Lapsen osallisuutta edistetään hyödyntämällä usealla pedagogisella menetelmällä ja keinolla
Lasten näkemyksiä kerätään ikä- ja kehitystason mukaisesti, jotta heidän vaikutusmahdollisuutensa ryhmän jäsenenä lisääntyvät. Varhaiskasvatuksen arjessa kasvattajien tulee tietoisesti järjestää mahdollisuuksia lasten osallisuuden toteutumiselle eli mahdollistaa lapsille osallistuminen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Lasten kanssa hyödynnetään pedagogisia menetelmiä kuten monimenetelmällisyyttä ja mosaiikkilähestymistapaa, kieliperustaisia -, visuaalisia-, luovia- ja leikkiperustaisia menetelmiä, havainnointia sekä lasten tutkimista ja toimijuutta edistäviä menetelmiä.
Monimenetelmällisyys ja mosaiikkilähestymistapa yhdistää erilaisia keinoja osallistaa lasta
Lapsia kuullaan monipuolisin keinoin ja menetelmin. Tällöin hyödynnetään yhtäaikaisesti eri vuorovaikutuskanavien käyttöä sekä kielellisiä että visuaalisia menetelmiä. Yhdistettäessä valokuvausta, piirtämistä, tarinankerrontaa, lasten kanssa käytäviä keskusteluja, haastatteluja, roolileikkejä ja pedagogista dokumentointia, puhutaan monimenetelmällisestä ja mosaiikkilähestymistavasta. ( Tässä menetelmässä lapsiryhmän aikuiset varmistavat, että ryhmän kaikki lapset saavat äänensä kuuluviin ja että asiat ohjeistetaan lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lisäksi huomioidaan lapsen kielitaidon taso, jos lapsiryhmässä on lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi.)
-Useiden eri ilmaisun tapojen käyttäminen antaa lapsille monipuolisemmat mahdollisuudet tuoda esille ajatuksiaan ja mielipiteitään. Monimenetelmällisyyden hyödyntäminen edistääkin lasten yksilöllisten ominaisuuksien ja erilaisten taustojen huomioimista. Lähestymistapa kunnioittaa lasten omaa kokemusta heidän omaa arkeaan koskevissa asioissa, kertoo apulaisjohtaja Sanna Puukari-Pirinen, Kukkumäen päiväkodista.
Lapsen luovuuden hyödyntämistä visuaalisten ja leikkiperustaisten menetelmien kautta
Visuaalisten menetelmien käyttö on lisääntynyt varhaiskasvatuksen arjessa digitaalisten laitteiden yleistymisen myötä. Lasten ajatuksien tavoittamisessa hyödynnetään videoita, valokuvia ja lasten piirustuksia.
-Näin voidaan tavoitella esimerkiksi pienten lasten ajatuksia ja näkökulmia varhaiskasvatuksen oppimisympäristöstä, arjesta, toiminnan laadusta sekä heidän hyvinvoinnistaan, avaa Puukari-Pirinen.
Visuaaliset ja leikkiperustaiset menetelmät tuottavat monipuolisempaa mahdollisuutta lapsille kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan kuin esimerkiksi pelkkä haastattelu. Erilaisia luovia, visuaalisia ja leikkiperustaisia menetelmiä hyödyntämällä lapset voivat suunnitella, vaikka unelmiensa leikkiympäristön piirtämällä, minkä pohjalta kasvattajat muokkaavat oppimisympäristöä. Tai esimerkiksi päiväkodin hankintoja tehtäessä lasten kanssa voidaan katsella lelu- ja oppimisvälinekuvastoja/ lehtiä ja pyytää lapsia leikkaamaan ja liimaamaan isoon paperiin leikkikokonaisuuksia, joita he toivoisivat päiväkodissa olevan.
Haastattelua voidaan rikastaa oheismateriaalin avulla
Haastattelu on eniten käytetty kieliperusteinen lapsen osallisuutta vahvistava menetelmä. Haastatteluista on johdettu myös erilaisia variaatioita, kuten tarinankerrontaa, muisteluhaastattelua sekä leikkiperustaisia ja monia aisteja hyödyntäviä haastatteluita. Keskustelua voi rikastaa ottamalla mukaan oheismateriaalia kuten leluja, valokuvia, lasten omia piirroksia tai maalauksia.
Lasten kanssa voidaan katsella esimerkiksi kuvia retkeltä muistellen yhteisistä hetkistä ja jutella siitä, mitkä asiat lasten mielestä ovat onnistuneet ja mitkä eivät. Visuaalisia menetelmiä ja haastattelua voidaan myös yhdistää. Ensin lapsia pyydetään ottamaan kuva päiväkodin mieluisimmasta paikasta ja paikasta, missä ei ole kiva olla. Tämän jälkeen lapsia pyydetään kertomaan, miksi he ovat kuvanneet tämän paikan, miksi paikka on mieluisa tai ei ole.
-Haastattelussa huomioidaan lapsen ikä- ja kehitystaso sekä lapsen kyky ilmaista itseään kielellisesti. Lapsiryhmän kasvattajat myös varmistavat, että lapsilla on mahdollisuus käydä toistensa ja ryhmän kasvattajien kanssa spontaaneja ja kiireettömiä keskusteluja arjen merkityksellisistä asioista lapsen näkökulmasta, Puukari-Pirinen kertoo.
Havainnointi apuna toiminnan suunnittelussa
Havainnointi on keskeinen tapa saada tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksenkohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Havainnoinnin kohteena voivat olla esimerkiksi lasten sosiaaliset suhteet, leikki, huumori, lapset toimijoina ympäristössään ja lasten mediakulttuurit. Lisäksi apuna voidaan käyttää muistiinpanoja, lasten haastatteluja tai videokuvaa. Havainnoinnin avulla tuotetun tiedon hyödyntäminen tietoisesti toiminnan suunnittelun ja kehittämisen pohjana on tärkeää.
Lapset toimijoina ja tutkijoina
Lasten ja ryhmän aikuisten yhdessä toimiminen voi olla samalla oppimistilanne, jossa lasten ja aikuisten keskinäiset roolit sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi metsäretkellä lapset voivat kiinnostua muurahaispesän elämästä ja rakenteesta. Aikuinen kannustaa lapsia ottamaan kuvia muurahaispesästä ja yhdessä käynnistetään pohdinta, mistä voisi etsiä tietoa aiheesta.
-Lasten ajatusten pohjalta teemaa lähdetään yhdessä käsittelemään ja tutkimaan – teemasta lähtee käyntiin kuukausien projekti, joka laajenee muurahaisyhdyskunnan tutkimisen lisäksi muurahaiseen itseensä, sen elinympäristöön. Aihetta työstetään aina niin pitkälle, että lapset tekevät näyttelyn ja lopulta esityksenkin aiheesta huoltajille ja muulle päiväkodin väelle. Projektin aikana käydään metsäretkillä havainnoimassa muurahaispesien sijaintia oppien samalla esimerkiksi ilmansuunnista ja sen lukemisesta luonnossa, käydään kirjastossa etsimässä tietoa aiheesta sekä etsimme tabletilla tietoa, jolloin samalla opimme tiedonetsintää ja medianlukutaitoa, Sanna Puukari-Pirinen kuvaa.
Lisätietoja:
Lapsen oma päiväkoti