Kaupunkirakennelautakunta saa käsiteltäväkseen esityksen maksullisen pysäköinnin laajentamisesta Lutakon sekä keskustan ja Kankaan väliselle alueelle. Maksullisuus laajenisi kattamaan koko Lutakon alueen ja Puistolan, sekä Tourulassa Matarakadun pysäköintialueen.
Maksullisen pysäköintialueen laajennus koskisi nykyisin aikarajoitteisia kiekkopysäköintipaikkoja, joita Puistolan alueella on noin 450 pysäköintipaikkaa, Tourulassa noin 50 paikkaa, sekä Lutakossa noin 100 paikkaa. Maksullisuuden myötä pysäköinnin hinta olisi taksan 2 mukaisesti 2 €/h klo 8–20 välisenä aikana. Yöaikainen pysäköinti säilyisi maksuttomana.
Lutakossa kävijöiden ohjaaminen pysäköintitaloon parantaa asukaspysäköintiä
Lutakossa maksullisen pysäköinnin laajentamisella ohjataan erityisesti tapahtumavierailijoiden pysäköintiä pysäköintitaloon, jolloin kadunvarsipysäköinnin kapasiteetti riittäisi paremmin lyhytaikaiseen pysäköintiin ja asukaspysäköintiin. Asukkaiden näkökulmasta Lutakon pysäköintiin ei tulisi muutoksia, sillä pihapysäköinnin lisäksi alueella on tarjolla sekä asukaspysäköintilupa kadunvarsipaikoille että 24/7-pysäköintisopimus pysäköintitaloihin.
Pysäköinti ei ole koskaan täysin ilmaista
Kasvavassa kaupungissa on tarkasteltava maksullisten pysäköintialueiden laajuutta. Jyväskylä ei kaupunkina poikkea maksullisessa pysäköinnissä muista isoista kaupungeista. Maksullinen pysäköinti on tärkeä osa kaupunkikeskustan toimivuutta, koska se lisää pysäköintipaikkojen kiertoa ja vähentää ajoneuvojen säilyttämistä kadunvarsipysäköintipaikoilla ydinkeskustan kupeessa. Pysäköintipaikkojen kierto ja saavutettavuus paranevat, kun lyhytaikaiset pysäköijät löytävät paikan helpommin.
Pysäköinti ei ole koskaan täysin ilmaista, vaan myös siitä syntyy kuluja kaupungille. On järkevää kattaa pysäköinnin synnyttämiä kuluja pysäköintipaikkojen käyttäjiltä kerättävällä pysäköintimaksulla. Esimerkiksi pysäköintipaikkojen kunnossapitoa kadunvarsilla pystytään osittain rahoittamaan pysäköintimaksuilla.
Pysäköintialueiden laajuutta tarkastellessa on hyvä huomioida myös kaupunkikehitys ja kaupungissa tapahtuvat muutokset. Tällä hetkellä rakennettavat uudistukset Asema-aukiolla ja Hannikaisenkadulla vähentävät autopaikkoja vyöhykkeellä 1, jolloin kaupungin saamat pysäköintituotot vähenevät arviolta noin 40 000 – 50 000 euroa vuodessa.
Asukaspysäköintiluvan uusi hinnoittelu ohjaa asukaspysäköintiä taloyhtiöiden pihoille
Jyväskylässä Puistolan ja Lutakon alueilla asukkaat ja yritykset voivat ostaa itselleen asukaspysäköintiluvan, joka oikeuttaa pysäköimään kyseisten alueiden kadunvarsipaikoilla.
