Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen talousarvioesityksessä menot ovat n. 64,5 miljoonaa ja tulot 11,8 miljoonaa euroa
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi toimialajohtaja Eino Leisimon esittelemän ensi vuoden talousarvioesityksen yksimielisesti. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen toimintakatteeksi esitetään 52 708 700 euroa, mikä on 1 719 200 euroa kuluvan vuoden muutettua talousarviota enemmän. Toimintakate kasvaa, eli se ei ole taloutta sopeuttava vaan vakauttava. Menoja talousarvio sisältää 64 525 780 euroa ja tulotavoite on 11 817 170 euroa. Menot kasvavat vuoden 2026 muutettuun talousarvioon nähden noin 2,8 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,1 miljoonaa euroa. Tällä on pyritty huomioimaan lakisääteisten velvoitteiden kasvu, mutta toimintakatteen kasvulla ei pystytä rahoittamaan kaikkia esitettyjä tarpeita.
Kehysmuutoksina on huomioitu kulttuuripalvelujen johtamisjärjestelyt 100 000 euroa sekä Hippos-hankkeen vaikutukset liikuntapalvelujen määrärahaan 1 562 000 euroa (ml. liikuntavuorosopimuksen, irtaimiston ylläpidon ja liikuntapalvelujen henkilöstövaikutusten menolisäykset sekä vaikutukset liikuntatilojen toimintatuottoihin). Kehykseen sisältyy talouden vakauttamistoimia yhteensä 500 000 euroa, joka on jaettu yksiköille toimintamenojen suhteessa.
Talousarvioesityksessä on huomioitu lisäksi teknisinä muutoksina kaupungin sisäiset sopimusveloitukset (sisäiset vuokrat ja siivous, tietohallinnon sisäinen veloitus) sekä kuntien työnantajaperusteinen eläkemenojen tasausmaksu. Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa tekniset muutokset kasvattavat toimintamenoja yhteensä 1 212 400 euroa. Olennaisimmat muutokset johtuvat Tilapalvelun sisäisistä vuokrista, joissa on huomioitu muun muassa peruskorjatun teatteritalon, Aalto2-museon sekä Hippoksen osaamiskeskuksen vuokrakustannuksien muutokset.
Talousarviossa sekä tulojen kasvua että menojen hillitsemistä
Tulotavoitteen nostoa esitetään kansalaisopistolla, teatterilla, sinfonialla ja liikuntapalveluissa yhteensä reilulla miljoonalla eurolla, tämä sisältää sekä tarkistuksia kurssi- ja vuoromaksuihin, vuokra- ja lipputuloihin että myyntituloa. Suurimmat tulotavoitteen nostokaavailut koskevat liikuntapalveluja n. 550 000 euroalla sekä kaupunginteatteria 300 000 euroalla. Ehdotuksena on myös Leirikallion virkistysalueen myynti. Kirjaston tulotavoitetta sen sijaan esitetään oikaistavaksi noin 170 000 eurolla aiemmin yliarvioidusta tasosta.
Menojen hillitsemiseksi haetaan noin miljoonan euron vakautusta. Toimenpiteinä on listattu muun muassa Gradian oppilaspaikkasopimuksen tarkistaminen, kansalaisopiston opetustuntien määrän vähentäminen, Buugi Ice Jyväskylä Oy:n kanssa tehdyn jäävuorosopimuksen päättäminen. Lisäksi esitetään liikuntapalvelujen tapahtumamäärärahan ja asiantuntijapalveluiden sekä kansainvälisen toiminnan vähentämistä, sekä Nyrölän polun ylläpidosta luopumista. Myös henkilöstömenoihin etsitään vakautusta sisäisin järjestelyin.
Talousarvion yksikkökohtaiset tulo- ja menoarviot sekä painotukset vuodelle 2027
Liikuntapalvelujen ensi vuoden toimintamenoiksi esitetään 28 350 300 €, toimintatuloiksi 7 060 700 € ja toimintakatteeksi -21 289 600 €.
