Kotimäen päiväkodin toimintasuunnitelma

Linnan ja Kotimäen päiväkodit muodostavat Kotimäen esimiesalueen. Tämä toimintasuunnitelma on Linnan ja Kotimäen päiväkotien yhteinen. 

 

Kotimäen esimiesalueella on 

• 22 varhaiskasvatuksen opettajaa 
• 15 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa 
• 4 erityisavustajaa 
• 4 varahenkilöä 
• 2 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa 
• 2 apulaisjohtajaa 
• 1 päiväkodinjohtaja 

Varahenkilöitä Kotimäen esimiesalueella on neljä (4). He mahdollistavat mm. ryhmässä työskentelevien työntekijöiden koulutukset, äkilliset poissaolot sekä varhaiskasvatuksen opettajien lapsiryhmän ulkopuolisen työskentelyn. Kaikki varahenkilöt tulevat toimintakauden aikana lapsille tutuiksi, sillä he työskentelevät joustavasti koko esimiesalueella. Erityisavustajien varahenkilö on yhteinen Jyväskylän itäisen pienalueen kanssa. 

Lapsiryhmät olemme muodostaneet pienryhmä- ja parityöskentelyperiaatteella toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ryhmät on jaettu pienryhmiin ikä-, taito-, ja kehitystaso sekä sisaruus/kaveruussuhteet huomioiden. Pienryhmätoiminnassa huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet, vasuun kirjatut tavoitteet sekä lapsiryhmän tarpeet. Lapsiryhmiin voi tulla toimintakauden aikana muutoksia. 

Palveluista sekä työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä esimiesalueella vastaavat päiväkodinjohtaja, kaksi apulaisjohtajaa, kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo) sekä tarvittaessa tiimien edustajat ja mentorit. Alueemme henkilöstö kokoontuu säännöllisin väliajoin erilaisin kokoonpanoin keskustelemaan toiminnan suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. 

Kaksivuotisen esiopetuskokeilun järjestäminen Kotimäen päiväkodissa

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta vastaa sivistyspalveluihin kuuluva varhaiskasvatus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt kokeilutoimipaikat päätöksellä VN/7615/2021. Päätöksen mukaan Jyväskylän kaupungin alueella on yhteensä 16 kokeilutoimipaikkaa, joista yksi on Kotimäen päiväkoti. Kotimäen päiväkodissa on kaksi kokeiluryhmää: Kivitaskut ja Kehrääjät.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen. Lapsen päivän tulee olla pedagogisesti eheä kokonaisuus, jossa myös lapsen yksilölliset tarpeet on huomioitu. Esiopetuksen kaksivuotisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia keskittyä ja syventyä oppimisen alueiden toteuttamiseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Kahden vuoden kesto antaa lapsille aikaa kasvaa ja oppia omassa tahdissa.

Lisätietoa löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Hyvä arki ja laadulliset tavoitteet

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa painotetaan hyvää arkea ja sensitiivistä vuorovaikutusta, jotka edistävät lasten ja aikuisten hyvinvointia. Hyvä arki muodostuu lämminhenkisestä yhdessäolosta, koko päivän kattavasta monipuolisesta, pedagogisesti suunnitellusta toiminnasta sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, levosta ja ruokailosta. 

Esimiesalueen laadulliset tavoitteet toimintakaudelle 2021 - 2022 ovat  

ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Toimenpiteet ja sopimukset:  

• ”Kotimäen esimiesalueen varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma 2019 – 2020” mukaiset toimenpiteet jalkautettu arkeen aikaisemmilla toimintakausilla. 
• Toimintakaudella 2021-2022 keskitytään pedagogiikan kehittämiseen. Ryhmissä työskentelee alueen toinen apulaisjohtaja, joka tukee ryhmien yleisen tuen menetelmien toteutumista. 

