Turvallisemman tilan periaatteet pohjautuvat Jyväskylän kaupungin yhteisiin kattoperiaatteisiin, joita liikuntapalvelujen omat ohjeistukset täydentävät. Turvallisemman tilan periaatteet on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä liikuntapalvelujen henkilöstön kanssa. Lisäksi työhön on osallistettu paikallisia liikunta- ja urheiluseuroja ja näkemyksiä on pyydetty myös kaupungin nuorisovaltuustolta.
- Halusimme rakentaa periaatteet yhdessä niiden kanssa, jotka käyttävät liikuntapalveluja ja -tiloja arjessaan. Turvallisemman tilan periaatteilla halutaan viestiä ja varmistaa, että jokainen liikuntapalvelujen ja -tilojen käyttäjä voi kokea itsensä tervetulleeksi ilman syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Periaatteita sovelletaan fyysisten tilojen ja palvelujen lisäksi myös sähköisissä palveluissa ja liikuntapalvelujen sosiaalisen median kanavilla, kertoo liikuntajohtaja Anna‑Leena Sahindal.
- Liikuntapaikkojen ja -palvelujen käyttäjät koostuvat ihmisistä ja yhteisöistä, joilla on erilaisia taustoja ja lähtökohtia. Turvallisemman tilan periaatteet muistuttavat, ettei kenenkään ominaisuudet tai tausta saa vaikuttaa kielteisesti palvelukokemukseen. Vastuu toisia arvostavasta ja asiallisesta käytöksestä kuuluu kaikille: henkilökunnalle, asiakkaille, kanssaliikkujille, seuroille ja toiminnan vetäjille, summaa Sahindal.
Tutustu liikuntapalveluiden turvallisemman tilan periaatteisiin Liikuntapalveluiden turvallisemman tilan periaatteet -verkkosivuilla.
Digisuositukset tukevat lasten tasapainoista ja yhteisöllistä harrastamista
Turvallisemman tilan periaatteiden rinnalla Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut on ottanut käyttöön lasten digisuositukset kaupungin järjestämässä harrastustoiminnassa. Suositukset mukailevat Olympiakomitean keväällä 2026 julkaistuja lasten urheilu‑ ja liikuntaharrastuksia koskevia digisuosituksia sekä perustuvat kansallisiin digisuosituksiin 0–13‑vuotiaille.
Digisuositusten keskeinen tavoite on vahvistaa harrastusten merkitystä ruuduttomana, yhteisöllisenä ja turvallisena vapaa-ajan ympäristönä. Harrastusten aikana digilaitteet pidetään lähtökohtaisesti poissa käytöstä, lukuun ottamatta turvallisuuteen, terveyteen tai harrastustoiminnan sisältöön liittyviä tarpeita. Näin halutaan tukea aitoa läsnäoloa, keskinäistä vuorovaikutusta sekä myönteisiä kohtaamisia.
- Liikunta ja harrastaminen tarjoavat lapsille tärkeän vastapainon digipainotteiselle arjelle. Kun ruudut jäävät sivuun, tilaa vapautuu kohtaamisille, yhdessä tekemiselle ja liikkeen ilolle, Sahindal sanoo.
Suositukset tukevat myös lasten suojaa sosiaalisessa mediassa ja viestintäympäristöissä. Harrastamiseen liittyvä viestintä tapahtuu pääsääntöisesti huoltajien ja ohjaajien kautta, ja kuvaamiseen sekä sisällön jakamiseen liittyvät pelisäännöt käydään selkeästi läpi lasten ja huoltajien kanssa. Aikuisilla – huoltajilla, ohjaajilla ja seuratoimijoilla – on keskeinen rooli yhteisten sääntöjen luomisessa ja esimerkin näyttämisessä.
- Kouluissa digilaitteiden käytön rajoittamisella on jo nähty myönteisiä vaikutuksia, ja samaa linjaa halutaan vahvistaa myös harrastustoiminnassa – riippumatta siitä, järjestääkö toimintaa kaupunki tai kansalaistoimija, kuten urheiluseura, kertoo Sahindal.
Tavoitteena on, että turvallisemman tilan periaatteet ja digisuositukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tukee yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia sekä luo puitteet turvalliselle ja yhteisölliselle harrastamiselle.
Tutustu Liikuntapalveluiden turvallisemman tilan periaatteisiin sekä lasten harrastustoiminnan digisuosituksiin Liikuntapalveluiden Järjestyssäännöt ja ohjeet -verkkosivuilla.
Lisätietoja:
-suunnittelupäällikkö Eeva Simula, p. 040 820 8899, eeva.simula(a)jyvaskyla.fi