Liikuntapalvelujen ensi vuotta leimaa uuden Hippoksen tilojen valmistuminen vaiheittain. Vuoden 2027 aikana otetaan käyttöön jääurheiluolosuhteita sekä Osaamiskeskuksen toimisto-, kokous- ja opetustilat. Liikuntapalvelujen toimistotilat siirtyvät ensi vuoden aikana Osaamiskeskukseen. Hippoksen uusien tilojen vaiheittainen käyttöönotto edellyttää liikuntapalveluilta laajaa ja ennakoivaa valmistautumista muutokseen. Vuoden 2027 aikana painopisteenä ovat käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu, toimintamallien sekä palveluprosessien kehittäminen ja henkilöstön muutoksenhallinta. Samalla käynnistetään liikunta-, tapahtuma- ja kokoustilojen markkinointi sekä alueen tapahtuma toiminnan suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tilojen käyttöönottoon valmistaudutaan tiiviissä vuorovaikutuksessa tulevien käyttäjäryhmien, liikunta- ja urheiluseurojen sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Kaikki Hippoksen alueen nykyiset liikuntapaikat ovat käytössä vielä vuonna 2027. Tilojen luovutuksen jälkeiset kalustus- ja käyttöönottotoimet sekä toiminnan organisointi siirtävät varsinaisen toiminnan käynnistymisen pääosin alkuvuoteen 2028. Tämän seurauksena Hippoksen tulovaikutukset toteutuvat pääasiassa vasta vuodesta 2028 alkaen.
Hipposhankkeen lisäksi muita merkittäviä hankkeita ovat Vaajakosken liikuntapuiston peruskorjauksen toinen vaihe sekä Huhtasuon taitoliikuntapuisto. Vaajakosken liikuntapuiston peruskorjauksen toinen vaihe valmistuu kesällä 2027 aikuisyleisurheilun EM-kilpailuihin. Kilpailut järjestetään elokuussa Harjun stadionilla, Vaajakosken liikuntapuistossa sekä heittolajeihin suunnitelluilla heittokentillä. Tapahtumaan odotetaan yli 4000 urheilijaa lähes 50:stä Euroopan maasta.
Vuonna 2027 jatketaan vuonna 2024 hyväksytyn Liikkumisohjelman tavoitteiden toteuttamista painottaen edelleen erityisesti eri-ikäisten lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan ja harrastamisen edistämistä. Lasten ja nuorten uimataidon edistämistä jatketaan vuonna 2026 laaditun toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Käyttöön otetaan uimaopetuksen sähköinen tiedonhallintajärjestelmä, mikä laadullistaa opetusta ja tukee opetustuntien turvallisuutta. Harrastamisen Suomen mallissa huomioidaan erityisesti alueelliset tarpeet sekä vahvistetaan yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia
Taloudellisesti liikuntapalveluiden tulotavoitetta korotetaan 564 000 euroa. Tulotavoitteen saavuttaminen edellyttää liikuntatilojen käyttöasteen kasvua, jota edistetään mm. aktiivisella kumppanuus- ja asiakasmarkkinoinnilla. Lisäksi Toivakan kunnan alueella sijaitsevavan Leirikallio on tarkoitus myydä vuonna 2027. Buugi Ice Jyväskylä Oy:n jäävuorosopimus irtisanotaan päättymään 30.4.2027. Hippoksen Jääurheilukeskuksen kaksi harjoitusjäätä tulevat käyttöön elokuussa 2027, jonka lisäksi Hippos harjoitusjäähallin jäät ovat käytössä vuoden 2027. Liikuntapalveluiden tapahtumatuotantoon vuosille 2025–2026 ollut korotettu 300 000 euroa korotettu määrärahavaraus, joka palautuu nyt aiemmalle 200 000 euron tasolle. Se mahdollistaa suunniteltujen tapahtumien toteuttamisen sekä tapahtumien turvallisen ja laadukkaan järjestämisen. Liikuntapalveluiden kehittämisestä vähennetään ulkopuolisilta toimijoilta ostettavia asiantuntijapalveluita. Lisäksi liikuntapalveluiden kansainväliseen toimintaan varattuja resursseja supistetaan. Nyrölän polun ylläpidosta luopumisella säästetään ylläpidon kustannukset 25 000 euroa. Nyrölän polku voisi siirtyä keskitetyn retkeily- tai ulkoilupolkujen ylläpidon piiriin kaupunkirakennepalvelujen ympäristönsuojeluun tai vaihtoehtoisesti lopettaa Nyrölän polun hoito kaupungin toimesta.
