Arviointikertomus 2020: Avosairaanhoidon palvelut
Arviointitehtävä
Arvioinnissa tarkastellaan avosairaanhoidon palveluiden järjestämisen kustannusvaikutuksia vuosina 2016-2020. Jyväskylän kaupungissa järjestetään avosairaanhoidon palveluja kaupungin oman tuotannon (terveysasemien) ja ostopalvelujen (Korpilahti, Tikkakoski, Säynätsalo ja Huhtasuo) avulla. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti (28.5.2020 § 44), että Huhtasuon terveysaseman avosairaanhoidon palvelut järjestetään ostopalveluna. Palveluiden järjestäminen siirtyi kilpailutuksessa valitulle toimijalle joulukuussa 2020.
Arvioinnin tulokset
Lääkäreiden saatavuus kaupungin omille terveysasemille on heikkoa ja terveysasemilla toimivien ostopalvelulääkäreiden kustannukset ovat vuosittain kasvaneet. Omilla terveysasemilla hoitajakäynnit ovat lisääntyneet suhteessa lääkärikäynteihin ja puhelinkontakteihin tavoitteen mukaisesti. Omassa toiminnassa lääkärille pääsy on hieman parantunut vuodesta 2016. Lääkärin kiireettömään hoitoon pääsyn hoitotakuu on 90 päivää ja suositus 21 päivää, toteuma vuonna 2020 oli 35 päivää. Ulkoistetuissa Säynätsalon, Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemien toiminnassa hoitoon pääsy vaihtelee tuottajittain 9-12 päivään.
Bruttokustannukset suoritetta kohti ovat nousseet vuodesta 2016 omassa toiminnassa 70 prosenttia ja ulkoistetussa toiminnassa 96 prosenttia. Kustannukset suoritetta kohti ovat kasvaneet, mutta potilaita hoidetaan myös enemmän kerralla kuntoon.
Avosairaanhoitoon on kehitetty laatupankkiohjelma, jolla seurataan diagnoosipohjaisesti väestön terveydentilan kriittisiä arvoja suoraan laboratoriotutkimusten tai potilastietojärjestelmän tietokannasta tiedot keräten. Näitä ovat esimerkiksi keskeisimpiin kansansairauksiin liittyvät kolesteroli- ja verensokeritulokset ja tupakointi. Tämä laadun ja vaikuttavuuden seuranta on systemaattista myös omassa toiminnassa.
Ostopalvelutuottajien kanssa sovitaan palvelun laatutasosta ja palvelun tuottajalle maksetaan bonus tai laatupantti sen jälkeen, kun sovitut palvelun laatuvaatimukset ovat täyttyneet. Laatupantti maksetaan siinä suhteessa kuin laatukriteerit ovat täyttyneet. Vuonna 2018 maksettiin palvelun saatavuuden, terveydentilan, asiakaskokemuksen ja terveysaseman palvelun vaikuttavuuden perusteella palvelujen tuottajille (3) keskimäärin 57 prosentin osuus laatupantista, 71 prosentin osuus vuonna 2019 ja 91 prosentin osuus vuonna 2020. Rahassa tämä tarkoittaa noin 127 000 euroa vuonna 2020. Mukana ei ole Säynätsalon suun terveydenhuolto, jossa laatupantin osuus oli vähän alle 50 prosenttia.
Oman tuotannon osalta erityisesti sairaanhoitajien sähköisten palveluiden osuus on kasvanut. Ostopalvelutuotannossa sen sijaan lääkäreiden. Sairaanhoitajien merkittävää sähköisen asioinnin osuuden kasvua selittää suunnitelman mukaisesti käyttöön otetut eri Omaolo-oirearviot ja erityisesti viime vuonna lanseerattu Koronaoirearvio. Ostopalvelualueet eivät käytä Omaolo-palvelua. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon digitaalisissa ratkaisuissa on eroja; julkisella ei ole vielä käytössään samanlaista lääkärityöhön soveltuvaa digijärjestelmää kuin yksityissektorilla. Etäkontaktit omassa toiminnassa lääkäreillä tapahtuvat pääosin puhelimitse ja ne kirjataan puhelusuoritteina. Etävastaanotot palvelumuotona lisääntyvät.
Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset
- + Avosairaanhoidon palvelurakenteessa on parannettu kustannusvaikuttavuutta.
- + Palvelun laadun arviointi on kehittynyt. Kaupunki ja yksityinen palvelutuottaja ovat tehneet yhteistyötä laadun kehittämisessä.
- + Etävastaanotto on lisääntynyt.
- - Oman ja ulkoistetun palvelun erot siinä, mitä kustannuksia lasketaan suoritetta kohti, vaikeuttavat palvelujen tuottamisen vertailtavuutta.