Matti Nykäsen varusteet
Ehdotukseni esittää Matti Nykäsen mäkihyppyvarusteita; pukua, suksia, kypärää, suojalaseja, käsineitä ja monoja. Veistoksen osien toteutuksen mittakaava on 1,4-kertainen verrattuna malleihinsa.
Varusteiden malliksi valitsin Nykäsen varusteet keväältä 1988, jolloin hän voitti mm. kolme kultamita¬lia Calgaryn talviolympialaisista. Kyseinen ajankohta on juuri se, mihin Matti Nykänen viittasi itsekin, esittäessään ehdotuksen omasta patsaastaan. Veistosehdotukseni kannalta hyvin olennaista on myös se, että juuri tuolla kaudella otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön nykyisen kaltaiset, paksummasta ja jäykemmästä materiaalista valmistetut hyppypuvut. Tuon ajankohdan puku tarjoaa hyvät lähtökohdat veistoksellisille muodoille ja toimii siten muistomerkki-ehdotukseni innoittajana ja keskipisteenä. Pukua ympäröivät sitä pienemmät, mutta onnistumisen ja/tai turvallisuuden kannalta silti yhtä merkitykselliset varusteet.
Kilpailuohjelman ongelmallisin kohta oli vaatimus Matti Nykäsen persoonan ilmentämisestä, mutta kui¬tenkin niin, että kaikki myöhempien vaiheiden ongelmat sivuutetaan. Nykäsen persoonaa kuvasi hänen entinen bändikaverinsa näin: ”Ehdoton työmoraalin omaava rautainen suorittaja ja sitten aivan välinpitämätön hulluttelija ja boheemi”. Kilpailuohjelman toiveiden mukaisesti keskityin Nykäsen ehdotto¬muuteen, työmoraaliin, runsaaseen treenaamiseen ja järjestelmällisyyteen. Siitä syystä ehdotuksessani kaikki Matti Nykäsen varusteet ovat hyvässä, selkeästi organisoidussa järjestyksessä. Matti Nykäsen järjestelmällisyyteen ja huolellisuuteen kuului mm. jokaisella hyppykerralla käydä samassa järjestyksessä läpi suojalasien, kypärän ja siteiden toimivuus ja luotettavuus. Näin hän teki sekä treenatessaan, että kilpaillessaan.
Matti Nykäsen varusteiden ympärillä olevien ”kehysten” perustelut ovat sekä käytännölliset, sisällölliset, että visuaaliset. Ehdotukseni varusteiden esittelytapa ei ole todenmukainen ja todellista pukukoppia jäljittelevä, vaan korostetun tyylitelty ja käsitteellinen tilanluoja. Veistoksen esittävät osuudet on nostettu ylös niin, että veistoksen läpi katsottaessa tausta on yhtenäisempi. Samalla veistos on kuiten¬kin niin lähellä katsojaa, että katsominen ja kuvaaminen on helppoa. Veistoksen ylöspäin suuntautu¬valla rakenteella halusin myös vähentää mahdollisen ilkivallan riskiä. Rakenteiden suunnittelussa pyrin kestävyyteen yhdistettynä visuaaliseen keveyteen. Suorakulmaisen alueen mittasuhteet ovat samat (3:4) kuin 80-luvun televisiossa; sehän oli se väline, jonka kautta lähes kaikki suomalaiset Matti Nykäsen silloisia kilpailusaavutuksia seurasivat.
Luonnostilauksen johdosta vietin aikaa Laajavuoren alueella ja kävin myös seuraamassa Jyväskylän hiihtoseuran mäkihyppyharjoituksia. Tuona aikana minulle alkoi muodostua selväksi, että Laajavuoren valaistu hyppyrimäki on se todellinen Matti Nykäsen ”monumentti”. Siitä ja muistomerkin budjetista johtuen päätin muistomerkkiehdotuksessani keskittyä yksityiskohtiin ja inhimillisempään mittakaavaan, jolloin valaistu hyppyrimäki ja muistomerkki täydentävät toisiaan. Sekä hyppyrimäki, että ehdottamani muistomerkki liittyvät Matti Nykäseen ja hänen historiaansa, mutta kumpikaan niistä ei suoraan yritä esittää itse Matti Nykästä. Mielestäni perinteisten ns. esittävien näköispatsaiden suurin ongelma on siinä, että ne eivät oikeastaan koskaan voi esittää kohdettaan niin, että esitystapa ja jokaisen katsojan oma muistikuva kohtaisivat onnistuneesti. ”Matti Nykäsen varusteet” tarjoaa katsojalle mahdollisuuden omakohtaisten muistojen ja mielikuvien liittämiseen teoksessa esitettyihin mäkihyppyvarusteisiin. Teos on yhtä aikaa tiukan esittävä, mutta kuitenkin monenlaisille tulkinnoille avoin.