Kirjastopalveluissa vuoden 2027 toimintamenot ovat esityksen mukaan 10 179 800 €, toimintatulot 423 700 € ja toimintakate -9 756 100 €.
Lukutaitotyöhön ja lukemiseen panostetaan erityisesti, ja lukutaitotyön suunnitelman toimeenpano jatkuu vuonna 2027. Kirjasto kehittää toimintaansa hyödyntämällä kirjastotiloja ja palveluympäristöjä tavoilla, jotka tuke vat käyttäjälähtöistä, turvallista, esteetöntä ja monipuolista toimintaa. Kirjastotilojen uudistuksissa pyritään vastaamaan tilojen muuttuvaan käyttöön ja luomaan viihtyisiä sekä toiminnallisesti selkeitä ympäristöjä eri asiakasryhmille.
Kirjastoverkkoselvityksen tavoitteiden toteutus käynnistyy vuonna 2027. Kirjastoverkkoselvityksessä tarkastellaan nykyisen palveluverkon toimivuutta ja kattavuutta sekä tunnistetaan puutteita ja kehittämistarpeita. Erityisesti kiinnitetään huomiota alueiden väestöpohjiin, -ennusteisiin, muuttuneisiin kirjastonkäyttötapoihin sekä kirjastoasioinnin suuntautumiseen alueittain oman lähikirjaston ja muiden kirjastojen välillä. Selvityksen kehittämisehdotusten tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kirjastojen asemaa Jyväskylän käytetyimpänä kulttuuripalveluna ja julkisena vapaa-ajan ajan tilana (sisätilana). Erityisesti tavoitellaan kantokyvyltään riittävän kokoisia kirjastoyksiköitä, kirjastojen käyttöasteen nousua, uusien kirjastonkäyttäjien tavoittamista, sekä lasten lukutaidon vahvistamista. Edellinen kirjastoverkkoselvitys on valmistunut 2014.
Nykyisen kirjastoverkon 14:stä toimipisteestä viidessä ei ole tarjolla omatoimiaikoja. Tavoitteena on, että vuoden lopussa omatoimikirjastotekniikka on asennettu kaikkiin jatkaviin kirjastotoimipisteisiin Säynätsalon lähikirjastoa lukuun ottamatta. Omatoimiajat lisäävät huomattavasti kirjastojen saavutettavuutta ja käyttöä, koska ne tarjoavat mahdollisuuden joustavaan asiointiin.
Keski-kirjastoihin kuuluvat kunnat etenevät yhteisten tavoitteidensa mukaan ja hankkivat uuden kirjastojärjestelmän. Lainaukseen käytettävä tunnisteteknologia vaihtuu viivakoodeista RFID-teknologiaan. Ensimmäiseksi hankitaan uudet tunnisteet nykyiselle noin 600 000 niteen kokoelmalle sekä uusitaan ja päivitetään lainaus-palautusautomaatit ja muu laitekanta tukemaan RFID-tunnisteita. Tunnisteteknologian vaihto mahdollistaa niteiden massakäsittelyn yksittäiskäsittelyn sijaan. RFID:n avulla myös helpotetaan kuntalaisten omatoimista asiointia kirjastoissa.
Pääkirjaston toimitilojen kehittämisessä edetään vuoden 2026 loppupuolella tehtävien päätösten mukaisesti ja varaudutaan väistöön. Vaihtoehtoina on joko suunnitella kirjaston ja kahden museon toiminnot yhdistävä uudisrakennus suojellun Lyseo-rakennuksen viereen tai käynnistää nykyisten tilojen peruskorjaus. Ensin mainittu kulttuurikortteli-vaihtoehto yhdistäisi kirjaston, museoiden, kansalaisopiston ja yleisten kulttuuripalveluiden laadukkaat sisällöt ja palvelut omaleimaisella ja valtakunnallisesti erottuvalla tavalla lisäten kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja nostaen Jyväskylän profiilia vetovoimaisena sivistys- ja kulttuurikaupunkina. Pääkirjaston peruskorjaus puolestaan mahdollistaisi kirjaston lisäksi myös muiden toimintojen sijoittamisen nykyiseen pääkirjastotaloon.
