Jyväskylän kaupunkiseudulla yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 7400 henkilöllä. Erityisen voimakkaasti kasvaa kaikkein vanhimman väestön määrä: yli 84-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 5 200 nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa lähes kaksinkertaistumista nykytilanteeseen verrattuna.
Muutos lisää merkittävästi asumisen ja palveluiden tarpeita kaikissa seudun kunnissa. Tuore selvitys osoittaa, että väestön ikääntyminen on poikkeuksellisen hyvin ennakoitavissa oleva muutos, johon kunnilla on mahdollisuus varautua jo nyt.
Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä laaditussa selvityksessä tarkasteltiin ikääntyvien asumista ja maankäytön kehittämistarpeita seudun kahdeksassa kunnassa. Selvityksen keskeinen havainto on, että ikääntyneet muuttavat kuntien välillä verrattain vähän. Sen sijaan kuntien sisällä muutot suuntautuvat yhä useammin kuntakeskuksiin, palveluiden läheisyyteen ja esteettömämpiin asuntoihin. Haja-asutusalueiden merkitys ikääntyneiden asuinalueina vähenee lähes kaikissa kunnissa.
Valtaosa ikääntyneistä asuu edelleen tavallisessa asuntokannassa ja heistä lähes puolet omakoti- tai pientaloissa. Haasteena on sekä ikääntyville sopivien asuntojen riittävyys että nykyisen asuntokannan soveltuvuus muuttuvia tarpeita varten.
Esteettömyys, palveluiden saavutettavuus, kohtuuhintaisuus ja yhteisöllisyys nousivat selvityksessä keskeisiksi asumisen laatutekijöiksi. Muuttoa sopivampaan asuntoon lykätään kuitenkin usein pitkään vahvojen tunnesiteiden sekä taloudellisten esteiden vuoksi.
Mitä kunnilta tarvitaan?
Selvityksen mukaan kuntien tulee lisätä esteettömiä asuntoja ja senioriasumista erityisesti kuntakeskuksissa ja palveluiden läheisyydessä. Samalla nykyistä asuntokantaa tulee korjata ikääntyville paremmin soveltuvaksi sekä kehittää ikäystävällisiä asuinympäristöjä.
Ikääntyneet pitävät tärkeinä turvallisia kävelyreittejä, toimivaa joukkoliikennettä, palveluiden saavutettavuutta sekä mahdollisuuksia osallistua ja kohdata muita ihmisiä. Väestön ikääntyminen lisää myös yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta, mikä korostaa kuntien ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyön merkitystä.
Vaikka monissa kunnissa tarve uusille senioriasumisen ratkaisuille on tunnistettu ja kaavoitusvalmiutta löytyy, uusien hankkeiden käynnistyminen on ollut hidasta. Ratkaisujen toteuttamista hidastavat rakennusalan haastava markkinatilanne, rahoituksen saatavuus ja hankkeiden kannattavuuteen liittyvät epävarmuudet.
Selvitys osoittaa, että kuntien tahtotilan lisäksi tarvitaan valtion pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa ja toimivia rahoitus- ja tukijärjestelmiä, jotta kohtuuhintaisia asumisratkaisuja saadaan toteutettua sinne, missä tarve kasvaa nopeimmin. Erityisesti pienemmissä kunnissa markkinaehtoinen rakentaminen ei välttämättä käynnisty ilman julkista tukea tai vahvoja kumppanuuksia.
Selvityksen mukaan Muurame kuuluu seudun nopeimmin ikääntyviin kuntiin suhteellisesti tarkasteltuna. Siellä ikääntyneiden asuminen keskittyy tulevina vuosina entistä vahvemmin kuntakeskukseen.
”Selvitys antaa Muuramelle arvokasta tietoa siitä, miten voimme varautua tulevaan. Tiedämme nyt aiempaa paremmin, millaisia asumisen tarpeita ikääntyminen kunnassamme synnyttää. Tuloksia voidaan hyödyntää niin kaavoituksessa, asuntotuotannon suunnittelussa kuin palveluiden kehittämisessä, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus asua turvallisesti omassa kotikunnassaan mahdollisimman pitkään”, kertoo Julia Virtanen, Muuramen kaavoitusjohtaja.
Muutokseen on varauduttava ajoissa
Selvitys korostaa myös kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön merkitystä. Ikääntyneiden asuminen ei ole pelkkä asuntopolitiikan kysymys, vaan liittyy yhtä lailla palveluihin, liikkumiseen, hyvinvointiin ja kuntien elinvoimaan.
”Selvityksen tärkein viesti on, että kysymys ei ole siitä tapahtuuko muutos, vaan siitä ehditäänkö siihen varautua ajoissa. Kunnat voivat tehdä paljon asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisen suhtee. Onnistuminen edellyttää kuitenkin myös yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa erityisesti palveluiden ja palveluverkon suunnittelun osalta, unohtamatta valtion pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa ja toimivia tukimuotoja”, summaa Piia Sipinen, Jyväskylän kaupungin johtava asumisen asiantuntija.
Selvitys toteutettiin Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Mukana olivat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Selvityksen laati FCG Finnish Consulting Group.
Selvitys ikääntyvien asumisesta ja maankäytön kehittämistarpeista (loppuraportti 8.9.2026)
Lisätiedot
Piia Sipinen, johtava asumisen asiantuntija, Jyväskylän kaupunki
p. 040 588 5638