Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 28.9.2026 olleesta kokouksesta

Jyväskylän kaupungin poistosuunnitelman vahvistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin käyttöomaisuudessa vuoden 2026 tilinpäätöshetkellä olevan menojäännöspoiston alaisen omaisuuden osalta siirrytään käyttämään tasapoistomenetelmää 1.1.2027 alkaen. Uuden poistosuunnitelman mukaisia poistoaikoja noudatetaan jo 1.8.2026 alkaen uuden peruskorjatun kaupunginteatterin ja Kivistön päiväkodin osalta.

Muutosten perustana on Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston vuonna 2023 antama yleisohje kuntien pysyvien vastaavien kirjaamisesta. Ohje edellyttää kunnilta ajantasaista poistosuunnitelmaa ja valtuuston hyväksymiä poiston perusteita. Uusia poistoaikoja sovelletaan jatkossa uusiin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä muihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 1.1.2027 jälkeen. Tätä ennen hankitun omaisuuden jäljellä olevat hankintamenot käsitellään hyödykeryhmäkohtaisesti nykyisen poistosuunnitelman mukaisesti, poikkeuksena edellä mainitut Kaupunginteatterin peruskorjaus ja Kivistön uusi päiväkoti.

Käyttöomaisuuden tarkastelun yhteydessä on arvioitu taseessa olevan omaisuuseriä, joilla ei enää katsota olevan tulontuottamiskykyä. Näistä tehdään vuoden 2026 tilinpäätöksessä alaskirjauksia. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden alaskirjausten arvioidaan olevan enintään 7,2 miljoonaa euroa, ja muiden omaisuuserien enintään 1,9 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan käyttöomaisuuden alaskirjaustarpeen arvioidaan olevan vuoden 2026 tilinpäätöksessä enintään 9,1 miljoonaa euroa.

Hallintosäännön tarkistaminen 1.10.2026 alkaen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosäännön muutoksen, jolla sivistyslautakunnan erityistehtäviin ja toimivaltaan lisätään ammatillista koulutusta koskevan lain 93 §:n mukaisen monijäsenisen toimielimen asettaminen. Taustalla on ammatillista koulutusta koskevan lain kurinpitosäännösten muutos. Lakimuutos edellyttää ammatillista koulutusta koskevan monijäsenisen toimielimen asettamista. Lain mukaan rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa olevan oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää kyseisen koulutuksen järjestäjän kotipaikan mukaisen kunnan asettama monijäseninen toimielin rehtorin esityksestä.

Rakennusjärjestyksen uudistaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistetun rakennusjärjestyksen, joka tulee voimaan vuoden 2027 alussa ja että valtuusto kumoaa samalla vanhan vuonna 2016 tarkistetun rakennusjärjestyksen.

Rakennusjärjestys on uudistettu uuden rakentamislain mukaiseksi. Uudistustyön keskeisin muutos nykyiseen, voimassa olevaan rakennusjärjestykseen on, että uuden rakentamislain kanssa ristiriitaiset säännökset on päivitetty vastaamaan rakentamislain myötä muuttunutta lainsäädäntöä sekä nykyisiä maankäytön ja rakentamisen ohjaamisen tarpeita.

Rakentamislain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestys on rakentamista ohjaava säädös. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia suunnitelmallisen rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeellisia määräyksiä.

Jyväskylän kaupunki on aloittanut rakennusjärjestyksen uudistustyön helmikuussa 2024. Keskeisiä sisällöllisiä muutoksia rakennusjärjestykseen ovat:

• rakentamisen luvanvaraisuutta koskevien määräysten muuttaminen uutta lainsäädäntöä vastaavaksi ja rakentamisen lupakynnyksen nostaminen
• sääntelyn yleistäminen yksityiskohtaisestä sääntelystä kohti joustavampaa sääntelyä
• loma-asunnon vakituiseksi asunnoksi muuttamisen salliminen ilman erillistä poikkeamispäätöstä tietyillä alueilla
• pientalorakentamisen hätäpoistumismahdollisuutta ja pihan rakentamista koskevien vaatimusten lisääminen ja täsmentäminen
• rakentamisen vähimmäisetäisyysvaatimusten täsmentäminen
• suunnittelutarvealueiden määrittäminen rakennusjärjestyksessä

Päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Panu Cástren (Vihr.) esitti Katri Savolainen (Vihr.) kannattamana, että haja-asutusluonteinen kaavoilla ratkaisematon maankäyttö tulisi pitää jatkossakin haja-asutusmaisena. Rakentamista tulisi lisätä lähtökohtaisesti kaavoittamalla, jolloin alueen rakentaminen on kokonaisuudessaan suunnitelmallisempaa, mikä helpottaa kaupunkisuunnittelua ja parantaa kaupunkikuvaa. Näin ollen Cástren esitti, että sivulla 17 kohdassa 17.3 oleva teksti 10 000m2 pohjavesialueella palautetaan takaisin muotoon 10 000m2 pohjavesialueella, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävällä kulttuurimaisema-alueella. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 45-18.

