Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus merkittiin tiedoksi
Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupungin puolivuosikatsauksen. Kesäkuun tilanteen perusteella kaupungin toimintakate on toteutumassa 0,7 miljoonaa euroa kevään muutettua talousarviota heikompana. Käyttötalouden toimintatuotot ovat alittamassa talousarvion 2,6 miljoonaa euroa ja toimintamenot ovat toteutumassa 1,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Konsernihallinnon, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen, kasvun ja oppimisen sekä tilapalvelu-liikelaitoksen toimintakate on alittamassa budjetoidun. Ylitystä ennustetaan kaupunkirakennepalveluissa sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.
Kunnallisverojen tuoton ennakoidaan toteutuvan 0,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöverojen 1,5 miljoonaa euroa keväällä muutettua talousarviota pienempänä. Yhteisöverot ovat toteutumassa 1,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Lisäksi valtionosuudet ovat toteutumassa 0,3 miljoonaa euroa keväällä muutettua talousarviota suurempana.
Jyväskylän kaupungin tilikauden alijäämäennuste on edellä esitetyt toteumaennusteet huomioiden 18,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoonaa euroa kevään muutettua talousarviota heikompi. Kaupungin taseen ylijäämäkertymä on ennusteen mukaan 92 miljoonaa euroa tilikauden päättyessä.
Kaupungin investointimenojen ennuste on 90,6 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat toteutumassa tämän hetken ennusteen mukaan 5,1 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä.
Ennusteen mukaan kaupungin kuluvan vuoden lainakanta kasvaa 3,3 miljoonaa euroa kevään muutettua talousarviota vähemmän ja kaupungin lainakannan kasvu on kuluvana vuonna yhteensä 13,2 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä kaupungin lainakannan arvioidaan olevan yhteensä 401,3 miljoonaa euroa eli 2 638 euroa asukasta kohden (TP 2025 oli 2 588 euroa/asukas).
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma hyväksyttiin äänestysten jälkeen esityksen mukaisena
Kaupunginvaltuusto hyväksyi resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman neljän äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisena. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategian kestävän arjen kaupunki -teemaa ja kokoaa yhteen kaupunkikonsernin resurssiviisaustyön tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2026–2029. Ohjelmassa on kolme pääteemaa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kiertotalouden vauhdittaminen sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Lisäksi ohjelmassa on kolme ympäristökasvatukseen liittyvää tavoitetta. Kaikkiaan ohjelmassa on 42 tavoitetta, ja näille kaikille on kirjattu yksi tai useampi konkreettinen toimenpide, joita on yhteensä 105. Ohjelman tarkempaan sisältöön voi tutustua valtuustoesityksen liitteistä. Valtuuston päätöksen jälkeen se julkaistaan myös Jyväskylän Ympäristövahti-verkkosivustolla Etusivu · Ympäristövahti. Uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden lisääminen ohjelmaan on mahdollista tehdä vuosittain osana kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua. Päivitetty sisältö hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen -teemassa on 23 tavoitetta. Näissä painottuvat uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä toimet, joilla kaupunki vähentää toimintansa päästöjä. Liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet taas luovat edellytyksiä asumisen ja liikkumisen päästöjen vähenemiselle. Lisäksi ohjelmaan sisältyy kaupungin hankintoihin ja rakentamiseen liittyviä tavoitteita, jotka koskevat hiilijalanjälkeä pienentävien uusien ratkaisujen ja toimintatapojen etsimistä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa keskitytään erityisesti rankkasateiden ja sateisuuden lisääntymisen aiheuttamiin vaikutuksiin. Kasvavien hulevesimäärien hallintaan kehitetään ratkaisuja sekä maankäytön suunnittelussa että rakennushankkeiden toteutuksessa.
Kiertotalouden vauhdittamisen tavoitteita on kahdeksan ja niiden ydintä ovat kaupungin maamassojen hallinta, yritysten kiertotaloustoiminnan kehittäminen ja tukeminen sekä olemassa olevan rakennuskannan arvon säilyttäminen ja korjaamisen edesauttaminen. Asukkaiden kestävää arkea edistetään esimerkiksi kirjastopalveluiden jakamistaloutta vahvistamalla. Lisäksi jatketaan jätehuollon kehittämistä erityisesti kaupungin tarjoamissa vuokra-asuntokohteissa.
Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen alla on myös kahdeksan tavoitetta, joilla luonnon monimuotoisuutta vaalitaan niin kaupungin viheralueilla, metsissä, soilla kuin vesistöissä. Monimuotoisuuden säilyminen ja vahvistaminen otetaan huomioon alueiden suunnittelussa, kunnossapidossa ja hoidossa. Kattavan suojelualueverkoston luominen sekä kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteet tukevat kansainvälistä tavoitetta luontokadon pysäyttämiseksi. Lisäksi kehitetään uusia toimintatapoja kaupungin toiminnasta paikallisesti ja globaalisti aiheutuvien luontohaittojen minimointiin.
