Elintarvikealan yrityksillä, kuten ravintoloilla, on vastuu siitä, että niiden toiminta ja tuotteista annettavat tiedot ovat lainmukaisia. Yritysten pitää tehdä säännöllisesti omavalvontaa.
Kuntien ympäristöterveystarkastajat puolestaan käyvät toimipaikoissa arvioimassa, miten omavalvonta toimii ja onko se riittävää – käytännössä esimerkiksi siis sitä, että ravintolassa tarjottava ruoka on turvallista syödä ja tilat soveltuvat ravintolatoimintaan. Lisäksi tarkastajat varmistavat, että asiakkaat saavat oikeaa ja luotettavaa tietoa tuotteista.
Käynneillä ei arvioida esimerkiksi ruoan maukkautta tai palvelun tasoa.
Mikä Oiva-raportti on?
Tarkastajat arvioivat yrityksen toimintaa Oiva-arviointiohjeiden avulla. Oiva on elintarvikevalvontatietojen julkaisujärjestelmä. Elintarvikevalvontatietoja syntyy, kun elintarvikevalvontaviranomaiset tarkastavat elintarvikealan yrityksiä Oiva-arviointiohjeiden avulla.
Oivahymy.fi tuo elintarvikealan yritysten valvontatiedot myös asiakkaiden tietoon. Se kannustaa elintarvikealan yrityksiä pitämään huolta elintarvikehygieniasta ja tuotteiden turvallisuudesta. Yritykset saavat raportin, joka laitetaan näkyvälle paikalle, usein oven pieleen.
Mitä Oiva-raportin arvosanat oikeasti tarkoittavat? Pitääkö olla huolissaan, jos ravintola ei saa parasta hymiötä?
Arvosana-asteikko on neliportainen oivallisesta huonoon.
Oivallinen
Tämä arvosana tarkoittaa, että tilat ja toiminta ovat vaatimusten mukaisia. Toiminnassa ei ole korjattavaa eikä huomautettavaa.
Hyvä
Tämä arvosana tarkoittaa, että tarkastetut asiat ovat pääosin vaatimusten mukaisia. Tiloissa tai toiminnassa voi olla pieniä epäkohtia ja niihin annetaan ohjausta ja neuvontaa. Hyvä arvosana voidaan antaa esimerkiksi silloin, jos varastossa on tavaroita, jotka on käytöstä poistettuja, mutta elintarvikkeiden käsittelytilat ovat puhtaat ja siistit.
Korjattavaa
Tämä arvosana annetaan esimerkiksi silloin, jos tarkastuksella huomataan, että elintarvikkeiden säilytyslämpötilat ovat liian korkeita. Toimijalle annetaan korjauskehotus, ja määräajan jälkeen tarkastaja tekee uusintatarkastuksen.
Toisinaan uusintatarkastuksella joudutaan antamaan uudelleen arvosana korjattavaa, jos asia ei ole korjaantunut tai se on korjaantunut vain osittain. Tässä vaiheessa toimijalta voidaan myös pyytää kirjallinen vastaus siihen, mitkä seikat ovat vaikuttaneet asian korjaamiseen sekä miten ja mihin mennessä asia saataisiin korjattua.
Korjattavaa-arvosana voidaan antaa myös silloin, kun aiemmalla tarkastuksella on huomattu pieni epäkohta ja on annettu arvosana hyvä, eikä seuraavaan tarkastukseen mennessä asiaa ole korjattu.
Huono
Jos yritys saa arvosanan huono, se tarkoittaa tavallisesti sitä, että aiemmilla tarkastuksilla on annettu arvosana korjattavaa, mutta asia ei ole korjaantunut. Toimijalle annetaan riittävästi aikaa korjata epäkohta. Tässä vaiheessa viimeistään useimmat toimijat korjaavat ne asiat, jotka on kehotettu korjaamaan.
Arvosana huono on harvinainen. Suomessa vain noin yksi prosentti Oiva-tarkastuksista on saanut vuosina 2023–2026 arvosanan huono. Keski-Suomessa vastaava luku on 0,7 prosenttia.
Oiva-raportista kannattaa ensimmäiseksi katsoa sen kokonaisarviota. Kokonaisarvosana määräytyy huonoimman arvosanan mukaan, joten on hyödyllistä katsoa raporttia tarkemmin. Katsomalla kaikkia tarkastuksen arvosanoja ja niistä annettuja sanallisia Oiva-huomioita saa kokonaiskuvan yrityksen elintarviketurvallisuuden tasosta. Kun lukee raporteista, miksi toimipaikka on saanut korjattavaa tai huonon, voi sen perusteella itse arvioida, aikooko mennä syömään tai ostoksille kyseiseen paikkaan.
Mitä paikkoja valvontaan kuuluu?
Valvontaa tehdään kaikenlaisiin elintarviketoimipaikkoihin, ei pelkästään ravintoloihin. Valvontakohteita ovat kaikki yritykset, jotka ovat tekemisissä elintarvikkeiden kanssa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Tällaisia ovat esimerkiksi maatilat, ravintolat, tuotantolaitokset, myymälät ja elintarvikkeiden kuljetusyritykset.
Jyväskylän seudun ympäristöterveyden elintarvikevalvonta tekee vuosittain noin 600 suunniteltua tarkastusta Jyväskylän seudun valvonta-alueella.
Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehdään suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyihin ja valituksiin ja elintarvikkeiden takaisinvetoihin liittyviä tarkastuksia. Näitä tehdään vuosittain noin 50 kappaletta.
Etsiikö tarkastaja vain virheitä?