Lisäksi Cástren (Vihr.) esitti Savolainen (Vihr.) kannattamana, että mukaan sivulla 40 muutetaan puiden määrää koskeva määritelmä kymmenestä viiteen seuraavasti: Kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistönsä puiden kuntoa ja on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ympäristölleen vaarallisen puun poistamiseksi. viiden tai useamman, halkaisijaltaan yli 9 cm paksuisen (rungon halkaisija 1 metrin korkeudelta mitattuna) puun kaataminen edellyttää rakennusvalvonnan myöntämää maisematyölupaa. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 44-19.

Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen rahoitus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lyseon peruskorjauksen kattohinnaksi 17 500 000 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi aiemmin 30.5.2022 pidetyssä kokouksessaan Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen hankesuunnitelman ja hankkeen kokonaiskustannuksiksi 14 500 000 euroa. Rakennushankkeen toteutusaikataulun mukaan peruskorjaus oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2024. Hankkeen suunniteltua toteutusaikataulua siirrettiin kaupungin talouden sopeuttamistoimien yhteydessä kolmella vuodella vuosille 2026–2027.

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laadittiin tarkemmat toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnittelun aikana tehdyissä rakenneavauksissa paljastui rakenteissa useita sisäilman laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia rakenteita, mm. välipohjien kantavat puurakenteet sisältävät PAH-yhdisteitä sekä kosteuden aiheuttamia mikrobi- ja lahovaurioita. Tämän johdosta rakenteita ei voi paikallisesti korjata, vaan kaikki ala- ja välipohjat joudutaan purkamaan kokonaan ja rakentamaan uudelleen.

Seppälän pohjoinen kortteli I asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Seppälän pohjoisen korttelin I asemakaavan muutokset. Seppälän teollisuus- ja marketalueelle on suunnitteilla liike- ja toimistorakentamista. Suunnittelualue sijaitsee Vasarakadun, Seppäläntien ja Miilukadun rajaamalla alueella.

Kaavamuutoksen tarkoituksena on luoda edellytykset Seppälän maankäytön tavoitteiden mukaiselle monipuoliselle liike- ja toimistorakentamiselle. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mm. alueen tulevat käyttötarkoitukset, rakennusten sijoittuminen, tonttien mitoitukseen pohjautuvat tila- ja aluevaraukset sekä liikenteellinen tilanne. Kaavamuutoksella ei lähtökohtaisesti lisätä tonttien rakennusoikeutta. Suunnittelualueen koko on noin 4,8 ha.

Jyväskylän kaupungin hyvinvointiohjelma 2027-2030

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointiohjelman vuosille 2027–2030. Hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkiorganisaation perustehtävä, jota toteutetaan yhteistyössä yli hallintorajojen. Hyvinvoinnin edistämistä tehdään kaikissa kaupungin palveluissa, ja asukkaiden hyvinvointi on keskeinen elinvoimatekijä.

Kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työtä ohjaa lakisääteinen hyvinvointiohjelma, joka kokoaa yhteen ajankohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointiohjelman tarkoituksena ei ole kuvata kaikkea hyvinvoinnin edistämisen tekemistä, vaan tunnistaa keskeisiä kehityskohteita ja painopisteitä. Aiemmin erillisinä laaditut hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät lakisääteiset suunnitelmat on koottu yhden hyvinvointiohjelman alle yhdeksi kokonaisuudeksi. Näitä lakisääteisiä suunnitelmia ovat hyvinvointisuunnitelma (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä), lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki), suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (vanhuspalvelulaki) sekä yhdenvertaisuussuunnitelma (yhdenvertaisuuslaki).

Hyvinvointiohjelmaan on lisäksi tuotu näkökulmia muista hyvinvoinnin edistämisen osa-alueista, kuten osallisuuden vahvistamisesta, turvallisuuden edistämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä. Aiemmin erillisenä toteutettu osallisuusohjelma on koottu osaksi hyvinvointiohjelmaa. Suunnitelmien yhdistämiselle ei ole lainsäädännössä estettä, ja vastaavia prosesseja on toteutettu muissakin kunnissa.