Asukaspysäköinnin nykyiset hinnat ovat:
- Asukaspysäköinti: 200 €/vuosi (16,7 €/kk) ja 120 €/6 kk (20 €/kk)
- Yrityslupa: 370 €/vuosi (30,83 €/kk) ja 200 €/6 kk
Keskustan taloyhtiöiden pihapaikkojen autopaikkavastikkeet ovat tyypillisesti 15–25 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä asukaspysäköintilupa on kiinteistöjen autopaikkavastikkeita edullisempi ja se ohjaa asukkaita hakeutumaan asukaspysäköinnin piiriin sen sijaan, että autopaikkaa haettaisiin ensisijaisesti oman taloyhtiön kiinteistöltä. Tämän takia asukaspysäköinnin ja yritysluvan hintaa esitetään korotettavan seuraavasti:
- Asukaspysäköinti: 360 € / 12 kk (30 €/kk) ja 220 € / 6 kk
- Yrityspysäköinti: 650 € / 12 kk (54,17 €/kk) ja 400 € / 6 kk
Uusi hinnoittelu tuo asukaspysäköintihinnan hieman kiinteistöjen autopaikkavastikkeita korkeammaksi, jotta asukaspysäköinti ohjautuu ensisijaisesti kiinteistöjen omille pysäköintialueille. Katualueilla pysäköinti tulee olla asukkaalle toissijainen vaihtoehto.
KymppiR-ohjelma turvaa monipuolisen tontti- ja asuntotuotannon myös tulevina vuosina
Jyväskylän vuosittain päivitettävä maankäytön, asumisen ja liikenteen KymppiR2026-ohjelma on valmistunut. Ohjelmassa linjataan uusien asuinalueiden kaavoituksen, tontinluovutuksen ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulut sekä ennakoidaan tulevia investointeja ja muutostarpeita. Tavoitteena on varmistaa monipuolinen tonttitarjonta eri puolilla kaupunkia, edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja tukea asuntotuotantoa, joka vastaa erilaisiin asumistarpeisiin.
Kaupunki kehittää tonttitarjontaa aktiivisesti vastaamaan muuttuvaa kysyntää. Omakotitonttien kaavoitus on ylittänyt tavoitetason ja tonttivaranto on noussut tavoitteen mukaiseksi. Tontinluovutukset ovat kuitenkin jääneet alle tavoitteen heikon markkinatilanteen ja kaavavalitusten aiheuttamien viivästysten vuoksi. Tänä vuonna omakotitonttien luovutus jatkuu suositulla Kauramäen alueella. Lähivuosina pientalotontteja on tulossa tarjolle myös Jyskään Tammirinteelle, Ylämyllyjärvelle, Säynätsalon Lehtisaareen, Palokkaan Heikkilään, Haapaniemen Ristonmäkeen ja Tikkakosken Tunnelinmäkeen. Omarantaisia tontteja tulee tarjolle Kuokkalan Salmirantaan. Omakotitalojen rinnalle kaupunki pyrkii lisäämään monipuolista pientalotuotantoa eri kohderyhmien tarpeisiin sekä laajentamaan ammattirakentajille suunnattua tonttitarjontaa, jonka kysynnän odotetaan elpyvän kerrostalotuotantoa nopeammin.
Kerrostalotuotanto säilyy Jyväskylän asuntotuotannon pääpainona. Kerrostalotontteja on kaavoitettu viime vuosina aiempaa vähemmän, mutta lainvoimaista kaavavarantoa on kuitenkin yli viiden vuoden tarpeisiin eri puolilla kaupunkia etenkin yksityisten omistamalla maalla. Valtion tukema asuntotuotanto on viime vuosina tasoittanut suhdannevaihtelua merkittävästi, mutta sen määrän odotetaan vähenevän nykyisen hallitusohjelman linjausten myötä. Kerrostalorakentamisen arvioidaan jatkossa keskittyvän entistä vahvemmin keskustaan ja sen lähiympäristöön, Kankaalle ja tulevaisuudessa myös Kukkulaan, joilla on sijaintinsa puolesta parhaat edellytykset vapaarahoitteiselle tuotannolle.
KymppiR-ohjelmassa liikenteen kehittämisen painopiste on kävelyn ja pyöräilyn pääverkon parantamisessa. Tavoitteena on nostaa kestävän liikkumisen kulkutapaosuus 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uutta asuntotuotantoa ohjataan erityisesti alueille, joilla kestävän liikkumisen edellytykset ovat parhaat. Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen edellyttää myös investointeja infrastruktuuriin. Kunnallistekniikan investointiohjelmassa pyritään varaamaan pääverkon parantamiseen 3 miljoonaa euroa vuodessa. Lähivuosien kehittämistoimet painottuvat keskustan läheisyyteen.
Tutustu KymppiR-ohjelmaan
Huhtakeskuksen asemakaava hyväksymiskäsittelyyn
Huhtakeskuksen uudistava asemakaavamuutos on valmistumassa. Keskusta kehitetään aluekeskuksena, jossa on hyvät edellytykset asumiselle, palveluille ja liiketoiminnalle. Kaavaratkaisussa alueen pohjoisosaan on sijoitettu asumista kerros- ja rivitaloihin. Alueen eteläosaan voi sijoittua liikerakentamista ja osaan myös palveluasumista. Rakennuksien väliin jäävä Rahkaraitti uudistetaan laaditun yleissuunnitelman pohjalta aukioksi ajanviettomahdollisuuksineen. Hyväksymiskäsittelyssä oleva suunnitelma on pääpiirteiltään ehdotusvaiheen mukainen. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kukkulan aloituskorttelista kaavaehdotus
Entisen Keski-Suomen Keskussairaalan aluetta kehitetään monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen kokonaisuutena. Kukkula tunnetun alueen ensimmäinen asemakaavoitettava kortteli sijoittuu Keskussairaalantien ja Hoitajantien risteyksen tuntumaan. Aloituskortteliin haettiin keväällä 2025 arkkitehtikutsukilpailulla toteutuskelpoista, laadukasta ja innovatiivista suunnitelmaa kaavatyön pohjaksi. Ehdotusvaiheen kaavaratkaisu on pääpiirteiltään luonnoksen mukainen: aloituskortteliin on osoitettu noin 20 000 kerrosalaneliömetriä kolmeen korttelikokonaisuuteen. Rakennukset voivat olla kahdesta kymmeneen kerroksisia. Korkein kerrostalo on sijoitettu Keskussairaalantien ja Hoitajantien kulmaukseen. Alueelle voi sijoittua myös päivittäistavarakauppa. Luonnosvaiheessa saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella asemakaavaan on tehty tarkennuksia kulttuuriympäristön huomioivaan rakentamistapaan ja liito-oravan kulkureitin turvaamiseen alueella.
Korpilahden Tähtiniemen huvila suojellaan asemakaavalla
Korpilahden keskustan läheisyydessä, Päijänteen Kirkkolahden etelärannalla sijaitsevan Tähtiniemen huvilan ja sen ympäristön asemakaavaa päivitetään. Kaavaluonnoksessa suojellaan Tähtiniemen huvilan vuonna 1902 valmistunut päärakennus ja vanhat piharakennukset. Nykyisestä huvilan tontista noin puolet muuttuu lähivirkistysalueeksi. Alueelle muodostuu kolme tonttia, joista päärakennuksen ja sen itäpuolelle sijoittuvan tontin käyttötarkoitus sallii kehittämisen niin liiketoiminnan kuin asumisenkin lähtökohdista. Tähtiniemen Päivänvarjontien puoleiseen rantaan muodostuu pientalotontti. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Päivänvarjontiellä sijaitsevat toteutumattomat pientalotontit. Tonttien määrää vähennetään ja kokoa suurennetaan, jotta ne ovat paremmin rakennettavissa.
Kokouksen esityslista ja pöytäkirja
Kaikki kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen etenevät asiat ovat luettavissa liitteineen lautakunnan kokouksen esityslistalta. Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät lautakunnan verkkosivulta: www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/lautakunnat/kaupunkirakennelautakunta. Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.