Elintarvikevalvonnassa käydään läpi Oiva-ohjeiden mukaisia asioita. Oiva-ohjeessa on määritelty, mitä asioita kussakin kohdassa katsotaan. Joillakin tarkastuksilla käydään asioita läpi vähän tarkemmin tai laajemmin ja joillakin tarkastuksilla suppeammin. Jos tarkastettavissa asioissa huomataan ohjauksen tai korjaamisen tarvetta, se kirjataan tarkastuskertomukseen ja asia näkyy Oiva-raportissa. Tarkastuksella voidaan huomata jotain korjattavaa, vaikka sitä ei alun perin ajateltu tarkastettavan. Tällöin se tietysti huomioidaan ja kirjataan. Voi käydä myös niin, että jotain pielessä olevaa asiaa ei havaita, jos sitä ei ole suunniteltu tarkastettavan.
Tarkastuksilla tarkastetaan eri asioita siten, että kolmen vuoden aikana kaikki sovellettavat Oiva-tarkastuslomakkeen kohdat tulevat tarkastettua.
Kuinka usein tarjoilupaikat tarkastetaan ja mihin tarkastustiheys perustuu?
Tarjoilupaikat tarkastetaan kolmen vuoden välein, kahden vuoden välein, vuoden välein, kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Oiva-tarkastukset ovat elintarvikevalvontaviranomaisten valvontasuunnitelmien mukaisia tarkastuksia, ja ne tehdään yleensä ennalta ilmoittamatta.
Jokaisella toimipaikalla on riskitaso ja sen mukainen tarkastustiheys, joka määräytyy sen perusteella millaista toiminta on ja millainen tarkastushistoria paikalla on. Esimerkiksi kahvilan tarkastustiheys on harvempi kuin ravintolan. Tarkastustiheyteen vaikuttavat muun muassa annosmäärät ja se, valmistetaanko gluteenittomia ruokia.
Jos toimipaikkaa on toistuvasti jouduttu kehottamaan korjaamaan jotain, voidaan tarkastustiheyttä nostaa. Vastaavasti, jos toimipaikka on saanut useamman peräkkäisen Oivallisen tarkastustuloksen, voidaan tarkastustiheyttä harventaa.
Ravintoloita tarkastetaan tavallisesti kahden vuoden välein, kerran vuodessa tai kaksi kertaa vuodessa.
Johtaako tarkastus heti ravintolan sulkemiseen, jos jokin ei ole kunnossa?
Ei johda. Tarkastaja antaa korjauskehotuksia, jotka toimipaikan pitää korjata. Toimipaikalle annetaan määräaika, johon mennessä asia pitää korjata. Määräajan jälkeen parin viikon sisällä käydään seurantatarkastuksella.
Miksi ravintolat saavat korjauskehotuksia sen sijaan, että ne suljettaisiin?
Elintarvikevalvonta on ennalta ehkäisevää. Tarkastuksia pyritään tekemään säännöllisesti, jolloin tilanne useimmiten ei ole niin paha, että paikka pitäisi laittaa heti kiinni. Yritykselle saatetaan antaa siivouskehotus, ja jos paikassa on runsaasti puhdistettavaa, yrittäjä voi itse päättää pitää ravintolan kiinni pari päivää siivouksen vuoksi.
Yrittäjällä pitää aina olla mahdollisuus ensin korjata toimintaansa. Elintarviketurvallisuusriskin perusteella arvioidaan, kuinka pian asia tulee korjata. Joskus seurantatarkastuksella huomataan, että asia on korjaantunut osittain, jolloin joudutaan arvioimaan tilanne uudelleen ja tarvittaessa antamaan uusi korjauskehotus ja määräaika.
Onko valvonta vain tapa kerätä maksutuloja ravintoloilta?
Elintarvikevalvonta on toimijalle maksullista ja siitä on säädetty elintarvikelaissa. Riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista on perittävä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu.
Lisäksi toimijoilta peritään vuosittain elintarvikelain mukainen valvonnan perusmaksu ja maksu elintarvikehuoneiston ilmoituksen käsittelystä ja elintarvikehuoneiston hyväksymisestä sekä muista elintarvikelain mukaisista suoritteista. Maksuilla katetaan säännöllisen tarkastustoiminnan, näytteenoton ja neuvonnan aiheuttamia julkisia kustannuksia.
Lisäksi maksujen periminen on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Jos toimipaikassa tehdään uusintatarkastuksia, myös kustannukset toimijalle nousevat. Valvonnan maksullisuus toimii kannustimena pitää asiat hyvällä tolalla ja korjattavien seikkojen osalta toteuttaa korjaustoimet mahdollisimman pian.
Jyväskylän seudun ympäristöterveydessä elintarvikevalvonnan maksu määräytyy sen mukaan, mikä on toimipaikan riskitaso. Esimerkiksi riskitason 1 tarkastus maksaa 225 euroa ja riskitasojen 2 ja 3 tarkastus 300 euroa.
Miksi elintarviketoiminnasta peritään perusmaksu?
Elintarvikelain mukainen perusmaksu kohdistuu pääsääntöisesti kaikkeen ilmoitettuun tai hyväksyttyyn elintarviketoimintaan. Perusmaksu laajentaa valvonnan tulopohjaa siten, että kaikki suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevat toimijat osallistuvat valvonnan kustannuksiin, eivät vain ne toimijat, joihin kohdistuu tarkastus kyseisenä vuonna.
Valvonnan maksullisuudella on tarkoitus mahdollistaa monipuolinen valvonta ja siirtää painopistettä pelkistä tarkastuskäynneistä neuvontaan, ohjaukseen ja muuhun vaikuttavaan viranomaistyöhön.