Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 8.6.2026 olleesta kokouksesta

Alvar Aalto-säätiö sr:n omistamien Aalto2-museokeskus Oy:n osakkeiden ostaminen

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ostaa Alvar Aalto-säätiön omistamat 2 kpl Aalto2-museokeskus Oy:n osaketta euron kauppahintaan. Jyväskylän kaupunki ja Alvar Aalto-säätiö omistavat nykyisellään Aalto2-museokeskus Oy:n. Kaupungin omistusosuus on 80 % (8 osaketta) ja Alvar Aalto-säätiön 20 % (2 osaketta). Aalto2-yhtiö perustettiin vuonna 2023.  

Aalto2-yhtiön tehtävänä on ollut Aalto2-museokokonaisuuden eli Alvar Aalto museon ja Keski-Suomen museon markkinointi- ja myyntitehtävät Jyväskylässä. Yhtiön tarkoituksena on ollut kasvattaa taloudellisesti menestyksekkäästi museokeskuksen kävijämäärää aktiivisella paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä myynnillä ja markkinoinnilla, myydä palvelupaketteja ja vuokrata tiloja sekä vastata museokeskuksen avoinna pidosta, museokaupasta ja ravintolatoiminnasta.

Aalto2-yhtiö on saanut museokeskuksen kävijämäärät selkeään nousuun, mutta yhtiön perustamisvaiheessa tilakustannuksia ei osattu arvioida oikein suhteessa lipputuloihin ja yhtiö on tehnyt toiminnan käynnistämisvuosien ajan tappiota. Yhtiön oma pääoma on vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan noin -600 000 euroa.

Jyväskylän kaupunki on alkuvuoden 2026 aikana käynyt neuvotteluita Aalto2-museokeskus Oy:n toimintamallista ja omistusrakenteesta. Neuvotteluissa on todettu, että yhtiö ei nykyisessä toimintamuodossaan nouse kannattavaksi ja omistusjärjestelyn kautta olisi mahdollista keventää merkittävästi yhtiön rakennetta ja tehostaa sen toimintoja. Yhtiön omistusrakenteen muutoksen myötä on tarkoitus järjestellä uudelleen yhtiön toimintoja ja tehtäviä ja kotiuttaa osa palveluista takaisin kaupungin peruspalveluita. Järjestelyjen arvioidaan syventävän Alvar Aalto -säätiön ja kaupungin välistä yhteistyötä, kun operatiivisissa asioissa yhtiörakenne jää välistä pois ja säätiö ostaa asiakaspalveluun ja markkinointiin liittyvät palvelut suoraan kaupungilta yhteisesti laadittavaan palvelusopimukseen pohjautuen. Mallin arvioidaan myös vahvistavan Aalto2:n näkyvyyttä paikallisesi, kansainvälisesti ja kansainvälisesti.

Tehtävien uudelleen järjestelyiden ja rakenteiden keventämisen myötä Aalto2-museokeskus Oy keskittyy jatkossa Aalto2-museokeskuksen tilojen myyntiin ja uusien Unesco-tuotteiden, kuten opastusten ja vierailukonseptien laatimiseen.

Hallitus lisäsi päätökseen yksimielisesti ponnen, jonka mukaan hallitus edellyttää valmistelemaan vaihtoehtoiset etenemissuunnitelmat. Vaihtoehtoina ainakin yhtiön toiminnan jatkaminen ja yhtiön toiminnan päättäminen.

Jyväskylän kaupungin ja Työterveys Aalto Oy:n välisen palvelusopimuksen tarkistaminen

Kaupunginhallitus päätti valtuuttaa henkilöstöjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan Jyväskylän kaupungin ja Työterveys Aalto Oy:n välisen palvelusopimuksen. Jyväskylän kaupunki ostaa nykyisen palvelusopimuksen perusteella Työterveys Aalto Oy:ltä ennalta-ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon ja rajatusti työterveyspainotteista sairaanhoitoa.

Kaupunki omistaa Työterveys Aalto Oy:n yhdessä maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Työterveys Aalto Oy toimii Jyväskylän sidosyksikkönä, jolta kaupunki voi hankkia palveluja kilpailuttamatta. Talousarviossa vuodelle 2026 kaupungin työterveyshuollon menoihin on varattu yhteensä 2 824 500 euroa.

Joitakin palvelusopimuksen ehtoja ja sopimuksen liitteitä on katsottu tarpeelliseksi tarkentaa ja ajantasaistaa vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan osalta sekä julkisten hankintojen yleiset sopimusehtojen päivittymisen johdosta. Lisäksi on ollut myös tarpeen päivittää esimerkiksi palvelusopimuksen liitteessä 2 (työterveyspainotteinen sairaanhoito) kuvattuja laboratoriotutkimuksia, sillä osa niistä on muuttunut tai poistunut käytöstä ja tilalle on tullut uusia tutkimuksia.

