapaa-ajan digiosaamisensa työelämän hyödyksi.
Pelaaminen, somepalvelut, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus, tekoäly ja monet muut asiat haastavat mukaan myös perinteiset alat. Esimerkiksi teollisuusaloille vaativien työprosessien perehdytystä voi tehdä virtuaalitodellisuudessa ja peruskoululaiset harjoittelevat lukemaan pelillistämisen kautta. Digitaalisen käyttöosaamisen kärjessä kulkevat nuoret, jotka ovat syntyneet älyteknologian keskelle. Samalla heille kehittyy huomaamattaan työelämässä kysyttyä osaamista.
Suuri määrä nuoria harrastaa pelaamista, ja osa striimaa omaa pelaamistaan, eli tuottaa sisältöä verkkopalveluihin. Tuossa edellisessä lauseessa on jo sisällä paljon osaamista vaativia toimia, kuten tietotekniikan käyttö, some-palveluiden ja alustojen hallinta, video- ja äänieditointi, esiintymistaidot, vuorovaikutustaidot, joissain tapauksissa myynti- ja markkinointipuhe. Lisäksi voidaan heittää mukaan graafinen suunnittelu, kielitaito, tiimityötaidot, ongelmanratkaisu, koodaus ja paljon muuta. Nämä kaikki opitut taidot ovat vietävissä työelämään, ICT- ja digialoille, media-alalle sekä perinteisemmille aloille.
Moni myös harrastuksenaan tai peliharrastuksen myötä on opetellut päivittämään omaa tietokonettaan, vaihtamaan osia kuten muistikampoja, prosessoreita, kiintolevyjä, emolevyjä sekä myös ohjelmisto puolella asentamaan päivityksiä, ajureita, käyttöjärjestelmiä, rakentamaan lähiverkkoja. Kaikista näistä taidoista on hyötyä esimerkiksi IT-tuen tehtävissä, järjestelmävalvojan tehtävissä tai vaikkapa IT-konsultin tehtävissä.
Nuorten osaaminen käyttöön digialoille
Tarpeena on siis yhdistää tunnistamattoman potentiaali ja työelämän tarpeet. Osalla nuorista työnhakijoista on tämän piilevän osaamisen lisäksi jo koulutusta, mutta osalla ei ole koulutusta, ja se on haaste työllistymisessä, vaikka osaamista jo olisikin. Ammatillinen tai akateeminen tutkinto on kuitenkin edelleen tarkeimpiä etappeja kohti työelämää kulkiessa. Tulevaisuuden osaajia varten tarvitaan houkuttelevia palveluita osaamisen tunnistamiseen, palveluita joissa kehittää itseään ja saada kontakteja työelämään. Tarvitaan palveluita, joissa nuorten omalla harrastuneisuudella kertynyt osaaminen otetaan vakavasti ja sen tarpeellisuus ymmärretään.
Jyväskylän kaupungin Työllisyyspalvelut on aloittanut Digitaitoja työmarkkinoille -hankkeen. Hanke kehittää nuorten työnhakijoiden osaamista ja valmiuksia kohti päämäärää, eli työtä tai koulutusta. Hankkeen osaamisvalmentajat vievät nuoret työnhakijat sinne missä vapaa-ajalla karttunutta osaamista tarvitaan, eli työpaikoille, yritysyhteisöihin ja oppilaitoksiin. Käytössä ovat myös digitaaliset kanavat ja peliympäristöt.
Jos haluat löytää oman reittisi töihin tai koulutukseen sieltä, missä digiosaamistasi arvostetaan, tule mukaan Digitaitoja työmarkkinoille -valmennukseen! Jos olet jyväskyläläinen, 18-29 -vuotias työnhakija, pääset mukaan jättämällä yhteydenottopyynnön omavalmentajallesi:
Voit myös laittaa viestiä tai soittaa hankkeen valmentajille:
Digitaitoja työmarkkinoille -valmentajat
Anu Hacklin, osaamisvalmentaja
Puh. 040 825 6922 / anu.hacklin at jyvaskyla.fi
Anna-Kaisa Salonen, osaamisvalmentaja
Puh. 040 823 5003 / anna-kaisa.salonen at jyvaskyla.fi
Kirjoittaja on Digitaitoja työmarkkinoille -hankkeen koordinaattori Jussi Lehtonen. Jussi on ollut koko elämänsä tietotekniikkaharrastaja ja pelaaja.
