Turvallisesti vedessä: Liikuntapääkaupunki Jyväskylä tukee lasten ja nuorten uimataidon vahvistumista

Liikuntapääkaupunkina Jyväskylä panostaa lasten ja nuorten uimataidon vahvistamiseen alle 9-vuotiaiden lasten uimahallikäyntien maksuttomuudella, moneen ikä- ja taitotasoon soveltuvalla opetuksella sekä lisäämällä esikoulu- ja alakouluikäisten uimaopetustunteja.

Tärkein rooli on kuitenkin lasten ja nuorten vanhempien aktiivisuudella ja kannustuksella. Talvikausina uimahallit houkuttelevatkin perheitä paitsi kartuttamaan taitoja myös pitämään hauskaa veden äärellä, turvallisissa olosuhteissa.

Vaikutukset turvallisuuteen, itseluottamukseen ja yhdessäoloon

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten uimataidossa on viime vuosina nähty huolestuttavia merkkejä. Koronapandemia katkaisi monien aktiivisen suhteen uimahalliin, eikä kaikilla paikkakunnilla lasten uimaopetus ole palautunut entiselle tasolle.

– Uimataidon kehitys pysyi pitkään melko vakaana, mutta korona-aika aiheutti selkeän notkahduksen. Se näkyy erityisesti niissä lapsissa, joilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä uimahalleissa vapaa-ajalla perheen kanssa, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Arja Sääkslahti kertoo.

Sääkslahti tarkastelee uimataitoa osana laajempaa vesipätevyyden kokonaisuutta. Siihen kuuluu uimataidon lisäksi ymmärrys vedestä, sen käyttäytymisestä ja riskeistä, sekä kyky toimia vedessä turvallisesti eri tilanteissa.

– Uimataito on yksi osa vesipätevyyttä. Sen rinnalla tarvitaan kykyä arvioida omaa osaamista ja ympäristöä, sekä tunnistaa niihin liittyviä riskejä – erityisesti luonnonvesissä, Sääkslahti sanoo.

Turvallisuusnäkökulman lisäksi uimataito vaikuttaa myös siihen, miten herkästi lapsi uskaltaa osallistua yhteiseen tekemiseen: vaikkapa retkille, leireille ja monipuolisiin vesiaktiviteetteihin.

Vanhempien aktiivisuus ja kannustus kantavat pitkälle

Tutkimus ja käytännön kokemus alleviivaavat vanhempien ratkaisevaa roolia lasten uimataidon kehittymisessä. Sääkslahti ja Jyväskylän kaupungin vastaava liikunnanohjaaja Eero Simonen painottavat, että 6–8 vuoden ikä on uimataidon kannalta kriittinen vaihe: tällöin lapset oppivat nopeasti, eivät tyypillisesti vielä ujostele ja suhtautuvat veteen luontevasti, uteliaasti ja innostuneesti. Jos taidot jäävät ikävaiheen aikana heikoiksi, myöhempi taitojen kiriminen voi olla haastavaa.

– Uimataito on lapselle yhtä perustavanlaatuinen taito kuin polkupyörällä ajaminen. Se ei synny yhdestä opetuskerrasta, vaan toistojen, kannustuksen ja yhdessä tekemisen kautta, Simonen toteaa.

Vanhemman oma esimerkki, innostus ja läsnäolo ovat ratkaisevia. Vanhemman ei välttämättä tarvitse olla taitava uimari – riittää, että on mukana ja suhtautuu veteen myönteisesti. Sääkslahti muistuttaa, että vaikka vanhempi ei voisi itse mennä veteen, voi hän mahdollistaa lapselle uimisen ilon kokemisen ja veteen totuttautumisen uimaopettajien osaamisella ja tuella.

– Myös isovanhemmilla, kummeilla sekä muilla turvallisilla ja tutuilla aikuisilla voi olla tärkeä rooli veteen totuttautumisessa: perheiden tilanteet vaihtelevat, ja jokaiselle löytyy varmasti omat ratkaisunsa, Sääkslahti kannustaa.

Alle 9-vuotiaiden lasten uimahallikäyntien maksuttomuus tukee yhdenvertaisuutta

Jyväskylässä lasten uimataidon vahvistumisen työvälineitä kehitetään johdonmukaisesti. Simonen vastaa kaupungin uimaopetuksen kokonaisuudesta ja näkee työn pitkäjänteisenä oppimisen polkuna.