Hyvinvointiohjelmaan on laadittu tavoitteet ikäryhmittäin. Lasten osalta tavoitteina on mm. lasten fyysisen toimintakyvyn paraneminen. Tavoitteena on myös, että Jyväskylässä kasvu- ja oppimisympäristö on turvallinen jokaiselle. Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa ehkäistään systemaattisesti väkivaltaa, kiusaamista, häirintää, syrjintää sekä yksinäisyyttä. Nuorten osalta tavoitteena on mm. se, että jokaisella nuorella on mielekäs harrastus. Lisäksi tavoitteissa halutaan, että nuorten kokema mielen hyvinvointi ja terveelliset elämäntavat vahvistuvat.

Nuorten aikuisten eli 18-28-vuotiaiden osalta tavoitellaan, että NEET-tilanteessa olevien nuorten määrä Jyväskylässä vähenee samoin kuin nuorisotyöttömyys. Työikäisten osalta tavoitellaan, että Jyväskylässä olisi Suomen liikkuvimmat kuntalaiset ja että työelämän ulkopuolella olevien osallisuuden ja kuuluvuuden kokemus vahvistuu. Ikääntyneiden osalta tavoitteena on muun muassa se, että Jyväskyläläiset ikääntyneet ovat aktiivisia ja kokevat elämänlaatunsa hyväksi. Tavoitteeksi on asetettu myös se, että ikääntyneille löytyy tarvetta vastaavia ja tarkoituksenmukaisia asumisratkaisuja.

Osallisuusohjelma jakautuu neljään teemaan. Luottamus ja avoin hallinto -teema vastaa demokratian etääntymiseen liittyviin haasteisiin: äänestysaktiivisuus on laskenut, päätöksenteko koetaan vaikeasti saavutettavaksi ja vaikuttamismahdollisuudet jakautuvat epätasaisesti. Yhdenvertaisilla ja vaikuttavilla osallistumismahdollisuuksilla varmistetaan, että kaikilla asukkailla, myös harvemmin osallistuvilla ja vaikeammin tavoitettavilla ryhmillä, on mahdollisuus osallistua yhteisen Jyväskylän kehittämiseen. Yhteistyön vahvistaminen kansalaistoiminnan kanssa on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa hyvinvointi- ja osallisuustyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävien rahoitusleikkausten seurauksena. Henkilöstön osallisuusosaamisen kehittämisellä puolestaan varmistetaan, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen, toimintatavat ja välineet asukkaiden osallisuuden toteuttamiseen.

Keskustelun aikana Marika Visakorpi-Kemppainen (KD) esitti mm. Petteri Muotkan (KD) kannattamana palautusta. Perusteluissa todettiin mm., että hyvinvointitavoitteita tulisi tarkentaa, termejä "kehitetään" ja "edistetään" konkretisoida ja seurantamittareissa tulisi käydä ilmi, mitä tavoitellaan.

Palautusta esitti myös Matleena Käppi (Vas.) ja häntä kannatti Paula Honkimäki (Vas.). Heidän palautusesityksensä perusteluissa todettiin mm. että ohjelman sisältöjä konkretisoidaan ja priorisointeja perustellaan läpinäkyvästi tietopohjaan perustuen. Lisäksi mm. köyhyyden ja asunnottomuuden vähentäminen nostetaan vahvempaan rooliin. Äänestyksessä Marika Visakorpi-Kemppaisen esitys voitti äänestyksen äänin 22-15 (26 tyhjää). Tämän jälkeen äänestettiin asian palauttamisesta ja asian käsittelyn jatkamisesta. Äänestyksessä Visakorpi-Kemppaisen palautusesitys hävisi äänin 58-4 (1 tyhjä) ja keskustelua asiasta jatkettiin.

Hanna Jämsä (Vihr.) esitti mm. Jasmine Revon (SDP) kannattamana, että ohjelmaan lisätään uusi toimenpide sivulle 21: Ehkäistään aktiivisesti rasismia ja muuta syrjintää sekä vahvistetaan hyviä väestösuhteita. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 37-26.

Marika Visakorpi-Kemppainen esitti puolestaan Petteri Muotkan (KD) kannattamana viitta muutosta ohjelmaan.

Ensimmäisen esityksen mukaan lisätään nuorten hyvinvointitavoitteisiin sivulle 14 tavoite: Ilman peruskoulun päättötodistusta jääneiden sekä luvattomien/selvittämättömien poissaolojen määrä vähenee ja toimenpiteisiin kohdat: selvitetään syitä koulupudokkuudelle ja poissaoloille ja ryhdytään toimenpiteisiin havaittujen seikkojen pohjalta. Seurannaksi esitettiin Wilmaan merkittyjen poissaolomerkintöjen määrän väheneminen ja ilman peruskoulun päättötodistusta jääneiden oppilaiden määrän väheneminen. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 39-24.

