Jyväskylän tarkastuslautakunta näkee kaupungin talouden olevan kestävällä uralla – kehittämistarpeita palveluissa ja työllisyydessä

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan palvelujen järjestämiseen liittyvien kustannusten kasvua on jatkossakin sopeutettava suhteessa kaupungin tulorahoitukseen, jotta uutta velkaa ei tarvitsisi ottaa palvelurakenteen ylläpitämiseen. Kaupungin lainanhoitokyky arvioidaan tällä hetkellä tyydyttäväksi, mutta lainamäärä on vielä kohtuullinen kasvavan kaupungin tarpeisiin nähden.

Kaupunginvaltuuston asettamista toiminnallisista tavoitteista toteutui täysin alle puolet

Tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida, onko kaupungin toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaupunginvaltuuston asettamat taloudelliset tavoitteet toteutuivat niin, että määrärahaa säästyi yli 18 miljoonaa euroa. Useat toiminnalliset tavoitteet eivät täysin toteutuneet. Tarkastuslautakunta on huolissaan erityisesti perusopetuksen oppilaiden luvattomien poissaolojen määrän kasvusta ja kysyykin, onko poissaoloilla yhteys nuorten mielen hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin.

Ilmastotyö etenee, mutta ei riittävän nopeasti

Kaupungin toimet ovat jo vähentäneet päästöjä, mutta nykyinen toimenpiteiden toteutusvauhti ei riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Vuoden 2024 lopussa kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 57 prosenttia vuoden 2007 tasosta, mikä on hieman yli puolet tavoitteesta. Ilman uusia lisätoimia päästövähennykset jäävät arviolta noin 63 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteen nopeampi päästövähennys on kriittistä tavoitteen saavuttamisessa.

Työllisyys ratkaisee talouden suunnan

Jyväskylän työttömyysturvan kuntaosuus verorahoituksesta on arvioinnissa käytettyjen vertailukuntien korkein. Työllisyyttä parantavilla toimilla on merkittävä vaikutus sekä kaupungin talouden tasapainoon että asukkaiden hyvinvointiin. Tarkastuslautakunnan laatiman arviointikehikon mukaan maahanmuuttajille tarjottavista palveluista noin puolet toimii hyvin ja noin puolet vaatii edelleen kehittämistä. Myös elinkeinojen ja työllisyyden edistämistoimien vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää.

Nuorten mielenterveys vaatii kuntien ja hyvinvointialueen yhteistä otetta

Keski-Suomen tarkastuslautakunnat nostavat yhteisarvioinnissaan esiin huolen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilanteesta. Arvioinnissa on tarkasteltu perhekeskuksien toimintaa ja merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Perhekeskusverkoston kautta rakennetaan yhteisövaikuttavuuden mallia, jossa kunnat, hyvinvointialue ja järjestöt ratkovat lasten ja nuorten haasteita yhdessä. Kunnat nostavat esiin tarpeen vahvistaa perhekeskustoiminnan viestintää ja näkyvyyttä, jotta perheet löytävät palvelut helpommin. Toimintaa halutaan laajentaa nuorille etenkin pienemmissä kunnissa ja viedä vahvemmin arjen ympäristöihin (koulut, päiväkodit). Monialaisen yhteistyön toimijoiden roolien selkiyttäminen nähdään ratkaisevana palvelujen vaikuttavuuden kehittämisessä.

Digihankkeiden etenemiseen, edullisten pienvuokra-asuntojen tarjontaan sekä kaupungin tilojen sisäilmaan kiinnitetty huomiota

Tarkastuslautakunta on myös arvioinut kaupungin digihankkeiden etenemistä, kaupungin työskentelytilojen koettua sisäilman laatua sekä vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Kaupungin perustietotekniikan ulkoistuksella ei ole saavutettu toivottuja tuloksia ja DigiOne-hanke on osoittautunut arvioitua kalliimmaksi. Kaikki käyttäjät eivät ole tyytyväisiä kaupungin koulujen ja päiväkotien sisäilman laatuun. Kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa asuntojen sijainnin ja koon suhteen.

Tarkastuslautakunta esittää vastuuvapauden myöntämistä

Kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöksen osalta tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilinpäätöksen 2025 ja myöntää tilintarkastajien esityksen mukaisesti vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2025.

Kokouksen pöytäkirja ja arviointikertomus (pdf-muoto)