Arviointimenetelmä(t): 

”Kotimäen esimiesalueen varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma 2019 – 2020” mukaiset toimenpiteet 

syyskuu 2021 

• Hyvä alku -kysely perheille 
• Tiimien tavoitekartta – tiimikortista tavoite --> Ensimmäinen tarkastelu syksyn pesussa ja toisen kerran tavoitekarttaa tarkastellaan joulukuussa.  

syys-marraskuu 2021 

• lasten rusinarupattelut osana vasuprosessia 
• jokaisen lapsen osallisuus tulee varmistaa erilaisin menetelmin (kuvatuki, Mitä pidät päiväkodista-peli) 
• koonti rupatteluista tehdään vanhemmille näkyväksi  

tammikuu 2022 

• tiimien ammatillinen vuorovaikutus, paluu elokuisen suunnittelupäivän arvoihin ja tiimin tavoitteisiin  
• lapsille ja huoltajille kysely kaverisuhteista 

maaliskuu 2022  

• asiakaskysely 
• henkilöstökysely 

toukokuu 2022 

• tiimien arviointi-iltapäivät 

KIUSAAMISEN EHKÄISY SEKÄ KIUSAAMISTILANTEISIIN PUUTTUMINEN 

” Toivon, että minulle oltais ystävällisiä” / lapsi 5 v 

Toimenpiteet ja sopimukset:  

Kotimäen tärkeät arvot kohtaaminen, vuorovaikutus, luottamus ja turvallisuus sisältyvät kaikki päivitettyyn suunnitelmaan kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi; 

• Peli Seis – arkeen, tutuksi lapsille, huoltajille ja työntekijöille /esitelty vanhempainilloissa, löytyy nettisivuilta 
• kunnioittava ja arvostava puhe kaikille ja kaikista 
• yhdessä oppiminen, oppimisen ilo 
• leikin kautta oppiminen sekä kaveritaitojen oppiminen ja vahvistaminen, leikkipedagogiikan kehittäminen 
• tunnetaitojen vahvistaminen, tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen 
• rohkeus puuttua haastaviin tilanteisiin 
• aikuinen lapsen tukena ja apuna, lapsella luottamus ja turva 
• myös huoltajilla luottamus ja turva päiväkotien työntekijöistä 
• yleisen tuen vahvistaminen, positiivinen pedagoginen puhe -
• Pienryhmätyöskentely ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen toiminnassa 

Arviointimenetelmä(t): 

• toiminnan valokuvaaminen, myös lasten toimesta 
• toiminnan videointi, myös lasten toimesta 
• tunnetaitomateriaalit / Älyä tunteet, Piki, Molli, Fanni 
• Taaperon arki / Eskarin arki 
• uudistettu lapsen yksilöllinen suunnitelma 
• uudistettu Pedagoginen suunnitelma 
• ryhmän tarpeiden mukaan suunniteltu pedalukkari (arjen työkalu) 
• arviointi osana tiimipalavereita tiimipalaverirungon mukaisesti 

Toimintamme painotukset perustuvat Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan, Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan, sekä kaksivuotisen esiopetuskokeilun opetussuunnitelmaan: 

Rauhallinen ja kiireetön arki tukee lapsen hyvinvointia ja oppimista 

Hyvä alku -aloituskeskustelut käydään jokaisen perheen kanssa joko kotona tai päiväkodilla. Perheelle annetaan yksilöllisesti aikaa tutustua päiväkodin arkeen. Perheille jaetaan infolehtinen, johon on koottu tärkeät asiat liittyen hoidon aloitukseen. 

Kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on tärkeä osa lapsen hyvinvointia 
Molemminpuolinen luottamus ja avoimuus luovat pohjan hyvälle yhteistyölle. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja ammattihenkilöstö tukee heitä tässä tehtävässä.