Lausunto tiesuunnitelmasta valtatien 9 parantaminen välillä Patalahti- Lahdenvuori, Jämsä ja Jyväskylä, KES/594/2026

Kaupunginhallitus päätti antaa Keski-Suomen elinvoimakeskukselle lausunnon tiesuunnitelmasta Valtatien 9 parantaminen välillä Patalahti - Lahdenvuori, Jämsä ja Jyväskylä. Tiesuunnitelmassa esitetään nykyisten ohituskaistojen parantamista valtatiellä 9 Patalahden ja Lahdenvuoren välillä. Suunnittelualue sijaitsee Jämsän ja Jyväskylän kaupunkien alueella. Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen.

Kaupungin vastineessa todetaan muun muassa, että tiesuunnitelmaratkaisu edistää julkishallinnon eri tasoilla laadittujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteita liikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä. Tiesuunnitelman mukainen hanke parantaa valtatien 9 rinnakkaistieverkkoa ja häiriötilanteiden hallintaa, Jyväskylän kaupunkiseudun kestävän liikkumisen edellytyksiä ja Korpilahden aluekeskuksen liikenneympäristöä.

Kaupungin kustannukset syntyvät hankkeessa rakennettavista kaduista ja erityisesti kadusta K1, jota kaupunki esittää suunnitelmasta poiketen maantieksi. Kaupunki ottaa kantaa kustannuksiin myöhemmin, kun hankealueen itäosan suunnitteluratkaisu täsmentyy. Kustannuksista sovitaan sitovasti hankkeen toteutusvaiheessa valtion ja kaupungin välisessä toteutussopimuksessa. Tiesuunnitelmalla lakkaavat maantiet Hyrkköläntie ja Pirttipohja muutetaan yksityisteiksi, jotka tulevat valtion ja kunnan yksityisavustusmenettelyn piiriin. Suunnitelman suorien rakentamiskustannusten lisäksi myös tällä voi olla vähäisiä kustannusvaikutuksia kaupungille.

Valtatien 9 (E63) merkitys Suomen päätieverkon osana on hyvin keskeinen ja tie kuuluu Eurooppateiden TEN-T-verkkoon. Valtatie 9 muodostaa yhden Suomen tärkeimmistä itä-länsisuuntaisista pitkämatkaisten kuljetusten käytävistä ja on osa tiejaksoa välillä Turku-Kuopio–Joensuu–Niirala. Tiejakso on tavaraliikenteen lisäksi myös merkittävä työmatka, asiointi- ja vapaa-ajan liikenteen yhteys. Liikenne- ja viestintäministeriön pääväyläasetuksessa valtatie 9 välillä Jyväskylä–Tampere on määritetty palvelutasoluokkaan I.

Määräaikaisen esiopetusyksikön perustaminen osoitteeseen Aapistie 2, Keljonkangas

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se perustaa Keljonkankaalle osoitteeseen Aapistie 2 määräaikaisen esiopetusyksikön ajalle 1.8.2026–31.7.2028.

Taustalla on Keljonkangas–Kauramäki-alueen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluntarve, joka on pitkään ylittänyt käytettävissä olevan kapasiteetin. Alueelle suunnitellun Kauramäen päiväkotikoulun valmistuminen on viivästynyt, minkä vuoksi pysyvää ratkaisua esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilatarpeeseen ei ole ennen syksyä 2028.

Palokunnanmäen päiväkodin käytössä ollut siirtokelpoinen rakennus vapautuu aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 31.5.2026. Päiväkodin toiminnan lakkaaminen perustuu rakennuksen määräaikaisen rakennusluvan päättymiseen. Vapautuva rakennus on tarkoituksenmukaista siirtää Keljonkankaalle, jossa lisäkapasiteetin tarve on akuutti.

Rakennus siirretään kesän 2026 aikana Keljonkankaan yhtenäiskoulun tontille osoitteeseen Aapistie 2. Tilaan sijoitetaan alueen esiopetus ajalle 1.8.2026–31.7.2028. Ratkaisu vapauttaa varhaiskasvatuspaikkoja alueen päiväkodeista ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä nykyistä paremmin lähipalveluna. Uusi yksikkö toimii nimellä Aapistien esiopetus, ja se liitetään Keljonkankaan päiväkodin johtajan vastuualueeseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että defibrillaattorien hankintaa koskeva hankintaoikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Aalto2-museokeskus Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallituksen nimettiin Ari-Pekka Liukkonen (Kok.). Sivistyksen palveluverkon asukaspaneelin ohjausryhmään nimettiin Jari Blom (SDP) ja varalle Mervi Hovikoski (SDP). Valtuustolle esitetään, että Toimi Kankaanniemelle (PS) myönnetään ero varavaltuutetun tehtävästä.