Ilmatieteen laitoksen tuore raportti avaa Keski-Suomen ilmaston tarinaa

Talvet ovat vähitellen leudontuneet

Ilmaston kehitystä voidaan tarkastella vertaamalla pitkän aikavälin säähavaintoja toisiinsa. Osana ”Datalähtöisen kaupunkisuunnittelun työkalut ja innovaatiot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa” -hanketta syksyllä 2025 tehty raportti kertoo ilmaston tarinaa Keski-Suomessa 1960-luvulta tähän päivään ja tulevaan.

Pitkän aikavälin säähavainnot osoittavat, että talvet ovat muuttuneet Keski-Suomessa asteittain lauhemmiksi. Pysyvä lumipeite saapuu nykyään myöhemmin ja sulaa aikaisemmin kuin ennen. Lumipeitekausi on lyhentynyt 1960-lukuun verrattuna noin kolmella viikolla.

Kaupunkiympäristössä muutos näkyy myös esimerkiksi liukkaiden kelien lisääntymisenä. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin voi vaikuttaa esimerkiksi liikkumiseen ja kunnossapitoon, ja yhtenäiset talvijaksot katkeavat herkemmin kuin menneinä vuosikymmeninä.

Kevät alkaa aikaisemmin ja lämpimät jaksot lisääntyvät

Arjen havainnot tukevat myös keväiden ja kesien muutoksia, joita voidaan havaita vuosikymmenien mittausdatasta. Kevät alkaa nykyisin hieman aiemmin kuin ennen, ja kasvukausi on pidentynyt noin viikolla. Myös kasvukauden aikana kertyvän lämmön määrä on kasvanut, mikä vaikuttaa kasvien kehitykseen, kasvunopeuteen ja sadonkorjuuajankohtaan.

Hellepäivät ovat lisääntyneet aiempaan verrattuna ja helle on tämän päivän ilmastossa aiempaa kuumempaa. Uuden sukupolven simulaatiot havainnollistavat, miten yksittäiset säätilanteet muuttuvat eri ilmasto-olosuhteissa. Esimerkiksi vuoden 2021 pitkä helleaalto olisi 1950-luvun ilmastossa ollut useita asteita viileämpi. Tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa samantyyppisen sääjakson voidaan odottaa olevan nykyistäkin kuumempi ja kuormittavampi.

Sateiden rytmi muuttuu – talvella enemmän, kesällä vaihtelevasti

Sateiden muutokset eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin lämpötilojen. Talvisateet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä useammin vetenä. Kesän ja syksyn sateissa esiintyy paikallista ja vuosittaista vaihtelua.

Loppukesän kuivuusjaksot sen sijaan ovat pidentyneet. Huhti–syyskuun vesitase on muuttunut kuivemmaksi, mikä vaikuttaa kasvien kasvuun, metsien kosteuteen ja pienvesistöihin – ja maataloudessa jopa sadon onnistumiseen. Vaikutus ei välttämättä näy joka vuosi, mutta mittausdatan avulla voidaan havainnoida pidemmän aikavälin trendejä.

Rankkasateet saattavat voimistua tulevaisuudessa

Havaintoaineisto ei vielä kerro rankkasateiden selkeästä lisääntymisestä, mutta ilmastomallit viittaavat siihen, että harvinaisen voimakkaat sateet voivat yleistyä. Kaupunkiympäristössä tämä voi näkyä esimerkiksi hulevesien hallinnan tarpeena.  

Tulevaisuuden ilmasto jatkaa samaa suuntaan

Raportin ennusteiden mukaan Keski-Suomen lämpeneminen jatkuu kaikissa tarkastelluissa päästöskenaarioissa. Lämpötilojen arvioidaan nousevan vähintään noin kaksi astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Talvista odotetaan edelleen vähitellen leudompia ja sateisempia, ja kesän loppupuolen kuivuus voi yleistyä. Lämmitystarve vähenee ja viilennyksen tarve kasvaa, mutta viilennys pysyy edelleen lämmitystä selvästi pienempänä energian tarpeena.

Hiljalleen etenevä muutos näkyy jo arjessa

Raportti ei kuvaa äkillisiä ilmastollisia muutoksia, vaan tasaisesti etenevää kehitystä, joka näkyy vähitellen yhä useammassa arjen yksityiskohdassa. Keski-Suomi on osa laajempaa pohjoiseurooppalaista muutosta, jossa talvet lyhenevät, kasvukaudet pitenevät ja sateiden rakenne muuttuu. Nämä merkit on jo mahdollista havaita jokapäiväisessä säässä. 

Tutustu raporttiin

Ilmastonmuutokseen liittyviin ilmiöihin syvennytään Jyväskylässä sopeutumisen näkökulmasta. ”Datalähtöisen kaupunkisuunnittelun työkalut ja innovaatiot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa” -hanke yhdistää tutkimuksen ja yhteistyön eri menetelmiä. Hanke on käynnissä 1.1.2025-31.12.2026.