Vuoden 2027 aikana uusitaan vuonna 2010 käyttöönotettu kirjastoauto Wivi. Tavoitteena on hankkia Suomen ensimmäinen vetykäyttöinen kirjastoauto, mikäli vetyteknologia tehdyn selvityksen mukaan soveltuu kirjastoautokäyttöön.
Talouden vakauttamiseksi kirjaston palveluverkosta laaditaan laaja-alainen kokonaissuunnitelma. Kirjastoaineiston hankintaa vähennetään profiloimalla kirjastojen kokoelmapalveluita aiempaa voimakkaammin. Lehtikokoelmia supistetaan. Painettujen lehtien lukeminen ei enää ole mahdollista kaikissa kirjastoissa, mutta lainattavia aikakauslehtinumeroita on yhä mahdollista saada varaamalla. Sanomalehtien osalta käytössä ovat kirjaston lehtitietokannat. Kirjallisuuden hankintojen vähentäminen pidentää uutuusaineiston varausjonoja ja heikentää kirjastoaineiston saatavuutta. Kirjastojen tuloja lisätään tarkastamalla muistutusmaksujen hintoja ylöspäin ja lisäämällä vuokrattavien tilojen markkinointia vuokratulojen lisäämiseksi.
Kaupunginteatterilla toimintamenot ovat ensi vuonna esityksen mukaan 7 623,100 €, toimintatulot 1 574,800 € ja toimintakate -6 048 300 €.
Kaupunginteatterilla on vuonna 2027 ensimmäinen ehjä näytäntövuosi peruskorjatussa talossa. Teatterissa odotetaan yleisön paluuta tuttuun taloon sekä kasvavaa kiinnostusta tilojen muuhun käyttöön. Tulossa vierailuja, yhteistöitä, vuokrauksia ja uusia avauksia. Teatterin toivotaan avautuvan kaupunkilaisille uudella tavoin muun muassa lounas- ja kohtaamispaikkana. Tulotavoite kasvaa peruskorjattuun teatteritaloon palaamisen myötä. Kasvua odotetaan talon kävijämäärässä, ohjelmiston vetovoiman tukemasta lipunmyynnistä sekä lisääntyvistä tilavuokraus- ja muista myyntituotoista.
Keväällä 2027 teatterin suurella näyttämöllä nähdään Anssi Valtosen käsikirjoittama ja ohjaama Unelmien varjot sekä toisena uutena kantaesityksenä Teemu Vesterisen yhden näyttelijän produktio Seijan valinta, jonka ohjaa Miika Laakso. Näiden lisäksi suurelle näyttämölle saadaan Sofi Oksasen Mansikkapaikka, jonka tulee ohjaamaan Liisa Mustonen. Syyskauden aloittaa kotimainen uutuusmusikaali Lelukaupan häät, jossa kuullaan Miljoonasateen musiikkia. Musikaalin ohjaa Heta Haanperä. Samaan aikaan pienellä näyttämöllä ensi-iltaan tulee Anssi Valtosen ohjaus Sirkku Peltolan tekstistä Tyttö ja varis. Syksyn toisena kantaesityksenä Jyväskylään saadaan Nina Honkasen romaanista dramatisoitu näytelmä Rakkaani Vladimir. Teoksen ohjaa Esa-Matti Smolander. Lisäksi teatterin syksyyn on suunnitteilla Miika Murasen ohjaama farssi.
Museopalveluissa ensi vuoden toimintamenoesitys on 6 804 800 €, toimintatulotavoite 590 200 € ja näin muodostuva toimintakate -6 214 600 €.
Keski-Suomen alueellisen vastuumuseon uusi nelivuotissuunnitelmakausi (2027–2030) käynnistyy. Uuden kauden painopisteinä ovat Kulttuuriperinnön huoltovarmuus ja varautuminen riskitilanteisiin, kestävä kehitys sekä hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Suomen käsityön museolla valmistellaan uusi nelivuotissuunnitelma vuosille 2028–2031 ja käydään sopimusneuvottelut vuonna 2027 Museoviraston kanssa. Suunnitelman ja neuvottelujen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuoden 2027 syksyllä Suomen käsityön museon vuosien 2028–2031 valtakunnallisen vastuumuseon edellytysten täyttymisestä ja tulevan suunnitelmakauden rahoituksesta. Museokokoelmien digitointityötä edistetään ja julkaistaan lisää aineistoja Finna-palvelussa.