Kaupunginhallitus lisäsi omassa käsittelyssään ohjelmaan kirjauksen, että resurssiviisauden tavoitteita toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tavoitteiden toimeenpanossa huomioidaan kaupungin taloudellinen kantokyky, palvelujen järjestämisedellytykset, omaisuuden vastuullinen hoito sekä eri tavoitteiden keskinäinen yhteensovittaminen.
Resurssiviisausohjelmasta äänestettiin neljä kertaa. Kaisa Garedew (ps.) esitti Tapio Puolimatkan (kd.) kannattamana, että ohjelma palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelua kuitenkin jatkettiin äänestyksen jälkeen äänin 59–4.
Vilkkaan keskustelun jälkeen äänestettiin keskustelun aikana tehdyistä muutosesityksistä. Jari Colliander (kesk.) esitti Anna Nurmen (kok.) ja Janne Luoma-ahon (ps.) kannattamana ohjelman tavoitteen 35 selitystekstiin uutta muotoilua: ”Vuoteen 2030 mennessä Jyväskylän kaupunki on linjannut, miten se omistamillaan maa-alueilla toteuttaa maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehityksen mukaisen 30 prosentin suojeluastetavoitteen. Metsänsuojelullisista toimista päätetään kaupungin metsäohjelman päivittämisen yhteydessä.”
Äänestyksen jälkeen äänin 34–29 voimaan jäi pohjaesityksessä ollut kirjaus: ”Vuoteen 2030 mennessä Jyväskylän kaupunki on linjannut, miten se omistamillaan maa-alueilla toteuttaa maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen mukaisen 30 prosentin suojeluastetavoitteen. Tavoitteen mukaisesti maapinta-alasta olisi suojeltu 10 % tiukasti ja 20 % monimuotoisuutta tukevilla alueilla.”
Toisen äänestykseen edenneen muutosesityksen teki Janne Luoma-aho (ps.) joka esitti Petri Muotkan (kd.) kannattamana ohjelman tavoitteen 6: ”Kylän Kattaus laskee ruokalistan hiilijalanjälkeä” poistamista kokonaan. Tässä äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitys jäi voimaan 50–13.
Lopuksi käytiin vielä äänestys kaupunginhallituksen pohjaesityksen sekä Kaisa Garedewin (ps.) esittämän ja Tapio Puolimatkan (kd.) kannattaman ohjelman hylkäämisesityksen välillä. Tämä äänestys päättyi äänin 59–2 ja 2 tyhjää. Tämä tarkoitti, että resurssiviisausohjelmasta päätettiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti.
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma ja oheismateriaali ovat tällä hetkellä päätösesityksen liitteenä.
Päätöksen jälkeen ne päivitetään Jyväskylän Ympäristövahti-verkkosivustolle Etusivu · Ympäristövahti
Kauramäen päiväkotikoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin, suunnitelman mukaan uusiin tiloihin muutetaan elokuussa 2028
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kauramäen päiväkotikoulun ja liikuntarakennuksen hankesuunnitelman. Kauramäen päiväkotikoulu vastaa alueen kasvaneeseen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeeseen ja korvaa väliaikaisen viipalepäiväkodin. Lisäksi rakennetaan laajat liikuntatilat. Tavoitteena on, että toiminta uusissa tiloissa voisi alkaa elokuussa 2028.
Hankesuunnitelman mukaiseksi kokonaiskustannukseksi hyväksyttiin 17 000 000 euroa (ALV 0 %).
Kauramäen päiväkotikoulusta rakentuu kiinnostava ja korkeatasoinen opetus-, kasvatus-, liikunta- ja ympäristörakentamisen kokonaisuus. Päiväkotikouluun suunnitellaan 10-ryhmäinen päiväkoti ja 200 oppilaan 1.–4.-luokkalaisten kaksisarjainen koulu. Oppimisympäristön on tarkoitus tukea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä ja lapsien siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Päiväkodin tilamitoitus perustuu varhaiskasvatuspalveluiden työparimitoitukselle.
Rakennukseen on suunniteltu lisäksi laajat liikuntatilat, jotka palvelevat koulun ja päiväkodin ohella iltakäytössä myös urheiluseuroja ja kuntalaisia. Liikuntatilojen toteuttamisella vastataan eteläisen Jyväskylän tunnistettuun tarpeeseen monikäyttöisistä sisäliikuntatiloista. Hankesuunnitelmassa on mukana 500 henkilön parkettipintainen liikuntasali sekä ja 60 henkilön taitosali. Liikuntatilat tarjoavat olosuhteet mm. koripallolle, futsalille, lentopallolle, sulkapallolle ja taitovoimistelulle.
