Kodin radonriski selviää vain mittaamalla – aloita mittaus viimeistään maaliskuun alkupuolella

Radonia ei näe, tunne eikä haista

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Suomessa radonpitoisuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt suuriin pitoisuuksiin löytyvät maaperästä, rakennustekniikasta ja ilmastosta. 

Tärkein radonin lähde on talon alla oleva maaperä. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa, koska hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoinen ilma pääsee liikkumaan helposti. 

Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja.

Radonin mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun

Mittaaminen on ainoa tapa saada sisäilman radonpitoisuus selville. Mittauskausi on 1.9.–31.5. Radonmittaus tehdään radonmittauspurkilla, ja mittauksen tulee kestää vähintään kaksi, mieluiten kolme kuukautta. Sisäilman radonpitoisuus kannattaa mitata vähintään 10 vuoden välein.

Kuva

Radonmittauksen voi tilata joko Säteilyturvakeskukselta tai toimijalta, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää.  

Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittauksia tehdään koko Suomessa, sillä suuria radonpitoisuuksia on mitattu kaikenlaisilla alueilla. 

Lue lisää radonista

Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta löydät tietoa radonista sekä sen mittaamisesta ja torjunnasta pientaloissa ja työpaikoilla.

Taloyhtiöiden radonopas

Tilaa radonuutiskirje

Jyväskylän alueella asuntojen radonvalvonnasta vastaa Jyväskylän seudun ympäristöterveys.

Kuvalähteet: STUK ja Videotiiviste Oy