Huoltajia kannustetaan osallistumaan päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 

Kasvatusyhteistyössä tärkeitä toimintatapojamme: 

• Hyvä alku – keskustelu (ensisijaisesti) lapsen kotona tai päiväkodilla 
• Huoltajan ja lapsen yhteiset tutustumiskäynnit 
• Kuukausikirjeet ja viikkosuunnitelmat 
• Kuvat ja tekstiviestit vanhemmille 
• Kuulumisten vaihto sanoin ja kuvin tuonti- ja hakutilanteissa 
• Vasu- ja esiops keskustelut 2 kertaa vuodessa sekä lisäksi aina tarpeen mukaan 
• Vanhempainillat 
• Asiakasraati 
• Perheiden säännöllinen osallistuminen toiminnan arviointiin (esim. Hyvä alku -kysely) 

Lisäksi teemme yhteistyötä ja konsultoimme tarvittaessa neuvolan, lasten terapeuttien ja lastensuojelun kanssa. Nivelvaiheiden yhteistyössä (varhaiskasvatus > esiopetus > koulu) ja tiedonsiirtopalaverien  yhteyshenkilö on varhaiskasvatuksen opettaja Heli Kuhasalo/Linnan pk, Sahramit. 

Osallisuus toteutuu arjen pienissä hetkissä, kun aikuinen on aidosti läsnä ja vuorovaikutuksessa. On tärkeää, että jokainen lapsi saa olla merkityksellinen osa ryhmää. Lasten mielenkiinnon kohteita saadaan selville keskustellen, havainnoiden, taideaineiden avulla yms. Lasten kanssa pohditaan ja rakennetaan leikkialueita ja yhteisiä leikkiteemoja (jäätelökioski, kauppaleikki tms). Jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallisuus vaatii aikuisilta heittäytymistä tilanteisiin ja rohkeutta muuttaa suunniteltuja toimintamalleja. On tärkeää, että lapsella on aina mahdollisuus syliin.  

Toimintaa tehdään näkyväksi. Ryhmien arki rakentuu lasten vahvuuksien ja mielenkiinnon kautta.

Toimintaa tehdään näkyväksi arjessa ja viikko-ohjelmissa avataan ryhmien pedagogista toimintaa (mitä kaikkea esim. musiikkihetkellä/ jumpassa tapahtuu, mitä taitoja harjoitellaan, mitä opittiin). Toimintaa tallennetaan kuvin ja videoin ja niitä hyödynnetään vasukeskusteluissa sekä tuonti- ja hakutilanteissa. 

Toiminnan suunnittelun pohjana on yksikkökohtaisen toimintasuunnitelman lisäksi valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman (2019), esiopetuksen opetussuunnitelman (2014), sekä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet (2021). Tämän lisäksi toimintaa ohjaa Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen opetussuunnitelma, sekä kaksivuotisen esiopetuskokeilun opetussuunnitelma. 

Arki ryhmissä rakentuu ennen kaikkea lasten vahvuuksien, mielenkiinnon kohteiden ja tuen tarpeiden kautta. Näistä saamme tietoa huoltajien ja lasten kanssa käytävissä vasukeskusteluissa sekä arkea havainnoiden. Osana vasuprosessia pidetään rusinarupattelut, jossa työntekijä ja lapsi juttelevat lapsen mielenkiinnon kohteista ym. Lasten mielenkiinnon kohteita myös havainnoidaan ja kysytään perheiltä. Henkilökunta käyttää erilaisia välineitä, kuten kuvia, lasten mielipiteen selvittämiseksi. Jokaisen lapsen oikeus on tulla kuulluksi. 

Päivän kuulumisia varten lapsiryhmässä on käytettävissä erilliset päivälistat, joihin kirjataan joka päivä jokaisen lapsen kohdalle päivän tärkeimmät asiat (leikki, kaverit, toiminta, ruokailu, lepo, vessa, lääkitys). Päivälistat kulkevat iltapäivisin työntekijöillä ulkona mukana ja siirtyy myös iltavuorolaiselle. Näin jokainen työntekijä voi lukea ryhmän omat terveiset yksittäistä lasta koskien. 

Leikki Lelut ja tarvikkeet ovat lasten saatavilla. Työntekijät ovat aina saatavilla sekä tarpeen mukaan tukemassa ja rikastuttamassa pitkäkestoista leikkiä.

Leikissä lapsi oppii   

• Arjen taidot – esim. omista tavaroista huolehtiminen 
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot – esim.  toisen asemaan asettuminen, mietitään miltä toisesta tuntuu 
• Ongelmanratkaisutaidot – esim. miten lelut jaetaan leikissä 
• Ajattelutaidot – esim. pohdimme asioita yhdessä, kannustamme lasta kysymään ja kertomaan mielipiteensä sekä oivaltamaan itse 
• Kielelliset taidot – esim. arkea sanoitetaan ja kuvitetaan, sekä nimetään asioita. Käytössä myös tarvittaessa tukiviittomat 
• Matemaattiset taidot – esim. hiekkalaatikolla laskemme, kuinka monta kiveä mahtuu hiekkalaatikon reunalle sekä vertailemme kivien kokoa 
• Karkea- ja hienomotoriset taidot – Motoristen taitojen hyödynnämme arjen tilanteet sekä käytämme monipuolisesti päiväkodin tiloja ja lähiympäristöä, esim. metsäretkillä harjoittelemme monipuolisessa maastossa kulkemista. Harjoittelemme saksilla leikkaamista, piirtämistä ja kynän käyttöä.
• Hahmottaminen - esim. pukeminen, palapelien tekeminen, rakenteluleikit. 

Kaveritaitoja harjoitellaan

• Harjoittelemme miten kaverin kanssa ollaan ja kuinka kaveria tulee kohdella 
• Leikkiin mukaan pääseminen 
• Toisten huomioonottaminen 
• Oma mielipiteen kertominen 
• Uusien kavereiden lähestyminen 
• Ryhmäytyminen uuden toimintakauden alussa 
• Ryhmähengen vahvistaminen 
• Kiusaamisen ehkäisyohjelma

Pidämme huolen, että kaikkiin kiusaamistilanteisiin puututaan. Työntekijät ovat sensitiivisesti ja ennaltaehkäisevästi läsnä lasten toiminnassa ja tukevat lapsia ristiriitatilanteiden selvittämisessä. Tärkeää on vuoropuhelu ja yhteistyö lapsen, perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Päiväkodeissamme on kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. 

Hyvinvointioppiminen
Lasten hyvinvointi rakentuu monesta eri osa-alueesta. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat mm. 

• Ruokakasvatus
• Uni ja lepo 
• Päivittäinen ulkoilu ja liikunta  
• Asianmukainen hygienia  
• Lapsen saama aikuisen tuki sosiaalisten taitojen opetteluun.  
• Osallisuus ja ryhmän jäsenenä oleminen: tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on 
• Päiväkodissa on käytössä kaveri-, tunne ja turvataitoihin liittyvää materiaalia, jota käytetään ryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeiden mukaan osana toimintaa. 

Hyvinvointioppimiseen liittyvät asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Hyvinvointioppimista toteutetaan yhteistyössä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 

Ruokakasvatus
Lapset saavat itse vaikuttaa oman ruoka-annoksen kokoon ja heitä kannustetaan tutustumaan uusiin ruokiin eri aistien avulla. Ruuista ja niiden raaka-aineista keskustellaan positiivisesti. Ryhmissä valmistetaan ruokia, esimerkiksi leivotaan. Kotimäen alueelle on tehty yhteiset ruokailun pelisäännöt.

Toimiminen kestävällä tavalla. Kotimäen alueella toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Teemme kestävää kehitystä tutuksi ja seuraamme kuinka arjen valinnoilla voimme vaikuttaa yhteiseen hyvinvointiin, kulutukseen ja jätteen määrään. 

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tablettilaitteita hyödynnetään osana opetusta ja esimerkiksi tiedonhaussa. Tabletti on lapselle mieluinen oppimisväline. Aikuiset ohjaavat sen turvalliseen käyttöön. 