Matti Nykäsen varusteet / sijoituspaikan valinta
Valitsin ehdotukseni ykkössijoituskohteeksi Laajavuoren, tarkemmin ottaen viherkaistaleen Laajavuoren mäen huoltoreitin ja kevyen liikenteen väylän välistä. Kyseinen kohta on liikenteellinen keskipiste, jonka kautta suurin osa Laajavuoreen saapuvista katsojista, urheilijoista ja vapaa-ajan liikkujista saapuu paikalle. Kyseinen kohta tarjoaa samalla sekä näkyvyyden kaukaa, että mahdollisuuden päästä katsomaan teosta aivan lähietäisyydeltä. Laajavuori sijoituspaikkana on mielestäni ainoa luonnollinen, oikeasti Matti Nykäsen historiaan ja laajemminkin jyväskyläläiseen mäkihyppyyn liittyvä sijoitusvaihtoehto. Ehdottamani sijoituspaikan ohi Matti Nykänen on kulkenut tuhansia kertoja ja siitä samasta kohdasta liikkuvat nykypäivän mäkihyppääjät.
Ehdotukseni sijoituspaikka on valittu Laajavuoren alueen nykyisen tilanteen perusteella. Perehtyessäni tarkemmin Laajavuoren alueen kehityssuunnitelmiin huomaan, että alue saattaa lähitulevaisuudessa muuttua paljon. Mikäli muutoksia on tulossa, ei ehdottamani muistomerkin välttämättä tarvitse sijaita juuri kuvan esittämällä paikalla. Sisällöllisesti olennaista on, että veistos sijaitsee Laajavuoressa ja sen läpi näkyy Laajavuoren mäki, luontoa ja taivasta. Ehdotukseni tarvitsee riittävät katsomisetäisyydet ja väljyyden kahdelta pääsuunnaltaan, edestä ja takaa.
Optio: Vaikka Laajavuori on sisällöllisesti ylivertainen sijoituskohde Matti Nykäsen muistomerkille, on teos niin haluttaessa mahdollista sijoittaa myös jonnekin muualle. Ehdotukseni on selkeästi veistosmainen ja selkeytensä vuoksi se toimii tarvittaessa myös muunlaisessa ympäristössä.
Valaistus:
Kohteeseen suunnatut ja tarkasti rajatut valot edestä ja takaa niin, että varusteet korostuvat ja kehykset jäävät hämärään. Keinovalaistuksen luoma vaikutelma veistoksesta on ”leijuvampi”, kuin päivänvalon aikaan. Yksi kiillotetun haponkestävän teräksen hienoimpia ominaisuuksia on se, ettei kyseisellä mate¬riaalilla ole juuri lainkaan ”omaa” väriä. Sen sijaan se heijastaa kaikkia ympäristönsä värisävyjä ja valoja. Lisäoptiona teoksen valaisulla voisi olla mahdollisuus värisävyn muutokseen, jolloin valaistus voisi olla ohjelmoitu muuttumaan huomiota herättävämmäksi esim. kaikkina Matti Nykäsen olympia-mitalien voittojen vuosipäivinä. Lajivalinnastaan johtuen kaikki Matti Nykäsen urheilijauran olennaiset päivämäärät ajoittuvat valaistusta ajatellen käytännöllisesti hämärään aikaan. Myös Matti Nykäsen kuolinpäi¬vä ajoittuu pimeään talveen, vain syntymä tapahtui kesällä.
Klikkaa kuvia, ne avautuvat isompina.