29.1.2026
Työnhakija: tutustu työnhakijan palveluissa tapahtuneisiin muutoksiin ja uudistuneisiin työnhakijan velvollisuuksiin
Muutosten taustalla ovat vuoden alussa voimaan tulleet lakimuutokset. Muutokset vaikuttavat työnhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työllisyyspalvelut voivat jatkossa arvioida työnhakijan tilannetta työnhaun ensimmäisen kolmen kuukauden aikana joustavammin ja
järjestää omavalmentajatapaamisia useammin tai harvemmin, riippuen työnhakijan
työnhaun tilanteesta. Muutoksia tulee myös työtarjouksiin, työnhakuvelvollisuuteen ja nuorten velvollisuuteen hakea koulutukseen. Asioinnin laiminlyönnin seuraamuksista tulee yksiportainen aiemman kaksiportaisen menettelyn sijaan. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa jatkossa heti työnhaun päättyminen, joka estää työttömyysturvan maksamisen työnhakijalle. Työttömyysturvan laiminlyönnin seuraamuksista tulee kaksiportainen menettely aiemman neliportaisen sijaan. Jyväskylän työllisyyspalveluiden omavalmentajat auttavat muutoksissa ja vastaavat kysymyksiin.
Työnhaku päättyy ensimmäisestä asioinnin laiminlyönnistä
Maaliskuun 2026 alusta alkaen työnhakusi päättyy heti, jos jätät asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla.
Työnhakusi päättyy heti, jos et saavu esimerkiksi alkuhaastatteluun, työnhakukeskusteluun tai täydentävään työnhakukeskusteluun. Tämä koskee myös tilannetta, jossa tapaaminen järjestetään puhelimitse. Huolehdi, että tulet paikalle sovittuihin tapaamisiin työvoimaviranomaisen kanssa ja pidä yhteystietosi ajan tasalla Työmarkkinatorin Asiointi-verkkopalvelun kautta.
Työttömyysturvan laiminlyöntien seuraamusjärjestelmä tiukentuu
Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä muuttuu 1.3.2026 alkaen kaksiportaiseksi aiemman neliportaisen seuraamusjärjestelmän sijaan. Jatkossa seuraamukset asetetaan seuraavasti:
- Ensimmäinen laiminlyönti: seitsemän päivää kestävä korvaukseton määräaika (karenssi), jolloin et saa työttömyysetuutta.
- Toinen (tai useampi) laiminlyönti vuoden ajanjakson kuluessa: työssäolovelvoite. Työssäolovelvoitteen voit täyttää kuuden (6) viikon työssäololla tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin.
Muutokset työnhakuun
Työnhakuvelvollisuuden täyttävä työnhaku muuttuu
Työnhakuvelvollisuus kertyy jatkossa vain työnhakijan itse valitsemista työpaikkahakemuksista. Työnhakuvelvollisuutta ei voi enää täyttää julkaisemalla työnhakuprofiilia Työmarkkinatorilla eikä hakemalla työllisyyspalveluiden osoittamia työpaikkoja.
Työllisyyspalveluiden osoittamia työpaikkoja on haettava työttömyyden alusta lähtien
Työllisyyspalveluiden osoittamia työpaikkoja on jatkossa haettava heti työttömyyden alusta alkaen. Osoitettuja työpaikkoja on haettava, vaikka olisi jo täyttänyt työnhakuvelvollisuuden meneillään olevasta tarkastelujaksosta. Aiemmin velvollisuus alkoi kuuden kuukauden jälkeen.
Osa-aikatyötä tekevät täyden työnhakuvelvollisuuden piiriin
Osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvollisuus muuttuu. Osa-aikatyötä tekevien on haettava lähtökohtaisesti neljää (4) työmahdollisuutta kuukaudessa, ellei velvollisuutta ole alennettu tai siitä ole vapautettu. Laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä työnhakuvelvollisuutta voidaan alentaa. Työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta muun muassa, jos työnhakija on osa-aikaisessa työssä, eikä muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ole mahdollista hänen työkykynsä (sairaus, vamma) huomioon ottaen.
Ilman ammattia olevien nuorten tulee hakeutua koulutukseen
Alle 25-vuotiaat voivat täyttää jatkossa velvollisuutensa hakemalla myös valmentavaan koulutukseen tai työvoimakoulutukseen, mikäli terveydentila estää hakeutumisen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Asiasta sovitaan työllistymissuunnitelmassa, ja tarvittaessa voidaan sopia poikkeavasta hakuaikataulusta.
Muutokset työnhakijan palveluihin
Alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelut
Alkuhaastattelu järjestetään jatkossa kymmenen arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Samalla luovutaan kaavamaisesta mallista, jossa kaikille työnhakijoille oli ennalta määrätty määrä keskusteluja. Uudessa mallissa työnhakukeskustelujen määrä ja sisältö sovitaan työnhakijan tarpeen mukaan. Keskusteluja pidetään kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. Palvelutarve arvioidaan aina yksilöllisesti, ja tarvittaessa työnhakija ohjataan asiantuntija-arvioihin, jos se tukee työllistymistä.
Työllistymissuunnitelma säilyy osana palvelua, mutta siihen voidaan jatkossa lisätä monipuolisempia palveluja, jotka parantavat työnhakijan valmiuksia ja työkykyä. Tavoitteena on tarjota ratkaisuja, jotka tukevat työllistymistä mahdollisimman tehokkaasti.