Puistokadun päiväkotikoulun toimintasuunnitelma 2022-23
Esimiesalueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat
- Puistokadun päiväkotikoulu
- Mäki-Matin perhepuisto
- Yrttisuon perhepuisto
- Palokan ja Savulahden luontoliikuntakerhot
- Kortesuon päiväkoti
Nuput ovat alle 3-vuotiaiden lasten ryhmä. Lapsia ryhmässä on 12.
Silmuissa touhuaa 21 lasta ja Iduissa on 14 reipasta menijää
Taimien esiopetusryhmässä on 21 lasta.
Lapsiryhmät muodostetaan keväisin yhdessä johtotiimin ja henkilökunnan kanssa. Vanhempien ja lasten toiveita ryhmäjaoista kuunnellaan ja pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsiryhmiä muodostaessamme huomioimme kaverisuhteet, lasten ikäjakauman ja pyrimme aikaansaaman mahdollisimman toimivat ryhmät.
Toimintavuoden aikana ryhmämuutoksia voidaan tarkastella lasten tarpeista uudestaan ja tehdä tarvittaessa pieniä muutoksia.
Päiväkotipäivän aikana ryhmien toiminta järjestetään kiinteissä 4-7 lapsen pienryhmissä, jotka toimivat porrastetusti ennalta tiimipalavereissa suunnitellun aikataulun mukaan. Toimivuoden aikana teemme yhteistyötä lapsiryhmien välillä. Näin tulemme tutuiksi toisillemme ja luomme yhteisöllistä henkeä päiväkotiimme.
1.2. Päiväkodin henkilöstörakenne
Päiväkodissamme työskentelee päiväkodin johtaja, 7 varhaiskasvatuksen opettajaa, 5 lastenhoitajaa, varhaiskasvatuksen erityisopettaja eli veo ja 3 ryhmäavustajaa.
Päiväkodissamme työskentelee myös 2 varahenkilöä, josta toisen ensisijaisena tehtävänä on työskennellä siinä ryhmässä, josta henkilökuntaa on poissa. Toinen taas mahdollistaa varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluajan toteutumisen ennalta sovitun lukujärjestyksen mukaisesti. Päiväkodissa on myös keskustan ja Kuokkalan kerhotoiminnan varahenkilön kotipesä.
1.3. Päiväkodin johtamisen rakenteet
Palveluista ja työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä vastaa johtotiimi. Johtotiimin työn lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Johtotiimin muodostavat päiväkodin johtaja, päiväkodin apulaisjohtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Johtotiimiin osallistuu käsiteltävän aiheen mukaan myös muita työyhteisön jäseniä. Johtotiimi suunnittelee päiväkodin toimintaa, pedagogisia toimintatapoja ja kasvatustyön tukemista havaintojen sekä lapsilta, henkilöstöltä että vanhemmilta saatujen ehdotusten pohjalta.
Päiväkotikoulun toimintaa arvioidaan säännöllisesti esim. asiakaskyselyillä tai vasukeskustelujen yhteydessä yhdessä huoltajien kanssa. Lapsilta kysellään palautetta toiminnasta KeSy- menetelmällä (Keskustelu Symbolein). Palautetta hyödynnetään johtotiimin, oppilashuoltoryhmän ja ryhmien työskentelyssä. Arjen kohtaamisissa saatua palautetta käymme läpi viikoittain tiimi- tai talon viikkopalaverissa.
Päiväkotikoulun johtotiimiin kuuluvat päiväkodin johtaja, apulaisjohtaja, rehtori ja vararehtori. Johtotiimin tehtävänä on pitää yllä ja kehittää päiväkodin ja koulun yhteistyötä.
”Jyväskylän varhaiskasvatuksessa painotetaan hyvää arkea ja sensitiivistä vuorovaikutusta, jotka edistävät lasten ja aikuisten hyvinvointia. Hyvä arki muodostuu lämminhenkisestä yhdessäolosta, koko päivän kattavasta monipuolisesta, pedagogisesti suunnitellusta toiminnasta sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, levosta ja ruokailosta.”
Hyvän ja toimivan arjen perustana päiväkodissamme on kasvattajatiimin yhteinen työväline, Pedagoginen suunnitelma. Pedagoginen suunnitelma on lasten vasujen pohjalta tehty sopimus ryhmän toiminnan tavoitteista ja arjen käytännöistä. Pedagogiseen suunnitelmaan kuvataan ryhmässä tehdyt sopimukset varhaiskasvatuksen aloittamisvaiheeseen liittyvistä käytännöistä, yhteistyöstä, lasten kuulemisesta ja heidän mahdollisuuksistaan toimia omin luontaisin tavoin, tuen järjestämisestä lapsille, arjen turvallisesta sujumisesta ja monialaisesta yhteistyöstä. Kasvattajatiimit aloittavat pedagogisen suunnitelman parissa työskentelyn toimikauden alussa. Pedagogisen suunnitelman työstämisen rinnalla ryhmät käyvät tiimin arvokeskustelun tiimikortteja hyödyntäen. Keskustelun kautta tiimille luodaan yhteinen arvopohja ja perusta hyvin toimivalle kasvattajatiimille.
Pedagogista suunnitelmaa täydennetään tiimipalavereissa ja toimintavuodessa pidettävissä tiimi-illoissa.
2.1 Hyvät arjen käytänteet
Lapset ovat aktiivisia toimijoita arjessamme. Lapsi saa hoitopäivän aikana kokea, että häntä kuunnellaan ja arvostetaan. Pidämme toiminnassamme tärkeänä:
- Pienet mukavat arjen hetket ja yhdessäolo, höpsöttely ja sylittely
- lapsen tullessa aamulla päiväkotiin hänet toivotetaan tervetulleeksi juuri omana itsenään
- Kuuntelemme ja arvostamme lasta ja perhettä
- Lapsihavainnointi, lasten toiveiden ja ideoiden toteuttaminen ja dokumentointi
- Mahdollisuus valita leikkejä ja toiveleikit
- Joustamme suunnitelmissa lasten ideoiden mukaan
- Mietimme sääntöjä yhdessä lasten kanssa
- turvallinen tunneilmasto luo perustan lasten osallisuudelle
2.2 Hyvinvointioppimisen painopisteinä päiväkodissamme ovat
Hyvinvointioppiminen toimii lapsen hyvinvoinnin rakentamisen tukena päiväkodissamme. Hyvinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskemista jatkuen läpi koko elämän. Hyvinvointioppiminen lapsen arjessa on sosiaalista osaamista, oman mielen ja elimistön viestien sanoittamista, oman ja ympäristön hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin arviointia ja tulkintaa, oppimaan oppimista ja tottumuksia. Hyvinvointioppiminen jatkuu suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.
Hyvinvointioppimista on esimerkiksi:
-ryhmässä toimimisen harjoittelu
- kaveritaidot
- tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja nimeäminen
- omasta puhtaudesta huolehtiminen
- päivärytmin hahmottaminen
Olemme edelleen vahvasti sitoutuneita kehittämään aikaisempien vuosien laadullista tavoitetta, joka oli: leikin oppimisympäristö.
Oppimisympäristö on kokonaisuus, joka syntyy toiminnassa yhdessä tekemällä. Aikuisen jakamaton läsnäolo ja rooli leikissä tukee lapsen kehitystä, oppimista ja rikastaa oppimisympäristöä. Aikuisen aktiivinen rooli leikissä on tukea lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä ja vaikuttaa myönteisesti ryhmäytymiseen. Leikissä lapsi harjoittelee turvallisessa ilmapiirissä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja yhdessä ikätovereiden kanssa.
Laatulupauksen takeena toiminnassamme on:
- Aikuisen sensitiivinen mukanaolo ja rooli leikissä. Aikuinen tukee leikin myötä lapsen kehitystä, oppimista, rikastuttaa ja strukturoi oppimisympäristöä.
- takaa leikin jatkuvuuden
- sopimus työrauhasta-> leikkirauha lapselle
- riittävän selkeä ja suunniteltu fyysinen ympäristö
2.3 Toiminnan kehittämisen painopisteenämme toimivuonna 2022-2023
Puistokadun päiväkotikoulussa uudistimme tänä vuonna toimintamme laadulliset tavoitteet. Olemme keväällä 2021 sopineet yhteisessä työillassamme seuraaviksi toimintamme kehittämisen kohteeksi suomi toisena kielenä opetuksen (S2) sekä kulttuurisen tuntemuksen. Tätä tavoitetta ylläpidetään yhä ja kehitetään opettajien yhteisissä suunnitteluhetkissä.
Kehittämisen kohteenamme on henkilöstökyselyissä esiin noussut toive pysähtyä pohtimaan meidän kaikkien yhteistä toimivaa arkea, yleistä viihtyvyyttä sekä siisteyttä toimintaympäristössämme. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat yhdessä erityisavustajien ja päiväkodin johtajan kanssa vastaavat toimenpiteiden suunnitteluprosessista ja sovittujen käytänteiden tiimeihin jalkauttamisesta. Koko henkilökunta arvioi tavoitteeen toteutumista 2 kertaa vuodessa.
Lapset osallistetaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden päiväkodin tarvikehankintoihin. Tänä vuonna keskitymme pihalelujen ja liikuntavälineiden uudistamiseen.
Uutena toiminnan kehittämisen painopisteenä, edellisten tavoitteiden rinnalla, kulkee jatkossa päiväkotimme ruokakasvatuksen kehittäminen. Iloinen mieli ja hyvä olo syntyy ruuasta, sen tekemisestä, toisten kanssa jakamisesta ja yhdessä syömisestä. Tätä kehitystyötä teemme yhdessä lasten kanssa: ruokailurutiinia selkeytetään kuvien avulla, suhtaudumme ruokailuun positiivisen kannustamisen kautta. Käytössämme on esim. ruokapassit tai kannustuslusikat. Harjoittelemme ruokarohkeutta tutustumalla ruokaan kaikkien aistien kautta sekä keskustelemalla ruuasta lasten ja kasvattajien kesken. Ruokakeskustelut toimivat meillä myös osana erilaisiin tapoihin ja kulttuureihin tutustumisena.
- Kehityksen ja oppimisen tuki yhteistyössä huoltajien kanssa
Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen perheelle tarjotaan mahdollisuutta päiväkodin työntekijän vierailuun lapsen kotona tai perheellä on mahdollisuus tulla aloituskeskusteluun päiväkodille. Kotikäynnin tarkoituksena on tutustua lapseen hänen omassa ympäristössään ja helpottaa turvallisen suhteen muodostumista päiväkodin henkilökuntaan.
Perheen kanssa käydään aloituskeskustelu, jossa käydään läpi lapsen hoitoon ja perheen toiveisiin liittyviä asioita. Perhe saa käydä tutustumassa lapsen tulevaan päiväkotiryhmään niin monta kertaa kuin he haluavat. Kun lapsi aloittaa uudessa ryhmässä, perheet saavat kirjeen kotiin, missä lapsi toivotetaan tervetulleeksi ryhmän jäseneksi. Kirjeessä kerrotaan ryhmän tärkeitä asioita, arvoja ja toimintatapoja.
Jokainen ryhmä tiedottaa perheitä vähintään kerran kuukaudessa ilmestyvällä kuukausikirjeellä. Toiset ryhmät laittavat viikoittaisen tervehdyksen kotiin. Ryhmät laativat viikko-ohjelman, jotka näkyvät esimerkiksi ulko-ovissa tai muualla erikseen sovitussa paikassa. Lapsista voidaan ottaa kuvia varhaiskasvatuspäivän aikana, mikäli vanhemmat ovat antaneet siihen suostumuksensa erikseen täytettävällä lomakkeella.
Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan oma lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). VASU laaditaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa keskustellen. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa tai aina, kun siihen on lapsen tarpeista (esim. kehitykseen, oppimiseen tai perhetilanteeseen) johtuva syy. Vasuun kootaan yhteen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta. Lapsen toimintaa havainnoidaan ja lasta haastatellaan mahdollisuuksien mukaan, ja näiden pohjalta lapsen mielipide ja toiveet kirjataan hänelle tehtävään VASUun. Lapsen VASU laaditaan 1-3 kuukauden kuluessa toimintakauden aloituksesta. Varhaiskasvatuksessa toteutettavalle toiminnalle asetetaan tavoitteita lapsen kehityksen tukemiseksi ja niiden toteutumista arvioidaan toimintakauden loppupuolella, yleensä keväällä. VASU-keskusteluajat sovitaan vanhempien kanssa henkilökohtaisesti. Keskusteluun on hyvä varata aikaa noin tunti.
Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteet muodostavat päiväkodin toiminnan perustan. Jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä lapsen omatoimisuutta pukemisessa, hänelle pyritään mahdollistamaan päivittäin kiireetön pukemishetki. Lasta neuvotaan sanallisesti, hänelle näytetään pukemiseen liittyviä kuvia sekä häntä kannustetaan. Jos lapsi tarvitsee tukea tunteiden säätelyssä, varhaiskasvatuksessa tarjotaan hänelle tuokioita, joissa tunteita käsitellään esimerkiksi kuvien, kirjojen, käsinukkien, piirtämisen tai eläytymisharjoitusten avulla.
4-vuotiaille lapsille kuuluu neuvolan toimesta laaja terveystarkastus. Päiväkoti ja neuvola tekevät tässä yhteistyötä ja tarkastusta varten täytetään “havaintoja varhaiskasvatuksesta-lomake". Varhaiskasvatuksen opettaja yhdessä muun tiimin kanssa täyttää lomakkeen lapsen taidoista havaintojen perusteella ja lomake käydään yhdessä läpi keskustellen perheen kanssa.
3. 1Päivän kuulumisista tiedottamisen käytänteet
Yhteistyö huoltajien kanssa on keskeinen perusta lapsen yksilöllisen kehityksen ja kasvun tukemiseksi päiväkodissamme. Vanhempia tavataan päivittäin ja tapaamisiin luodaan positiivinen ja avoin tunnelma. Lapsen päivän kuulumisista kerrotaan päivittäin vanhemmille ja huolehditaan kuulumisten tiedottamisesta myös kasvattajalta toiselle. Pidämme erittäin tärkeänä luottamuksellista ilmapiiriä ja avointa keskustelua. On todella tärkeää, että vanhemmat tietävät lapsen päivästä hyvät hetket ja onnistumiset ja myös ne asiat, jotka ovat päivän aikana olleet tärkeitä tai vaatineet päivän aikana enemmän huomiota. Myös lasta itseään kannustetaan kertomaan päivästään ikätasoisesti. Vanhempien kanssa keskusteltuja asioita käytämme toimintamme pohjana ja näistä asioista keskustelemme viikoittain tiimien omissa tiimipalavereissa.
3. 2. Vanhempainillat, vanhemmat mukana toiminnassa
Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan päiväkotikoulun toimintaan. Päiväkotikoulussamme toimii vanhempainyhdistys, Puistokoulun tuki ry. Toistaiseksi vanhempainyhdistyksen tapaamiset on hoidettu Teamsin välityksellä.
Puistokoulun tuki ry. avustaa koulua erilaisissa hankinnoissa, esim. bändikerhojen toiminnassa tai koulun kirjaston kirjahankinnoissa.
Toimivuoden aikana päiväkodilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja vanhempainiltoja. Joulun alla järjestämme perinteisen kuusijuhlan tai toiminnallisen perheillan. Keväisin vuorottelevat kevätjuhla tai ryhmien perheilta. Tapahtumat sovitaan niin, että koko päiväkodin yhteinen juhla pidetään kerran vuodessa.
Vanhemmat pääsevät toimintaamme mukaan myös Teamsin välityksellä pidettäviin toimintatuokioihin, kuten lauluhetkelle tai jumppasaliin.
4. Varhaiskasvatuksessa annettava kasvun ja oppimisen tuki
Sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa on käytössä kolmiportainen tuki. Se rakennetaan lapsen omaan ryhmään muokkaamalla toimintatapoja, toiminnan sisältöjä, oppimisympäristöä ja henkilöstöjärjestelyjä lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi. Kaikki ryhmän kasvattajat osallistuvat suunniteltujen tukitoimien toteuttamiseen.
Hyvä yleinen tuki tukee lapsen hyvinvointia. Sillä annetaan lapselle mahdollisuus kehittyä ja kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Se perustuu arkea arvostavaan ja kiireettömään kokopäiväpedagogiikkaan. Siinä nähdään kaikki arjen tilanteet lapsen kasvulle ja kehitykselle yhtä tärkeinä. Työtä ohjaavat taustalla viralliset asiakirjat sekä Jyväskylän kaupungin omat linjaukset.
Tehostettua tukea annetaan lapselle, joka tarvitsee kehityksessään ja oppimisessaan säännöllisempää ja intensiivisempää tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Erityinen tuki on yksilöllisesti suunniteltua kokonaisvaltaista kehityksen ja oppimisen tukea. Sekä tehostettu että erityinen tuki sisältävät myös yleisen ja tehostetun tuen toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii yhteistyössä sekä vanhempien, henkilöstön sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa ja on tukitoimien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana. Lapselle suunniteltu tuki kirjataan vasuun yhteistyössä vanhempien kanssa.
