Hyppää pääsisältöön

Jyväskylässä pureuduttiin paikallisiin ilmastoriskeihin, kun työpajat kokosivat eri toimijat yhteen

Ilmastonmuutokseen liittyviin ilmiöihin syvennytään Jyväskylässä sopeutumisen näkökulmasta. ”Datalähtöisen kaupunkisuunnittelun työkalut ja innovaatiot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa” -hanke yhdistää tutkimuksen ja yhteistyön eri menetelmiä. Hanke on käynnissä 1.1.2025-31.12.2026.

Kuva
Auto tulvivalla tiellä. Kuva Mika Nuorva

Syksyllä 2025 pidettiin ilmastoriskityöpajoja

Jyväskylässä järjestetty ilmastonmuutoksen riskityöpajasarja kokosi vuoden 2025 aikana yhteen noin 50 osallistujaa: viranomaisia, yritysten edustajia, kaupungin asiantuntijoita ja asukkaita. Työpajojen tavoitteena oli tunnistaa Jyväskylän kaupunkiympäristön keskeiset ilmastoriskit ja pohtia keinoja varautumisen vahvistamiseksi.

Keskusteluissa nousi esiin kolme erityisen merkittävää ilmiötä: rankkasateet ja tulvat, äärimmäinen kuumuus sekä toistuvat jäätymissulamissyklit.

Rankkasateet ja tulvat nähtiin yhtenä suurimmista riskeistä

Rankkasateiden aiheuttamat riskit korostuvat tiiviisti rakennetuilla alueilla kuten keskustassa, yritystonteilla ja kaupallisissa keskustoissa, joissa on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa. Yritysten näkökulmasta erityinen huoli liittyi siihen, että tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, jos vesi pääsee sisätiloihin. Myös vanhempien rakennusten kosteudenkestävyys herätti keskustelua.

Kuumuus lisää terveys- ja viihtyvyysriskejä

Äärimmäinen kuumuus tunnistettiin kasvavaksi haasteeksi, joka vaikuttaa sekä asukkaiden hyvinvointiin että kaupunkiluonnon selviytymiseen. Pitkittyneiden hellejaksojen nähdään kuormittavan terveydenhuoltoa. Erityisesti monet ikääntyneet asuvat vanhoissa taloissa, joissa viilennysratkaisut ovat usein rajallisia.

Keskusteluissa korostui tarve lisätä varjoisia oleskelualueita, puustoa ja viherkerroksia kaupunkiympäristössä.

Jäätymis‑sulamissyklit lisäävät liukkautta ja rakenteiden rasitusta

Talvien lämpeneminen lisää säävaihtelua nollan molemmin puolin, mikä kasvattaa liukkauden riskiä ja kunnossapitotarvetta. Ilmiö kuormittaa myös infrastruktuuria – erityisesti katu- ja putkirakenteita – ja lisää putkirikkojen todennäköisyyttä.

Liukkauden aiheuttamat tapaturmat ovat jo nykyisin merkittävä kustannuserä, ja niiden ennakoidaan lisääntyvän säänvaihtelun kasvaessa.

Muut esiin nousseet riskit

Työpajoissa keskusteltiin myös muista ilmastoon liittyvistä riskeistä. Kuivuuden arvioitiin olevan Keski-Suomessa vielä maltillinen uhka, mutta pitkät kuivuusjaksot voivat heikentää maaperän vedenimeytymistä ja lisätä tarvetta varavesiratkaisuille. Myrskyjen kohdalla suurimmat huolenaiheet liittyivät haja-asutusalueisiin ja kriittisiin palveluihin, kuten kotihoitoon. Lisäksi esiin nousivat biologiset riskit: vieraslajit ja metsien tuhohyönteiset voivat heikentää kaupunkiluontoa ja vaikuttaa myös vesistöjen tilaan.

Varautumisen taso vaihtelee toimijoiden välillä

Työpajojen mukaan viranomaisten varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on monilta osin hyvällä tasolla, mutta jatkuvaa kehitystyötä tarvitaan. Asukkaiden ja yksityisten kiinteistönomistajien tietoisuus ja valmiudet vaihtelevat. Osa yrityksistä on varautunut hyvin, kun taas osalla ilmastoriskit eivät vielä näy suunnittelussa tai arjen käytännöissä.  

Seppälän alue nostettiin jatkotyön kohteeksi

Työpajoissa Seppälän alue nousi esiin kiinnostavana kohteena. Datalähtöisen kaupunkisuunnittelun työkalut ja innovaatiot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa -hankkeessa on ryhdytty laatimaan alueelle tarkempaa ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumissuunnitelmaa, jossa hyödynnetään myös vasta valmistunutta raporttia ilmastonmuutoksesta Keski-Suomessa.

Tutustu ilmastonmuutoksen riskityöpajojen loppuraporttiin

Lisätietoja

Eevi Koskela 
hankekoordinaattori 
puh. +358 40 8255 688 
eevi.koskela[at]jyvaskyla.fi 

Kuva
Euroopan unionin osarahoittama. Keltaisia tähtiä sinisellä pohjalla. Kuva EU (Euroopan unioni)
Asiasanat: