Puun pienpoltto ja savuhaitat

Puuta poltetaan monin tavoin ja tavoittein. Puun lämmityskäytöllä haetaan taloudellisuutta, mutta myös käyttömukavuutta tunnelmallisuustekijänä. Saunoessa puhdistaudutaan perinteisin menoin ja rentoudutaan saunapaljussa. Grilleissä ja savustusuuneissa kypsennetään esim. ruokaa. Nämä ovat perinteisiä asumiseemme kuuluvia toimia.

Paikallisesti nämä toiminnot voivat aiheuttaa ajoittaista viihtyvyyshaittaa, etenkin tiiviisti rakennetuissa pientalovaltaisissa lähiöissä. Näiltä alueilta tulee ajoittain yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun. Puun pienpoltosta nykyisessä mittakaavassa ei varsinaisesti voida osoittaa aiheutuvan terveys- tai ympäristöhaittaa, toisin oli esim. 60-luvulla, jolloin kaukolämpö ei vielä ollut yleistynyt.

Poltossa on kuitenkin syytä ottaa huomioon erilaisia asioita. Poltto vaatii opettelua, se on taitolaji.  Tällöin parhaassa tapauksessa samalla kuin saadaan oma asia hoidettua, säästetään samalla puuta ja energiaa aiheuttamatta naapurustoon ylimääräistä kiusaa.

Seudulliset jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen polttamisen. Kiinteistön tulipesissä sen sijaan saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia, sekä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia esimerkiksi sytykkeenä. Asemakaava-alueilla risujen ja oksien avopoltto on kokonaan kielletty. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla saa kuitenkin polttaa vähäisiä määriä esimerkiksi kuivia risuja ja oksia.

Puunpoltto-ohjeita noudattamalla ollaan jo pitkällä.

Puulämmittäjän muistilista

  • Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta, ei roskia.
  • Varastoi puut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa, ja tuo ne sisään 1–2 päivää ennen polttamista.
  • Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta. Varmista, että hormi vetää kunnolla.
  • Lado puut väljästi vaakatasoon. Täytä pesä korkeintaan puolilleen. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita.
    Varmista, että ilma pääsee kiertämään puiden ympärillä.
  • Sijoita sytykkeet päällimmäisiksi. Pääsääntöisesti paras tapa sytyttämiseen on päältä sytyttäminen.
    Sytykkeeksi sopivat parhaiten tuohi ja puutikut.
  • Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa.
  • Sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut.
  • Ole huomaavainen naapureitasi kohtaan. Vältä tulisijan käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle.
  • Älä koskaan polta muovia tai maalattua tai kyllästettyä puuta. Vie pahvit ja paperit kartonki- ja paperinkeräykseen.
  • Varmista nuohoojalta, että polttotapasi on oikea.

Vinkit puun puhtaampaan polttamiseen kiukaassa.

Puun polton yleisyys

Maassamme on erilaisia tulisijoja kaikkiaan noin 2 miljoonaa kappaletta. Puuta poltetaan noin 80 % kiinteistöistä. Pientaloissa poltetaan puuta keskimäärin 4,6 Mm3/a ja tuotetaan energiaa kaikkiaan noin 15 TWh. Kokonaisuudessaan asumisen energiasta noin 22 % on tuotettu puulla. Yli puolessa käyttömäärät ovat alle 4 m3/a ollessa lähinnä täydentävää takkalämmitystä lämmityskaudella tehohuippujen aikaan. Puun kokonaiskäytöstä 2/3 tapahtuu haja-asutusalueilla.

Poltosta aiheutuvat haitat

Pienhiukkasista (hiukkaskoko PM2.5) aiheutuu ennenaikaisia kuolemia noin 1600 ja kaikki hiukkaskoot huomioiden noin 2000. Tästä puun pienpolton osuuden on arvioitu olevan noin 200. Pienkattilat aiheuttavat pienpolton päästöjen väestöaltistuksesta noin 15 %.  Perinteiset pientulisijat aiheuttavat myös hiilipäästöjä, jotka ovat yli puolet Suomen mustan hiilen päästöistä.

Päästöjen vähentäminen

Pienpolton laitevaatimuksia koskevat määräykset ovat muuttumassa. Tämä kannattaa ottaa huomioon esim. takkaa, kattilaa tai kiuasta hankittaessa.

Perinteisen varaavan takan pienhiukkaspäästöt hyvällä poltolla ovat noin 140 mg/Mj, kun ne ovat huonolla poltolla noin 440 mg/Mj. Modernilla varaavalla takalla ja hyvällä poltolla päästöt ovat noin 50 mg/Mj.

Täydellisen palamisen edellytyksiä ovat mm. kuiva puu (lämpötila yli 850 oC), riittävä palamisilma (ensiö ja toisio) ja sekoittuminen pesässä.

Säännöllinen huolto ja nuohous on syytä muistaa. Tällöin savukaasujen lämpötila pysyy optimaalisella tasolla, polton hyötysuhde paranee, päästöt vähenevät ja energiaa säästyy.