Museoiden kävijämäärät ovat valtakunnallisesti nousussa. Museokortti on vakiinnuttanut asemansa ja jo hieman yli puolet maksavista asiakkaista käyttää museokorttia. Museopalveluiden kohteiden kävijämäärää pyritään kasvattamaan tasaisesti ensisijaisesti laadukkaiden sisältöjen ja tehokkaan viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Aalto2-museokeskuksen toimijat ovat Keski-Suomen museo sekä Alvar Aalto -säätiö. Museokeskuksen yhteisiä käytäntöjä, tavoitteita ja toimintakulttuuria vakiinnutetaan edelleen uuden palvelusopimuksen pohjalta. Painopisteenä on museokeskuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen.
Museopalvelut varautuvat uuden kokoelmakeskuksen suunnitteluun ja osan tiloista tyhjentämiseen Salmirannan kaavoitusprosessin vuoksi. Aalto2 -osakeyhtiön yhtiöjärjestelyt mahdollistavat asiakaspalvelun ja markkinoinnin uudenlaisen kehittämisen ja toiminnan tehostamisen. Erityisesti Aallon Unesco-statuksen myötä toiminnassa painottuu kansainvälisyys, sekä laaja yhteistyö alan toimijoiden kanssa. Aalto Works – Unescon maailmanperinnön vierailukeskus Aalto2-museokeskuksella laajentaa potentiaalia erityisesti kansainvälisten kävijöiden suuntaan, mahdollistaa uudenlaisten yleisöjen tavoittamisen sekä laajan verkostoyhteistyön maailmanperintötoimijoiden, Aalto-toimijoiden ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Vierailukeskuksen myötä tavoitellaan asiakaspalvelutulon kasvua. Vastaavasti vuodelle asetetut säästötavoitteet voivat vaarantaa vierailukeskuksen täysipainoisen hyödyntämisen.
Vuonna 2026 hankittu teoskuljetusauto sujuvoittaa lisääntyviä teos- ja aineistokuljetuksia ja tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä kuljetuskustannuksiin. Samalla se myös kasvattaa kuljetusten henkilöstöresurssin tarvetta. Museoiden tulotavoitetta korotetaan 10 000 euroa.
Kansalaisopistolla toimintamenojen arvioidaan ensi vuonna olevan 4 441 500 €, toimintatulojen 1 416 600 € ja toimintakatteen -3 024 900 €.
Taiteen perusopetusta koskeva lakimuutos tulee voimaan 1.1.2027 ja kansalaisopistossa annettavan taiteen perusopetuksen kokonaisuuden rakenne tulee muuttumaan. Ehdotuksen mukaisesti nykyiset laaja sekä yleinen oppi määrä yhdistetään. Kansalaisopiston toimitilojen kehittämisessä edetään kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti muuttamalla suurin osa nykyisessä pääkirjasto-kansalaisopistorakennuksessa tapahtuvasta opetuksesta lyseorakennukseen, kun sen peruskorjaus on valmistunut. Kauppakatu 12:ssa sijaitsevalle kuvataidekoululle sekä muulle taiteen perusopetukselle suunnitellaan opetukseen soveltuvat tilat pääkirjasto-kansalaisopistotalolle. Kansalaisopiston sekä kuvataidekoulun opetus jatkuu nykyisissä tiloissa, kunnes uudet opetustilat valmistuvat. Talouden vakauttamisen toimenpiteinä maksutuottojen tulotavoitetta oikaistaan korotettuja kurssimaksuja vastaavalle tasolle ja opetustunteja vähennetään maltillisesti.
Jyväskylä Sinfonialla toimintamenoja esitetään 3 987 700 €, toimintatuloja 573 500 €, jolloin toimintakate on -3 414,200 €.
Toiminta Paviljongin tiloissa alkaa olla vakiintunutta 2024 tapahtuneen muuton jäljiltä, eikä suuria muutoksia ole edessä. Yhteistyösopimus Jyväskylän Messujen ja Jyväskylä Sinfonian välillä on avattu neuvotteluun, millä saattaa olla operatiivisia ja mahdollisesti pieniä taloudellisia vaikutuksia. Toimintaa joudutaan sisällön variaation suhteen hiukan supistamaan talouden niukkuuden vuoksi. Tulotavoitetta korotetaan lipun hintaa nostamalla sekä myyntikeikoilla yhteensä 41 000 eurolla.
Kulttuuripalveluissa toimintamenot ovat esityksen mukaan 3 138 700 €, toimintatulot 177 700 € ja toimintakate -2 961 000 €
Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuria lähipalveluna, tavoittaa kulttuurikasvatustoiminnallaan kaikki jyväskyläläiset lapset ja nuoret sekä vahvistaa kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan polkuja. Kulttuuripalvelut toimii yhteistyössä Musiikin metropoli –projektin kanssa ja edistää kokeilujen toteutusta matalan kynnyksen kulttuuritilojen käytöstä (ns. kulttuurin välitilamalli). Lisäksi toiminnassa pyritään edistämään kansainvälisen, monikielinen ja monimuotoisen kulttuuritarjonnan saatavuutta. Lastenkulttuuriin panostetaan laajalla paikallisella, seudullisella ja valta kunnallisella yhteistyöllä mm. Mäki-Matin perhepuiston lastenkulttuuritilan eli Lystimökin toimintaa kehitetään edelleen vuonna 2027. Jyväskylässä toimii lukuvuonna 2026–2027 neljä kohtaavaa työtä tekevää taiteilijaa (päiväkotitaiteilija, koulutaiteilija ja yhteisötaiteilijat nuorisotilalla). Ikääntyneiden hyvinvointia ja aktiivisuutta tuetaan tuottamalla Taideapteekkiin monipuolisia ohjelmakokonaisuuksia aina avoimista tapahtumista kohdennettuihin tapahtumiin.
Kulttuuripalveluiden toimintaan tulee vaikuttamaan pääkirjasto-opistotalon osalta tehdyt päätökset ja linjaukset. Kulttuurikortteli-vaihtoehto yhdistäisi useat toiminnot (kirjasto, museot, kansalaisopisto ja yleiset kulttuuripalvelut) uudella tavalla, joka mahdollistaisi yleisten kulttuuripalvelujen sisällön kehittämisen uudelle tasolle. Henkilöstö varautuu väistöön. Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa kulttuuripalveluiden sisältöjen tuotanto- ja hankintakustannuksiin sekä tapahtumien turvallisuuskuluihin ja -järjestelyihin. Lisäksi vastuullisuus- ja ympäristövaatimukset korostavat kestävän tapahtumatuotannon merkitystä. Pyritään kehittämään kestäviä toimintamalleja kulttuuripalveluiden tuottamiseen. Taiteen perusopetuksen resursointia tarkistetaan -53 000 euroa ja kulttuuritapahtumien tulotavoitetta korotetaan 10 000 euroa.
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin noin 6 miljoonaa euroa
Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnoissa suurin menoerä on Hippoksen kalustohankinnat 4,2 miljoonaa euroa. Kirjastolla varaudutaan vetykäyttöisen kirjastoauton hankintaan 750 000 eurolla. Kirjastojen RFID-teknologiaan siirtymiseen varataan 300 000 euroa. Teknologialla korvataan perinteiset viivakoodit, mikä nopeuttaa aineiston käsittelyä. Muita hankintoja esityksessä ovat muun muassa jäänhoitokaluston hankinta Huhtasuolle, latukone sekä Viitaniemen liikuntapuiston jäänhoitokone.
Urheilu- ja retkeilyalueinvestointeihin noin 4,8 miljoonaa euroa
Urheilu- ja retkeilyalueinvestoinneissa etenee Huhtasuon liikuntapuiston toisen vaiheen toteutus 1,4 miljoonalla eurolla, (johon on tulossa 420 000 valtionavustusta), Hippoksen liikuntapuiston rakentamisen käynnistämiseen varataa 600 000 euroa, tekonurmien uusimiseen 600 000 euroa, ulkoilureittien kehittämiseen 500 000 euroa, Lohikosken lähiliikuntapaikkaan 400 000 euroa (johon on tulossa 162 000 euroa valtionavustusta), Kirrin esteetömään uimarantaan 400 000 euroa, Palokan tekojään valaistukseen ja ympärivuotiseen käyttöön 300 000 euroa, Harjun stadionin valaistuksen uusimiseen 300 000 euroa, Viitaniemen liikuntapuiston valaistuksen uusimiseen 200 000 euroa sekä frisbeegolf-olosuhteiden kehittämiseen 150 000 euroa. Energiansäästöhankkeisiin, osallistavaan budjetointiin, hanke- ja rakentamissuunnitelmien toteuttamiseen ja teknisiin muutostöihin varataan lisäksi yhteensä 578 000 euroa.
