"Totuus on todellakin todellisuutta"

Lisätietoja:

Tutustu tarkemmin Jyväskylän kaupungin viimeisimpään CO2-päästöraporttiin:

- Matti Nykänen

Jyväskylän kaupunki haluaa olla resurssiviisas

Resurssiviisauden periaatteiden mukaan resurssiviisas kaupunki

  • ei tuota ilmastopäästöjä
  • ei tuota jätettä ja
  • ei ylikuluta,

vaan kaupungissa eletään maapallon kantokykyyn sopeutuvaa elämää, mikä luo perusteet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle hyvinvoinnille.

Jyväskylän kaupunki tavoittelee pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti resurssiviisautta. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, jolloin uusiutuvien energialähteiden osuus on paikallisesta energiantuotannossa kasvanut 100 prosenttiin. Vuoteen 2040 mennessä kaupungin visiona on olla päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki, mikä tarkoittaa fossiilisten energialähteiden käytöstä luopumista ja siirtymistä kiertotalouteen.

Kohti resurssiviisasta kaupunkia

Resurssiviisauden periaatteiden toteutumista ja kaupungin etenemistä kohti visiota mitataan neljällä pääindikaattorilla:

  • kasvihuonekaasupäästöt
  • materiaalihäviöt
  • ekologinen jalanjälki
  • koettu hyvinvointi

Kasvihuonekaasupäästöt

Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt -indikaattorilla seurataan resurssiviisaasti toimivan alueen kehitystä kohti hiilineutraaliutta. Indikaattori seuraa energiantuotannosta ja kulutuksesta, teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätehuollosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Käyttöperusteissa päästölaskennassa sähkön, lämmön ja polttoaineiden suorat päästöt lasketaan käytön perusteella, eikä sen mukaan, kuinka paljon energiaa on kaupungissa tuotettu. Kuntatasolla käytetyimpiä valmiita päästölaskentamalleja ovat Kasvener- ja CO2-raportti. Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt voidaan laskea kotitalouksille, yhteisöille, yrityksille, kunnille tai muille alueille.

Materiaalihäviöt

Materiaalihäviöt-indikaattori kuvaa, miten hyvin materiaalit pysyvät kierrossa. Indikaattorissa otetaan huomioon sekä yhdyskuntajäte että teollisuuden jätevirrat. Materiaalihäviöt lasketaan kolmesta ainevirrasta, jotka lasketaan massayksikköinä yhteen. Nämä kolme ainevirtaa ovat: jätevirrat kaatopaikoille, jätteiden poltto (uusiutumattomat materiaalit) ja loppusijoitettavien jätteiden vienti. Jätteiden polton osalta huomioidaan vain uusiutumattomien materiaalien poltto, toisin sanoen biopohjaisten materiaalien polttoa ei oteta mukaan (esim. puun poltto). Jätteiden viennissä tarkastellaan kaupungin ulkopuolelle vietävien loppusijoitettavien jätevirtojen määrää. Virrat lasketaan tonneina ja summataan yhteen ilman painotuksia. Tämä tarkoittaa, että eri virtojen oletetaan olevan keskenään samanarvoisia.

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki kuvaa karkeasti sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan kaupungeissa kulutetun ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn ja hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Ekologisen jalanjäljen laskenta tehdään kansainvälisen laskentajärjestön Global Footprint Networkin standardien mukaan. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan globaalihehtaareina. Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta (viljelys- ja laidunmaata, metsää, rakennettua maata, vesistöjä ja hiilidioksidi päästöjen sitomiseen tarvittavaa maata), jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa.

Koettu hyvinvointi

Hyvinvoinnin kehitystä seurataan elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuuden indikaattorilla. Indikaattori on Maailman terveysjärjestön WHO:n kehittämä. Se perustuu kysymyksille, jotka mittaavat vastaajan elämänlaatua neljältä kannalta: psyykkinen, taloudellinen, fyysinen, sosiaalinen ja ympäristö. Kyselytutkimuksessa selvitetään muun muassa millainen on vastaajan elämänlaatu, miten tyytyväinen vastaaja on terveyteensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseensa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää hyvinvointi tietoa ATH- ja HYPA-tutkimuksissa eri alueista ja suurimmista kaupungeista.

Lisätietoja:

Tutustu tarkemmin Jyväskylän kaupungin viimeisimpään CO2-päästöraporttiin:

Asiasanat: