Vaparin historiaa

Kyky sopeutua ja kyky vastata tarpeisiin ovat olleet Vapaaehtoistoiminnan palveluiden kriittisiä menestystekijöitä. Vapari on perustettu jo vuonna 1994. Aluksi yhteistyö Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston kanssa oli tiivistä. Vaparissa tehtävä työ oli silloin lähinnä ystävätoiminnan organisointia. Vapari oli myös käynnistämässä monikulttuurityötä Jyväskylässä. Ensimmäisenä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimi Leena Hänninen.

Vuosina 2007-2012 toteutettiin Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen kanssa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämishanke Versova. Hanke oli onnistunut esimerkki kumppanuushankkeesta ja julkisen ja järjestötoimijan yhteistyöstä, jossa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäki ja hankesuunnittelija Anne Laimio toimivat työparina. Hankevuosina vertaistoiminnan kehittäminen käynnistyi ja oli laajaa. Myöhemmin vertaistoiminta on ollut pienemmässä roolissa Vaparin toiminnassa.

Vuosi 2011 oli Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi ja se oli merkittävä myös kansallisen kehittämisen kannalta ja Vapari oli siinä aktiivisesti mukana.

Tänä päivänä Vapaaehtoistoiminnan palvelut ovat osa kaupungin Strategia ja kehittäminen palvelukokonaisuutta. Vapari toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on aktiiviset, hyvinvoivat asukkaat. Vaparin toiminta nähdään myös merkittävänä keinona osallisuuden edistämisessä. Vaparin toimitilat sijaitsevat Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, mikä on hyvä asia, koska se edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta.

Nykyisin Vaparin työhön kuuluu paljon verkostojen johtamista. Verkostotyö on yhteistyötä järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimintaa organisoivien yhteisöjen kanssa. Verkoston avulla Vaparissa säilyy tuntuma kentän toimintaan ja tieto erilaisista vapaaehtoistoiminnan paikoista Jyväskylässä. Valikko-verkostoja on eripuolilla Suomea ja valtakunnallisesti toimintaa koordinoi Kansalaisareena ry. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori on Kansalaisareena ry:n hallituksen jäsen.

Jyväskylässä monet yhteisöt organisoivat ikääntyvän väestön parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa. Siitä syystä olemme kutsuneet koolle myös Vanhusvapaaehtoistoiminnan verkoston. Tässä verkostossa osallistujilla on osaamista sekä ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä että vapaaehtoistoiminnasta. Molemmat verkostot toimivat tiedon välittämisen kanavina ja oppimisympäristöinä.

Ikääntymisen kysymykset ja ratkaisujen etsiminen niihin, koskettavat myös Jyväskylän kaupunkia. Ikäihmiset toimivat aktiivisesti vapaaehtoistoimijoina ja ovat tietenkin myös avun vastaanottajina. Ikäihmisten tekemä vapaaehtoistyö on keskeinen osa aktiivisen ikääntymisen diskurssia ja siitä syystä vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuteen tulee panostaa edelleen.

Pitkäaikaistyöttömyys on iso ongelma Jyväskylän seudulla. Perustulokokeilujen rinnalla on kehitetty ajatuksia osallistumistulosta. Tuen saaminen edellyttäisi jatkossa ”osallistumista yhteisön toimintaan”. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Tulevaisuudessa joudumme ehkä puolustautumaan ja pitämään vapaaehtoistoiminnan eetosta kirkkaana, että osallistumistulon saajat saavat todella valita tehtävänsä eikä heitä velvoiteta ja pakoteta tekemään jotakin tukea saadakseen.

Työmarkkinat ovat suuressa muutoksessa. Ennustetaan, että suorittavat työtehtävät tulevat ainakin vähenemään, jos eivät häviä kokonaan. Tästä syystä meidän tulee valmistautua siihen, että jokaisella ihmisellä olisi mielekästä tekemistä, sai siitä sitten palkkaa tai ei. Tässä vapaaehtoistyöllä ja kansalaistoiminnalla on tarjota omat mahdollisuutensa.

Asiasanat: