Säästä jätehuoltokustannuksissa kimppa-astialla

Miksi kannattaa suosia kimppa-astiaa?

– Kimppa-astia on hyvä ratkaisu erityisesti silloin, kun jätettä syntyy vähän. Näin jätehuollon kustannukset voidaan jakaa useamman kotitalouden kesken, kertoo Jyväskylän seudun jätelautakunnan johtava jätehuoltosuunnittelija Saana Lempiäinen.  

Jos jätettä syntyy vähän eikä pisin mahdollinen tyhjennysväli ole riittävän pitkä, kannattaa harkita kimpan perustamista naapureiden kanssa. Näin jäteastian tyhjentämisestä aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisesti kimppa-astian käyttäjien kesken ja jäteastian tilavuus käytetään tehokkaammin.

Kimppa-astia säästää myös ympäristöä, sillä niiden myötä jäteautojen reiteillä on vähemmän jäteautoja. Jäteauton tarvitsee siis pysähtyä harvemmin ja toimintaa saadaan nopeutettua. Se tehostaa jätehuoltoa ja vähentää liikennepäästöjä, jotka aiheutuvat jätteiden kuljetuksesta. 

Mitä kaikkia jätejakeita kimpassa voi olla?

Kimppa-astian voi perustaa 

• sekajätteelle
• biojätteelle
• muovipakkauksille
• kartonkipakkauksille
• lasipakkauksille sekä 
• metallille. 

On myös mahdollista hankkia naapurin kanssa yhteinen kimppakompostori syntyvälle biojätteelle.  

Samassa kimpassa voidaan kerätä useampaa jätelajia. Mahdollista on myös perustaa useampi kimppa, jos haluaa kerätä eri jätelajeja eri naapureiden kanssa.

– Monet eivät tiedä, että omakotitalojenkin asukkaat voivat perustaa kimpan esimerkiksi muovi- tai kartonkipakkauksille. Eniten alueellamme on seka- ja biojäteastioita. Muovi- ja kartonkipakkausjätettä syntyy kuitenkin eniten, joten niiden kerääminen lähellä sijaitsevaan kimppa-astiaan voi olla järkevää. Näin myös sekajätettä syntyy vähemmän, Lempiäinen kertoo.  

Ketkä voivat perustaa kimpan?

Kimpan voi perustaa lähietäisyydellä toisistaan sijaitsevat kiinteistöt. Asemakaava-alueella tämä tarkoittaa samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä. Asemakaava-alueen ulkopuolella kimpan voi perustaa naapurit, tiekunnan tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kiinteistöt.  

Miten kimpan voi perustaa?

1. Valitkaa kimpalle oikean kokoinen jäteastia ja sille sopiva paikka.  

   Maanomistajalta täytyy olla lupa jäteastian sijoittamiseen. Jäteastia kannattaa sijoittaa paikkaan, johon kaikki kimpan jäsenet pääsevät helposti ja johon jäteauto pääsee ajamaan turvallisesti. Kimppa-astiassa tulee olla tilaa jokaisen kimpan jäsenen jätteille. Jäteastian kannen tulee mahtua helposti kiinni, jotta jätteet eivät pääse lentämään astian ulkopuolelle.  

2. Valitkaa kimpalle vastuuhenkilö.  

   Vastuuhenkilön kannattaa yleensä olla henkilö, jonka kiinteistöllä jäteastia sijaitsee. Hän toimii kimpan yhteyshenkilönä Mustankorkean suuntaan ja huolehtii tarvittaessa kimpan tietojen päivittämisestä. Kimppaan voi liittyä ainoastaan kimppaisännän ilmoituksella, jotta kimppaan ei päädy siihen kuulumattomia kiinteistöjä.  

3. Miettikää, miten kimpan lasku jaetaan.  

   Kimppa-astian lasku voidaan toimittaa kokonaisuudessaan kimppaisännälle, joka laskuttaa osuudet itse muilta kimpan jäseniltä. On myös mahdollista jakaa kimppalasku siten, että jokaisen kimpan jäsenen osuus tulee maksettavaksi heidän omalla jätemaksulaskullaan.  

4. Ilmoittakaa jätekimpasta Mustankorkealle.

   Mustankorkean sivulta löydät lisää tietoa jätekimpan perustamisesta sekä sähköisen lomakkeen kimpasta ilmoittamiseen. 

Muistathan tarkistaa tiedot myös OmaJätehuollosta. Sieltä näet helposti, kuuluuko kiinteistösi jätekimppaan. Jos kiinteistöäsi ei näy kimpan jäsenenä, kannattaa olla yhteydessä kimppaisäntään ja pyytää häntä päivittämään kimpan tiedot Mustankorkealle. Näin tieto päivittyy myös jätehuoltorekisteriin ja kiinteistön jätehuollon tiedot näkyvät rekisterissä oikein. 

Kimppa-astia on monesta näkökulmasta järkevä vaihtoehto. Se voi pienentää kustannuksia, helpottaa jätehuollon järjestämistä ja vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

– Kimppa-astia on usein hyvä ratkaisu etenkin alueilla, joilla jätettä syntyy vähän. Se hyödyttää sekä käyttäjiä että ympäristöä, Lempiäinen kertoo.  

Tämä juttu on osa Jyväskylän kaupungin jätehuollon asukaskyselyn vastausten pohjalta toteutettavaa juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kyselyssä esiin nousseita jätehuollon teemoja, joista asukkaat toivoivat lisää tietoa.