Liikunta
Liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä ja toimintaympäristö on rakennettu tukemaan lapsen luontaista liikkumista. Liikunnan ja yhteisten pelien ja liikuntaleikkien avulla lapset oppivat kaveritaitoja, sinnikkyyttä, pettymysten sietoa, omasta ja kaverin onnistumisesta iloitsemista. 

Retkeily ja luonnossa liikkuminen kehittää taitoja monipuolisesti

Retkeily on osa ryhmän arkea. Retkeilykohteitamme on mm. metsät, leikkipuistot, urheilukentät ja naapuriryhmien pihat. Talvella luistelemme ja hiihdämme. Arjessa lapsia kannustetaan liikunnallisiin leikkeihin ja peleihin. Lasta rohkaistaan kokeilemaan omia taitojaan, aikuisen huolehtiessa turvallisuudesta. Monipuolisilla liikuntaleikeillä ja lajeilla vahvistamme kuntoa ja liikunnallista elämäntapaa lasten liikuntasuositusten suuntaisesti. 

Kunnon retki vaatii retkirepun, sään mukaiset varusteet ja hyvät eväät: useimmiten päiväkodin keittiöstä ja toisinaan omat eväät kotoa. Aina mukana on vesipullo janojuomaksi.  

Luonnossa liikkuminen kehittää taitoja monipuolisesti ja sillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Luonto tarjoaa myös ihmeteltävää ja tutkittavaa sekä runsaasti leikkipaikkoja ja mahdollisuuksia mielikuvituksen herättelyyn tai rauhoittumiseen ja pohdiskeluun. Mukavat kokemukset ja itse tehdyt havainnot vahvistavat ympäristösuhdetta. Luontoympäristössä minäkuva ja toiset koetaan myönteisempinä ja kanssa käyminen on helpompaa. Ryhmäytyminen tapahtuu mutkattomammin. 

Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä 

• Stressin väheneminen ja keskittymiskyky 
• Leikkien monipuolisuus ja luovuus 
• Myönteiset tunteet toisia ja itseä kohtaan ja yhteisöllinen osaaminen 
• Koordinaatio 
• Päättely ja havainnointikyky 

Oppimis- ja leikkiympäristö suunnitellaan yhdessä lasten kanssa turvalliseksi sekä oppimiseen ja leikkimiseen kannustavaksi (leikkitilat, pienryhmän säännöt ja sopimukset, porrastus). Lapsille tulee aina myös olla paikka, missä saa olla rauhassa. Materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla, leikkiympäristöt ovat vaihtuvia ja välillä myös lasten itse rakentamia. Käytämme Vaajakosken alueella olevia liikuntamahdollisuuksia säännöllisesti: liikuntahalli, metsät, urheilukentät, leikkipuistot, hiihtoladut, luistelukentät sekä kirjasto ja muut lähipalvelut esim. koulu. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän ja ohjaavien aikuisten yhteisössä. Tyypillisiä oppimistilanteita ovat leikki, arjen tilanteet ja mallioppiminen. Tärkeää on luoda myönteinen ja suvaitseva ilmapiiri. 

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsi oppii leikkien, liikkuen ja tutkien. Lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimisen havainnoinnin ja arvioinnin välineenä käytetään Taaperon ja leikki-ikäisen arki sekä Eskarin arki -materiaaleja. Toiminnan suunnittelun pohjana ovat lapsen kokemusmaailma, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio. Tärkeää on, että lasta kuullaan ja hän tuntee tulleensa kuulluksi. 

Kehityksen ja oppimisen tuki yhteistyössä huoltajien kanssa 

Kehityksen ja oppimisen tuki kuuluu jokaiselle lapselle. Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä käytetään tuen kolmiportaista mallia. Oikea-aikaisella tuella lapsia autetaan mahdollisimman varhain ja annettu tuki ennaltaehkäisee ongelmien monimuotoistumista.  

Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja se on koko lapsiryhmän toiminnan perusta. Esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tehdään yksilöllinen suunnitelma. Lapsen yksilölliset suunnitelmat muodostavat johdonmukaisesti etenevän kuvauksen lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista. Suunnitelman laadinta on prosessi, johon sisältyy eri vaiheita. Prosessiin osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa kaikkien lasten osalta yksilöllisen suunnitelman laadinnasta ja arvioinnista. Vasukeskustelussa on tärkeää, että lapsen kehityksen ja oppimisen riittävästä tuesta saadaan yhteinen ymmärrys. Tukitoimet suunnitellaan vanhempien, työntekijöiden, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Jokaisen lapsen kohdalla käydään vähintään kaksi keskustelua vuodessa, joista ensimmäinen pidetään syys-lokakuussa tai silloin, kun lapsi on ollut n. 2 kuukautta päiväkodissa. Toinen keskustelu pidetään keväällä maalis-huhtikuussa. 

Kun lapsesta herää huolta, asia otetaan esille huoltajien kanssa mahdollisimman nopeasti. Kun yleinen tuki ei riitä lapselle, tukea tehostetaan, tarkennetaan ja vahvistetaan. Tällöin puhutaan tehostetusta tuesta. Erityisestä tuesta on kysymys silloin, kun lapsella on kokoaikaisen, jatkuvan ja yksilöllisen tuen tarve. Erityisen tuen pohjana on aina monialainen yhteistyö. Tuen tarpeet kirjataan lapsen vasuun ja esiopsiin, samoin kuin aikuisten toiminnalle, oppimisympäristölle ja pedagogisille järjestelyille asetetut tavoitteet lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Esiopetuksessa oleville tai kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuville 5-vuotiaille erityistä tukea saaville lapsille laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).  

Tuen muotoja päivittäin  

• Kannustava ilmapiiri: kehuminen, kannustaminen, kiittäminen, onnistumisten huomaaminen 
• Toiminnan ennakointi (säännöllinen päiväjärjestys, kuvitetut viikko- ja päivästruktuurit, rutiinit ym.) 
• Kasvattajien johdonmukainen toiminta 
• Yhdessä sovitut lapsiryhmän säännöt 
• Oppimisympäristön järjestelyt niin, että ne tukevat esim.  lasten oppimista leikin, yhdessä tutkimisen ja vertaisoppimisen kautta. 
• Päivittäiset arjen tilanteet oppimistilanteita (pukeminen, ulkoilu, ruokailu, siirtymätilanteet) 
• Pienryhmätoiminta, joka mahdollistaa yksilöllisemmän tuen ja havainnoinnin, keskittymisen sekä työskentely- ja leikkirauhan  
• Päivän eri toimintojen ja tilanteiden jäsentäminen kuvin, piirtäen ja tukiviittomin 
• Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehityksen tukeminen  

Kotimäen esimiesalueella toimii kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (VEO), jotka toimivat lapsiryhmissä ja tiimeissä ohjaten ja konsultoiden. Ryhmässä voi toimia tarvittaessa myös erityisavustaja osana tiimiä. Tuen antaminen on aina koko henkilöstön tehtävä. Lapsen yksilölliseen suunnitelmaan kirjatut vahvuudet, tavoitteet ja tukitoimet kulkevat mukana toiminnassa 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) työskentelee yhdessä lapsen, lapsen huoltajien, lapsiryhmän henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Hän on mukana arvioitaessa, suunniteltaessa lapsiryhmän toimintaa ja lasten tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia. Hän etsii yhdessä ryhmän henkilökunnan kanssa ratkaisuja lapsiryhmän toimivuuteen, toiminnan sisältöihin sekä yksittäisen lapsen tarpeiden huomioimiseen. Erityisopettajaan voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, jos jokin asia lapsen kasvussa, kehityksessä, toiminnassa tai oppimisessa mietityttää tai huoltajat haluavat keskustella vanhemmuuteen ja arjen sujumiseen liittyvistä asioista. Erityisopettajaan voivat ottaa yhteyttä lapsen huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilökunta ja eri yhteistyötahot.  

