Hyppää pääsisältöön

2.11.2026

Kuva
Kaja Altveen keramiikkateos Silent Resistance. Yksityiskohta, jossa valkoista ja punaista keramiikkaa. Kuva Juta Kübarsepp
Suomen käsityön museon näyttelyvuosi 2027 tarkastelee käsityötä monipuolisesti osana yhteiskuntaa, identiteettiä ja kulttuuriperintöä.

Vuoden aikana nähdään tilkkutaidetta, eurooppalaista keramiikkataidetta, uudistuvaa muotia ja neuletaidetta sekä kansallispukuperinteeseen ja karjalaiseen kirjontaan pohjautuvaa taidetta. Museo osallistuu myös keskisuomalaisten museoiden yhteiseen hevosteemaiseen kesänäyttelykokonaisuuteen.  

Suomen käsityön museon näyttelyvuosi kutsuu tarkastelemaan käsityötä elävänä ja muuttuvana ilmiönä. Se voi olla yhteiskunnallinen kannanotto, oman identiteetin ilmaisua, kestävän tulevaisuuden rakentamista tai yhteys aiempien sukupolvien taitoihin. Käsityön merkitys syntyy materiaaleista ja tekniikoista, mutta yhtä lailla ihmisistä, tarinoista ja uusista tavoista tehdä. 

Käsillä tekemisen laajakirjoinen vaikuttavuus arjessamme näkyy selkeänä vuoden 2027 näyttelyissä. Käsityötä lähestytään näyttelyissä sekä perinteiden että uusien tulkintojen kautta. Esille nousevat myös kestävän kehityksen kysymykset: miten vaatteita voidaan käyttää pidempään, miten vanhoista tekniikoista syntyy uutta ja millaisia merkityksiä käsillä tekemisellä on nykymaailmassa? Näyttelyvuosi kutsuu löytämään käsityöstä sekä yhteyden menneisiin sukupolviin että uusia tapoja ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Tilkkutaiteesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 
Vuoden ensimmäinen päänäyttely Tilkun taikaa – Nykytilkkutaidetta Suomesta (9.1.–9.5.2027) avaa näkymän suomalaisen tilkkutaiteen kehitykseen ja tekijöihin. Tekstiilitaiteilija Vuokko Isakssonin kuratoimassa näyttelyssä on mukana 24 taiteilijaa.
Tilkkutaiteen historia kertoo myös yhteiskunnallisesta muutoksesta. Arjen käyttötekstiileistä, jotka liittyivät vahvasti naisten elämään, kehittyi väline henkilökohtaiselle visuaaliselle ilmaisulle. Tilkkutaiteilijat ottivat haltuun julkista tilaa ja taideinstituutioita, ja suomalainen tilkkutaide kansainvälistyi. Näyttely perustuu Isakssonin tutkimustyöhön ja tuo esiin tilkkutaiteen merkityksen sekä taidemuotona että sukupolvikokemuksena.

Kuva
Liisa Teittisen tilkkutaideteos Valon aika vuodelta 1998. Keskellä valkoinen raita, josta molemmin puolin tummenevia väriraitoja. Kuva Liisa Teittinen
Liisa Teittinen: Valon aika, 1998.

Kesän päänäyttely Asenteella – Keramiikkataidetta Euroopasta (22.5.–29.8.2027) puolestaan nostaa käsityön yhteiskunnallisen ulottuvuuden suoraan keskusteluun. Viidestä Euroopan maasta tulevien taiteilijoiden teoksissa keramiikka toimii henkisten, aistillisten, poliittisten ja emotionaalisten aiheiden ilmaisuvälineenä. Taiteilijaryhmälle asenne merkitsee sitoutumista siihen, miten ihmiset yksilöinä ja yhteisöinä suhtautuvat ympäröivään maailmaan. Näyttely puolustaa demokratiaa ja tasa-arvoa aikana, jolloin niiden merkitys ja asema Euroopassa vaativat huomiota.

Kuva
Kaja Altveen keramiikkateos Silent Resistance. Yksityiskohta, jossa valkoista ja punaista keramiikkaa. Kuva Juta Kübarsepp. Kuva Juta Kübarsepp
Kaja Altvee: Silent Resistance 1. Kuva: Juta Kübarsepp.