Esiopetusikäiset lapset kuuluvat oppilashuoltoon. Se muodostuu yhteisöllisestä ja yksilöllisestä oppilashuollosta. Yhteisölliseen oppilashuoltoon sisältyy yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma ja oppilashuoltoryhmä sekä laajennettu yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Näissä keskustellaan yleisiä asioita ja yhteisöllisellä tasolla. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut. Esiopetusikäinen lapsi voi saada pedagogista tukea (kolmiportainen tuki) tai vanhempien suostumuksella oppilashuollollista tukea (oppilashuollon palvelut).
4.1 Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä, erityisavustajan tehtävä
Puistokadun päiväkotikoulussa toimii varhaiskasvatuksen erityisopettajana eli veona Marita Jaatinen. Hän toimii varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana lapsiryhmissä ja ohjaa työtiimejä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämisessä sekä työskentelee yhdessä lapsen, lapsen huoltajien, lapsiryhmän henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hän on mukana arvioitaessa ja suunniteltaessa lapsiryhmän toimintaa ja lapsen tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia. Erityisopettajaan voivat olla yhteydessä lapsen huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja eri yhteistyötahot.
Päiväkodin lapsiryhmissä työskentelee myös ryhmäerityisavustajia, jotka ovat päivittäin mukana lapsiryhmän toiminnassa, osallistuvat lasten päivittäisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä myös yhteistyöhön eri tahojen kanssa.
Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoina ovat toimineet esim. neuvola, pikkulapsiperheiden psykologi, puhe- ja toimintaterapeutit, perheohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä lähikoulun henkilöstö. Neuvolaan on toimitettu vanhempien suostumuksella päiväkodissa tehtyjä havaintoja lapsesta. Päiväkodista on myös tarvittaessa laitettu lähetteitä sekä puhe- että toimintaterapiaan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.
5. Esiopetus Puistokadun päiväkotikoulussa
Puistokadun päiväkotikoulussa, Taimien ryhmässä on toimintakautena 2022–23 yhteensä 21 eskarilaista. Toiminta-ajaksi Taimet jaetaan vähintään 3 erilliseen pienryhmään (Pienryhmien määrät määrittyvät vuosittaisen tarpeen mukaan). Taimissa työskentelee toimintakaudella 2022–23 2 varhaiskasvatuksen opettajaa ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, sekä erityisavustaja. Toimintakauden aikana ryhmässä työskentelee myös eri määrä varhaiskasvatuksen opiskelijoita.
Päivittäinen toiminta-aikamme on klo 8.00–12.00, sisältäen aamupalan. Esiopetuksen viikossa näkyvät matikkaleikit, tutustuminen kirjainten maailmaan, laulut ja musiikki sekä vahvasti liikunta niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Toiminnassa korostuvat vahvasti leikinomaisuus ja lasten osallisuus ja ideointi. Retket lähiympäristöön ja yhteistyö mm. vanhusten palvelutalojen kanssa ovat myös osa toimintaamme.
Koulun kanssa tehtävä yhteistyö:
Perjantaisin esiopetusikäiset lapset osallistuvat yhdessä 1–2 luokkalaisten kanssa Joustaviin opetusjärjestelyihin. Joustavissa eskareista sekä 1–2-luokkalaisista muodostetaan 4-5 eri oppijaryhmää. Ryhmiä ohjaavat esikoulun henkilökunta yhdessä koulun henkilökunnan kanssa työparitoimintana. Toiminta perustuu sekä alku- että esiopetussuunnitelmiin.
Eskarit tekevät myös iltapäivisin (ti-to) yhteistyötä jälkkärin kanssa klo 14–15.Tällöin lapset pääsevät oman kiinnostuksensa mukaan esim. tanssimaan, pelaamaan jalkapalloa ja tekemään käsitöitä. Syksyn edetessä myös ulkoilemme iltapäivisin koulun pihassa yhdessä jälkkäriläisten kanssa.
Eskarilaiset ovat osallisena toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen arjessa. Lasten kanssa käydään aina toimintakauden alussa KeSy-keskustelut, joissa esiin nousseet asiat ohjaavat vahvasti niin ryhmän kuin päiväkotikoulun johtoryhmänkin työskentelyä.
Sekä esiopetuksen että päiväkotikoulun yhteinen oppilashuoltosuunnitelma ovat nähtävillä päiväkotikoulun nettisivuilla.