Toisen muutosesityksen mukaan sivulla 20 tavoitetta tulisi tarkentaa siten, että Ikääntyneiden alimman hyvinvointitavoitteen toimenpiteeseen virkkeenloppu muokattaisiin muotoon "eri puolilla kaupunkia", jolloin muotoilu olisi kokonaisuudessaan: Mahdollistetaan kohtaamista eri toimien avulla eri puolilla kaupunkia. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 44-19.

Kolmannen muutosesityksen mukaan sivulta 20 muutettaisiin ensimmäisessä toimenpiteessä ollut sana hyvinvointipalvelu muotoon palvelu. Esitys kuitenkin hävisin äänin 50-10 (3 tyhjää).

Neljännen muutosesityksen mukaan sivulla 21 viimeinen toimenpide tulisi muotoilla muotoon Kaupunki on luotettava kumppani vähemmistöille. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 57-6.

Sivulle 21 esitettiin lisäksi, että ensimmäinen toimenpide muutetaan muotoon: Vahvistetaan (hyvinvointi)palveluiden saavutettavuutta kaikille jyväskyläläisille. Erityisesti selvitetään ja poistetaan palveluiden saavutettavuuden esteitä vammaisten henkilöiden osalta. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 37-26.

Kaupunginvaltuuston kokoukset ajalla 1.1.-31.7.2027

Kaupunginvaltuusto päätti, että valtuuston kokoukset pidetään kevätkaudella 2027 maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 15.2., 30.3. (pääsiäisen vuoksi tiistaina), 24.5. ja 7.6. Valtuuston seminaari esitetään pidettävän maanantaina 26.4.2027 kello 17.00.

Ira Vainikaisen (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Viihtyisämpi kaupunki mainontaa rajoittamalla

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien kaupungin mainonnan rajoittamista. Ira Vainikaisen (Vas.) ja 17 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa esitetään ulkomainonnan määrän vähentämistä sekä ulkomainonnan sisällöllistä ohjaamista kaupunkikuvallisista, viihtyisyyteen ja kestävään kulutukseen liittyvistä syistä. Aloitteessa esitetään eettisten periaatteiden käyttöönottoa siten, että fossiilimainonta ja muu kestämätöntä kulutusta edistävä mainonta rajataan kaupungin hallinnoimilta mainospaikoilta, kaupallisten mainospaikkojen määrän vähentämistä nykyisten sopimusten päättyessä sekä vaihtoehtoisten viestintäkanavien selvittämistä paikallisille yrityksille ja yleishyödyllisille toimijoille, mainospaikkojen sijoittelun arviointia nykyistä laajemmin kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kulttuuriympäristöjen näkökulmasta.

Kaupunkirakennepalvelujen näkemyksen mukaan ulkomainonta on nykyisessä laajuudessaan hallittu ja säädelty osa kaupunkiympäristöä. Mainoslaitteiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut, ja niiden sijoittamista ohjaavat kaupunkirakennelautakunnan hyväksymät liikenneturvallisuuteen perustuvat periaatteet. Ulkomainonnalla saavutetaan kaupungille taloudellisia sekä palvelutasoon liittyviä hyötyjä.

Kaupunkirakennepalvelut ei pidä tarpeellisena ryhtyä yleisiin ulkomainonnan vähentämistoimenpiteisiin. Sen sijaan ulkomainonnan määrää, sijoittumista, vaikutuksia kaupunkikuvaan arvioidaan jatkossakin tapauskohtaisesti voimassa olevien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi seurataan aktiivisesti Helsingin ja muiden kaupunkien selvityksiä sekä mahdollisia uusia toimintamalleja mm. fossiilimainonnan ja kestävän kulutuksen osalta. Mikäli selvitysten perusteella todetaan käyttökelpoisia ja oikeudellisesti kestäviä toimintatapoja, voidaan niitä arvioida ja ottaa huomioon myös Jyväskylän tulevien ulkomainontasopimusten valmistelussa.

Keskustelun aikana Ira Vainikainen (Vas.) esitti Matleena Käpin (Vas.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että fossiilimainonnan ja muiden sisältörajausten oikeudelliset reunaehdot selvitetään ja aloitteen vastauksessa huomioidaan mainonnan haitalliset ympäristövaikutukset. Palautusesitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 47-16 ja asian käsittelyä jatkettiin. Keskustelun aikana ei tehty enää muutosesityksiä, joten esitys hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisena.

---

Lisäksi valtuusto myönsi Anniina Runtuvuori-Salmelalle (Kok.) eron Kokoomuksen ryhmän 11. varavaltuutetun tehtävästä ja sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen lautakunnan uudeksi varajäseneksi valittiin Heini Kiljala (Kok.). Marja Mansalalle (Kesk.) myönnettiin ero ympäristöterveyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen valittiin Yrjö Dammskägg (Kesk.).