– Jyväskylässä uimaopetusta tarjotaan jo viidennestä ikävuodesta lähtien, ja tasoja on useita. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsee veden äärelle, Simonen kertoo.

Mahdollisuuksia on monia läpi koko oppimispolun: tarjolla on myös lapsi–aikuinen-ryhmiä sekä opetusta heille, jotka tarvitsevat erityistä tukea uimaopetuksessa. Vapaa-ajan puolella yläkoululaiset voivat osallistua alkeisuintikurssille ilmaiseksi, ja 13–19-vuotiaille nuorille suunnattu maksuton LiikuntaLaturi kattaa niin ikään uintivuoroja.

Erityistä huomiota kaupunki on kiinnittänyt 6–8-vuotiaiden lasten uimataitojen vahvistamiseen lisäämällä opetustunteja esi- ja alakoululaisille. Varhaiskasvatukselle kohdistetut viikoittaiset uimaopetustunnit on tuplattu, minkä lisäksi esikouluikäisten uimaopetus on myös muuttunut mahdollisuudesta suositukseksi. Tällä kaupunki pyrkii aktivoimaan varhaiskasvatusta uinnin pariin.

Alakoulun kaksi ensimmäistä luokkaa uivat peräti kuusi kertaa vuodessa, mikä on nostanut 1.-luokkalaisten vuosittaisia uimaopetuskertoja yhdellä vuoden 2026 alusta alkaen. 3.- ja 4.-luokkalaisille on neljä, ja 5.- ja 6.-luokkaisille kaksi uimaopetuskertaa vuodessa. Koulujen uimaopetusta järjestetään hajautetusti läpi lukuvuoden.

Merkittävä konkreettinen toimenpide on niin ikään alle 9-vuotiaiden uimahallikäyntien maksuttomuus huoltajan seurassa, mikä astui voimaan vuoden 2026 alussa.

– Toivon, että tehdyt toimenpiteet toimivat selkeänä viestinä ja kannustimena perheille: pyrimme tasa-arvoistamaan uimataidon oppimista ja samalla madaltamaan kynnystä siihen, että perheet löytäisivät uimahalleihin ja jokaisella lapsella olisi mahdollisuus tutustua veteen. Kaupunki tarjoaa puitteet, mutta suurin merkitys on vanhemman aktiivisuudella, Simonen sanoo.

Harjoittelu vakaissa olosuhteissa kannattaa

Vaikka veteen liittyvät merkittävimmät turvallisuusriskit ajoittuvat lämpöisiin kesiin ja luonnonvesiin, uimataitoa kannattaa harjoittaa uimahalleissa.

– Uimahalli on turvallisin paikka oppia: altaiden syvyydet ovat selkeästi merkattu, vesi kirkasta ja uimavalvojat lähietäisyydellä. Luonnonvesissä muuttujia on paljon enemmän, ja siksi taitojen perusta kannattaa rakentaa halliolosuhteissa, Simonen sanoo.

Myös Sääkslahti toteaa, että talvella opitut taidot mahdollistavat kesällä turvallisen ja nautinnollisen vesillä olemisen – uimisen, leikit, retket ja harrastukset. Ilman uimataitoa lapsi voi jäädä sivuun myös kaveriporukoistaan, tai ikävimmissä tapauksissa lähteä esimerkiksi uimarannalle uhkarohkeasti ilman vaadittuja taitoja ja ymmärrystä omista kyvyistään.

Yhdessä veteen, turvallisesti ja ilon kautta

Näin talvikaudella viesti on ajankohtainen: nyt on paras aika vahvistaa lapsen ja nuoren uimataitoa.  Kesää kohti mentäessä taidot siirtyvät luontevasti rannoille ja luonnonvesiin.

Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa lasten uimataidon kehittäminen lähtee oppimisen mahdollistamisesta. Panostukset varhaisiin ikäluokkiin, uimaopetuksen lisääminen ja perheitä tukevat ratkaisut luovat puitteet, mutta varsinainen työ tapahtuu arjessa. Uimataito ei synny pakottamalla tai suorittamalla. Se kehittyy, kun lähdetään yhdessä uimaan, ollaan läsnä ja kannustetaan.

– Uimataito on kyky, joka kantaa koko elämän. Vesi tarjoaakin liikkumisen mahdollisuuden vauvasta vaariin – usein silloinkin, kun muu fyysinen aktiivisuus on rajoittunutta, Simonen tiivistää lopuksi.