Syksyn päänäyttelyissä tekstiili ja pukeutuminen saavat uusia muotoja. Juha Vehmaanperä: Only Crafts ja Sofia Ilmonen: Twelve / Twelve (11.9.–28.11.2027) tarkastelevat vaatteita sekä itseilmaisun välineinä että kestävän suunnittelun mahdollisuuksina.
Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän Only Crafts -näyttely sukeltaa Interexterior Decoration -mallistoon, jossa suomalaiset kodintekstiilit, käsityöperinne ja queer-ajattelu kohtaavat. Vehmaanperä muuntaa tuttua kodintekstiilikuvastoa vaatteiksi ja asettuu taiteen ja neulesuunnittelun välimaastoon. Näyttely pohtii myös käsityön asemaa teknologiakeskeisessä yhteiskunnassa. 

Kuva
Juha Vehmaanperä punaisessa asussa. Kuva Juniper Tse
Juha Vehmaanperä. Kuva: Juniper Tse.

Vaatesuunnittelija Sofia Ilmosen Twelve / Twelve haastaa puolestaan ajatuksen vaatteesta valmiina, muuttumattomana ja lyhytikäisenä tuotteena. Malliston modulaariset rakenteet mahdollistavat vaatteiden purkamisen, muokkaamisen ja uudelleen kokoamisen. Näin yksi vaate voi mukautua käyttäjänsä, käyttötapojensa ja ajan muutoksiin ja saada uuden elämän yhä uudelleen. Ilmosen työ osoittaa, että kestävä suunnittelu voi olla luovaa, muuntautuvaa ja visuaalisesti kiinnostavaa.

Kulttuuriperinnettä ja katseita tulevaisuuteen

Vuoden näyttelyohjelmaa täydentävät Aulagallerian, luentosalin ja Näytönpaikan vaihtuvat näyttelyt. Katutason ensimmäisessä näyttelyssä käsityön tulevaisuus syntyy tekemällä. Käsintehty huominen – Robotiikkaa ja käsityötä Riihimäen kouluista (19.12.2026–25.4.2027) tuo esiin käsityön ja teknologian kohtaamista kouluopetuksessa.

Kuva
Vaaleanpunainen siivousrobotti, joka on rakennettu Riihimäen koulun käsityötunnilla. Kuva Jaakko Jylhä/ DEED Creative
Siivousrobotti. Kuva: Jaakko Jylhä/ DEED Creative. 

Luentosalissa nähtävä Pola Laamanen – Karjalan lanka (5.6.–29.8.2027) tarkastelee karjalaista kirjontaperinnettä nykytaiteen lähtökohtana. Tekstiilitaiteilija Pola Laamanen käyttää historiallisia kuvioita, tekniikoita ja museokokoelmia oman taiteellisen työskentelynsä aineistona. Hänen nykyteoksensa asettuvat vuoropuheluun Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluvien karjalaisten tekstiilien kanssa. Menneisyys näyttäytyy elävänä ja tulkittavana perintönä, josta syntyy uusia taiteellisia merkityksiä.

Aulagalleriassa Anu Hätinen – Kansallispuvut maisemassa (28.8.–5.12.2027) yhdistää suomalaisen luonnon ja kansallispukuperinteen valokuvataiteeksi. Näyttelyssä nähdään toistakymmentä kansallispukua kesäisissä maisemissa Hämeenlinnan seudun luontokohteissa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry:n kanssa.

Kuva
Kolme kansallispukuista naista seisoo kalliolla. Taustalla järvi. Kuva Anu Hätinen
Anu Hätinen.

Vuoden lopulla Aulagalleriassa avautuva Niina Hiltunen – Huojuvassa hetkessä (18.12.2027–27.2.2028) tuo tekstiilitaiteeseen uuden, kehollisen näkökulman. Hiltunen tutkii, miten äänen värähtelyä, huojuntaa ja resonanssia voidaan tehdä näkyväksi käsin kudotuissa, tilallisissa tekstiiliteoksissa. Materiaali, väri ja rytmi muuttavat kuulemattoman äänen visuaaliseksi ja kehollisesti koettavaksi kokemukseksi.

Kuva
Punottua metallia Huojuvassa hetkessä -näyttelyssä. Kuva Niina Hiltunen
Huojuvassa hetkessä. Niina Hiltunen.

Kepparit tuovat käsityön osaksi museoiden hevosteemaista kesää

Keskisuomalaiset museot juhlistavat 120-vuotiasta suomenhevosta kesällä 2027. Hevosen merkityksiä tarkastellaan eri museoissa taiteen, historian ja käsityön näkökulmista. Suomen käsityön museon KEPPARIT-näyttely (8.5.–22.8.2027) keskittyy keppihevosharrastukseen, jossa käsillä tekeminen, liikunta ja yhteisöllisyys yhdistyvät omaleimaiseksi harrastuskulttuuriksi. Esillä on harrastajien valmistamia keppihevosia, talleja, esteitä ja muuta rekvisiittaa sekä audiovisuaalista aineistoa harrastuksen maailmasta. Näyttely avaa näkymän harrastuksen historiaan ja monipuolisiin kädentaitoihin sekä tuo esiin, kuinka eri-ikäiset harrastajat rakentavat yhteisöä tekemisen ja jaettujen kokemusten kautta.

Kuva
Keppihevostalli, jossa keppihevosia rivissä. Kuva Sonja Kallioinen
Keppihevostalli. Kuva: Sonja Kallioinen. 

Kansallispukuja ja pienoisnäyttelyitä

Kansallispukukeskuksen näyttelyissä syvennytään pukututkimukseen Helttuhattuja ja sormuksia – Viipurin seudun naisen kansallispuku -näyttelyssä 14.3.2027 saakka. Sen jälkeen ihastutaan hääpukuperinteeseen kansallispukutwistillä Morsian ja myrttikruunu – Kaisla Lehto -näyttelyssä (2.4.– 31.10.2027). 

Kuva
Nainen valkoisessa hääpuvussa vyötärön kohdalta kuvattuna. Käsissään kukkakimppu. Kuva Jussi Koskela
Morsian ja myrttikruunu – Kaisla Lehto.

Näyttelyvuotta täydentävät myös Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa esiteltävät Näytönpaikka-näyttelyt, joissa teemat vaihtelevat aina nukeista häpeäryijyihin, kuvakudoksista tuftaukseen ja muistisairauden vaikutuksiin käsillä tekemiseen.  

Vuonna 2027 museokauppa saa lisää tilaa ja laajenee Ikkunagalleriaan, eikä tilassa järjestetä erikseen myyntinäyttelyitä. 

Vuoden 2027 näyttelyt Suomen käsityön museossa

Päänäyttelyt
9.1.–9.5.2027 Tilkun taikaa ─ Nykytilkkutaidetta Suomesta
22.5.–29.8.2027 Asenteella – Keramiikkataidetta Euroopasta
11.9.–28.11.2027 Juha Vehmaanperä: Only Crafts
11.9.–28.11.2027 Sofia Ilmonen: Twelve / Twelve
8.1.–23.4.2028 Rudi Merz – Syitä seuraten

Aulagalleria
19.12.2026–25.4.2027 Käsintehty huominen – Robotiikkaa ja käsityötä Riihimäen kouluista
8.5.–22.8.2027 KEPPARIT
28.8.–5.12.2027 Anu Hätinen – Kansallispuvut maisemassa
18.12.2027–27.2.2028 Niina Hiltunen – Huojuvassa hetkessä

Kansallispukukeskus
23.10.2026–14.3.2027 Helttuhattuja ja sormuksia – Viipurin seudun naisen kansallispuku
26.3.– 31.10.2027 Morsian ja myrttikruunu – Kaisla Lehto

Luentosali
5.6.–29.8.2027 Pola Laamanen – Karjalan lanka

Näytönpaikka
8.12.2026–31.1.2027 Käsityömestarit – KSL opintokeskus ja Taito Keski-Suomi
2.2.–30.3.2027 Eeva-Lotta Rikberg
1.4.–23.5.2027 Koonnut Elina Helminen
25.5.–18.7.2027 Iida Vänni
19.7.–12.9.2027 Pirkko Järvinen 
14.9.–7.11.2027 Atelier Woolzone – Rita Kilpeläinen
9.11.2027–2.1.2028 Miia Ruohonen

Lisätiedot
Taina Rantala, museonjohtaja, [email protected], p. 050 431 9379
Mikko Oikari, intendentti, [email protected], p. 050 553 3880
Marja Liisa Väisänen, amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus, [email protected], p. 050 311 8247
Margarita Rosselló Ramón, museolehtori, [email protected], p. 040 701 7452