Kauramäen päiväkotikoulu rakennetaan rinnetontille, minkä vuoksi tilat asettuvat kolmeen tasoon. Jokaiselta tasolta on suora kulkuyhteys ulos. Myös parkkipaikat ja piha-alueet sijoittuvat eri tasoille ja eri puolille rakennusta. Haastavan tontin takia rakennuksessa ja piha-alueilla on kiinnitetty erityishuomiota esteettömyyteen ja riskittömiin rakenneratkaisuihin.
Hanke toteutetaan kiinteähintaisena teknisenä KVR-urakkana, jossa urakoitsija vastaa hankkeen toteutussuunnittelusta arkkitehtisuunnittelua lukuun ottamatta, sekä rakennustyöstä ja projektin hallinnasta. Jyväskylän Tilapalvelu vastaa hankkeen arkkitehtisuunnittelusta.
Kanavuoren varikkoalueen asemakaava hyväksyttiin
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kanavuoren varikkoalueen asemakaavan. Alue sijoittuu Kanavuoren entiselle varikkoalueelle Vaajakosken keskustaajaman kaakkoispuolelle Kuopiontien ja siitä haarautuvan Metsälehmuksentien pohjoispuolelle. Alueen pääkäyttötarkoitus on työpaikkarakentaminen, joka jakaantuu teollisuus- ja varastotoimintoihin sekä toimitila- ja liikerakentamiseen. Asemakaava-alueella on suojelunarvoisia rakennuksia sekä laitoksia. Niiden lisäksi on tarkoitus mahdollistaa alueen mittakaava huomioiden verrattain vähäinen täydennysrakentaminen. Alue tullaan toteuttamaan vaiheittain. Toteuttamisen aikatauluun vaikuttavat suhdanteiden lisäksi mm. v9 parantamisen aikataulu.
Asemakaava mahdollistaa alueen kehittäminen kokonaisuutena hallitusti ja pitkäjänteisesti. Samalla turvataan alueen luonto- ja maakunnallisesti arvokas rakennusperinne sekä selkiytetään alueelle liikennöinti ja sisäiset yhteydet. Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisen maanomistajan aloitteesta ja se on kaavoitusohjelman mukainen hanke. Asemakaavan yhteydessä on tehty maankäyttösopimus, joka on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 2.6.2026 ja saanut lainvoiman 29.6.2026.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/kanavuoren-varikkoalue
Huhtakeskuksen ja lähialueen asemakaava hyväksyttiin
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Huhtakeskuksen ja lähialueen asemakaavan sekä kaavaan liittyvät sitovan rakentamistapaohjeen ja tonttijaon.
Kaava vahvistaa Huhtakeskuksen alueen edellytyksiä asumiseen, palveluihin ja liiketoimintaan. Kaavoitus mahdollistaa muun muassa asumisen lisäämisen. Keskusta kehitetään aluekeskuksena, jossa on hyvät edellytykset asumiselle, palveluille ja liiketoiminnalle. Kaavassa alueen pohjoisosaan on sijoitettu asumista kerros- ja rivitaloihin. Asumista on yhteensä 9350 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa laskennallisesti noin 200 uutta asukasta. Alueen eteläosaan voi sijoittua liikerakentamista ja osaan myös palveluasumista yhteensä 6400 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksien väliin jäävä Rahkaraitti uudistetaan laaditun yleissuunnitelman pohjalta aukioksi ajanviettomahdollisuuksineen.
Huhtakeskus on 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu ostoskeskus, joka rakennukset ja piha-alueet ovat teknisesti huonossa kunnossa. Kaavassa ostoskeskuksen keskipihaan perustuva rakenne ja kaksi keskellä pihaan olevista pienistä liikerakennuksista säilytetään. Keskipiha osoitetaan katuaukioksi, jolla säilytetään keskuspihan rakennetta ja ideaa, mutta rakennelmat on mahdollista uudistaa. Kaavalla säilytetään liikekeskuksen alkuperäistä tilasommitelmaa, kuitenkin niin että keskusaukiosta tulee ilmeeltään väljempi ja asumisen toiminnot tuovat keskuspihan ympäristöön uudenlaista toimintaa. Aukiosta on tehty ideasuunnitelma ja uudisrakennuksiin liittyvistä katoksista rakentamistapaohje. Kangasvuorentien varressa olevien toteutettujen kerrostalojen tonteilla oleva ajorasite muutetaan kaduksi.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-ja-lahialue.
-----------------------------------------------------------------------------
Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi Karoliina Sarasteelle eron kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi tilalle Anna Nurmen, Anna Nurmelle eron sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi tilalle Karoliina Sarasteen sekä Panu Castrénille eron sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Arto Lampilan.
Kokouksen esityslista:Kaupunginvaltuusto, kokous 24.8.2026 | Jyvaskyla
Kokouksen videotallenne: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokoukset-kokousvideot
Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, p. 050 511 3097