Lautakunnan osaltaan hyväksymä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen talousarviokirjan osuudesta sisältäen käyttötalouden, toiminnan sanallisen kuvauksen, irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat ja investoinnit https://jyvaskyla.cloudnc.fi/download/noname/%7B5fb5807d-0d6e-406c-a832-fc0ec4a6eb76%7D/50442
Henkilöstösuunnitelmassa 3,5 henkilötyövuoden lisäys
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen henkilötyövuodet kasvavat 3,5 henkilötyövuotta vuoden 2026 muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuonna 2026 henkilötyövuosia oli kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kokonaisuudessa 414,5 ja ensi vuodelle henkilöstösuunnitelmassa esitetään 418 henkilötyövuotta. Henkilöstökustannusten kasvu on 766 000 euroa. Summaan sisältyvät myös jo sovitut palkkojen yleiskorotukset.
Lautakunnan osaltaan hyväksymä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen henkilöstösuunnitelma: https://jyvaskyla.cloudnc.fi/download/noname/%7B57a66149-6522-4ec7-81f5-7cb10e07d5ea%7D/50443
Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 23.11.2026
Kaupunginhallitus antoi ensi vuoden talousarviokehyksen 1.6.2026. Talousarvion 2027 kehyksen antamisen jälkeen käynnistyi lautakuntien ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan työ talousarvioesitysten valmistelemiseksi. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta antoi oman talousarvioesityksensä 8.9.2026.
Kaikkien kaupungin lautakuntien tulee antaa omat talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä 11.9.2026 mennessä ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan 21.9.2026 mennessä. Kaupunginjohtaja antaa oman talousarvioesityksensä 19.10.2026.
Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 2.11.2026 ja päättää samalla veroprosentit vuodelle 2027. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissa 5.-6.11.2026, ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.11.2026.
Lautakunnat ja Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuussa 2026 talousarvion hyväksymisen jälkeen.
Liikuntapalvelujen osallistavan budjetoinnin kohteeksi Palokan liikuntapuiston ulkokuntosali
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti, että vuoden 2027 osallistuvan budjetoinnin toteutettavaksi toimenpiteeksi otetaan Palokan liikuntapuiston ulkokuntosalin uudistaminen. Toteutus edellyttää, että määräraha sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2027 talousarvioon.
Ulkokuntosali on maksuton ja kaikille avoin lähiliikuntapaikka, uudistus lisäisi liikuntapaikan toiminnallisuutta sekä laajentaisi arviolta käyttäjäryhmiä ja käyttöastetta. Käyttöasteen arvioinnissa kohdetta on peilattu samankaltaisiin kohteisiin. Kohteen sijainti on keskeinen, ja osa liikuntapalvelujen liikuntapaikkojen nykyistä palveluverkkoa. Ulkokuntosalin uudistus on tarkoitus suunnitella moniammatillisessa yhteistyössä. Suunnittelussa huomioidaan laajasti eri käyttäjäryhmät, saavutettavuus, toiminnallisuus ja alueen viihtyisyys. Myös alueen asukkaita voidaan osallistaa mukaan suunnitteluun.
Kehittämisideoiden keruu toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella aikavälillä 18.3.-31.3.2026. Ehdotuksia saatiin 240.
Esityslista ja pöytäkirja
Kokouksen esityslista verkossa: https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kulttuuri_ja_liikuntalautakunta/Kokous_892026
Kokouksen pöytäkirja tarkastetaan 14.9.2026 ja julkaistaan sen jälkeen verkossa. osoitteesta https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kulttuuri_ja_liikuntalautakunta.
Huomaattehan, että päätöstiedotteen sanamuodot eivät välttämättä ole täysin samat kuin lopullisessa pöytäkirjassa. Asiasisältö on kuitenkin sama.
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- Elma Hyöky, Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, p. 040 541 2599, [email protected]
- Eino Leisimo, sivistyspalveluiden toimialajohtaja, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan esittelijä, p. 050 584 8987, [email protected]