Varhaiskasvatuksen erityisavustaja toimii päiväkodin lapsiryhmissä lisäresurssina tukea tarvitsevien lasten tukitoimien järjestämiseksi. 

Kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on tärkeä osa lapsen hyvinvointia

Molemminpuolinen luottamus ja avoimuus luovat pohjan hyvälle yhteistyölle. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja ammattihenkilöstö tukee heitä tässä tehtävässä 

Huoltajia kannustetaan osallistumaan päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 

Kasvatusyhteistyössä tärkeitä toimintatapojamme: katso 4. Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt.  

Perheiden kanssa tehtävän yhteistyön ohella teemme myös muuta yhteistyötä 

Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä monialainen yhteistyö esimerkiksi neuvolan kanssa. 4-vuotisneuvolaan lähetetään havainnointilomake varhaiskasvatuksesta.  Tarvittaessa konsultoidaan ja tehdään yhteistyötä lasten terapeuttien ja pikkulapsiperheiden psykologin kanssa.  

• Koulujen ja uimahallin liikuntasalit, uimahalli, kirjasto 
• Nivelvaiheiden yhteistyö (varhaiskasvatus -> esiopetus -> koulu) ja tiedonsiirtopalaverit Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä reittikarttasuunnitelman mukaan 
• Yhtenäinen opinpolku (esi- ja alkuopetuksen vuosikello), yhteyshenkilönä varhaiskasvatuksen opettaja Heli Kuhasalo / Linnan pk, Sahramit 
• Lastensuojelun konsultointi tarvittaessa 
• Vaskooli - asiakasraati 

Oppilashuolto

Kotimäen esimiesalueelle tehdään oppilashuoltosuunnitelma. Esiopetuksessa ja 2-vuotisessa esiopetuskokeilussa olevalla lapsella on oikeus oppilashuoltohenkilöstön palveluihin. Koulupsykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tekevät monialaista yhteistyötä lapsen huoltajien ja esiopetusryhmän henkilöstön kanssa. 

Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, jossa lapsen kehityksen ja oppimisen esteet tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhain. Kotimäen esimiesalueen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä esiopetusryhmien varhaiskasvatuksen opettajat. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljä kertaa toimintakaudessa tavoitteena edistää myönteistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä. Koulupsykologit käyvät oppilashuoltotapaamisissa kerran toimintakaudessa ja koulukuraattorit tarpeen mukaan kutsuttuina. 

Yksilöllisen oppilashuollon tavoitteena on taata yksittäisen lapsen hyvinvointi, myönteinen kasvu, kehitys ja oppiminen. Näiden turvaamiseksi laaditaan jokaiselle lapselle omat yksilölliset tavoitteet esiopetussuunnitelman mukaisesti tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. 

Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt esimiesalueella 

• Tervetuloa päiväkotiin infokirje  
• Yksilöllisen suunnitelman saatekirje 
• Hyvä alku –keskustelu (ensisijaisesti) lapsen kotona tai päiväkodilla 
• Huoltajan ja lapsen yhteiset tutustumiskäynnit 
• Päivälistat, joihin on merkattu päivän toiminta ja muut tärkeät asiat (esim. kaverisuhteet) 
• Eteisinfot 
• TietoEducationin kautta tulevat tiedotteet (esim. lomakyselyt) 
• Viikko- ja kuukausikirjeet 
• Kuvat ja tekstiviestit vanhemmille lapsen ensimmäisinä päiväkotipäivinä 
• Valokuvat 
• Vasupuut, pedagogiset ikkunat tms. dokumentointi 
• Kuulumisten vaihto lapsen tuonti- ja hakutilanteissa 
• Vasu- ja esiops keskustelut 2 kertaa vuodessa sekä lisäksi aina tarpeen mukaan. 
• Vanhempainillat