Kaupunkistrategia 2026-2029 hyväksyttiin
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuosille 2026-2029. Jyväskylä haluaa jatkossakin olla kasvava, kansainvälinen sivistyskaupunki. Työtä tehdään neljän kärjen sekä kahden läpileikkaavan teeman kautta. Kärkien teemat ovat entuudestaan tutut liikuntapääkaupunki ja koulutus- ja kulttuurikaupunki. Kaksi muuta kärkeä ovat osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki sekä nuorten kaupunki. Läpileikkaavia teemoja on kaksi, kestävyys ja kansainvälisyys. Lisäksi strategiassa on kuvattu kaupungin arvot ja se, miten tavoitteisiin tullaan pääsemään.
Strategiasta äänestettiin lukuisia kertoja. Joni Parkkonen (PS) esitti mm. Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Äänin 59-4 asian käsittelyä kuitenkin jatkettiin.
Esitys hyväksyttiin lähes kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti, mutta strategian mittareiden asettaminen muutettiin hallituksen tehtäväksi. Pohjaesityksessä strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi asetettavat vaikuttavuusmittarit esitettiin tehtävän viranhaltijoiden toimesta. Ari-Pekka Liukkonen (Vihr.) esitti kuitenkin Matleena Käpin (Vas.) ja Sini Lehtosen (SDP) kannattamana, että strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi kaupunginhallitus asettaa vaikuttavuusmittarit sekä toiminnallisia mittareita, joiden avulla strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisäksi keskustelun aikana Jenni Suutari (Vas.) esitti mm. Panu Castrenin (Vihr.) kannattamana, että kestävän arjen läpileikkaavan teeman alle lisätään teksti: Jyväskylän kaupunki pyrkii lisäämään suojeltujen metsien pinta-alaa. Esitys kuitenkin voitti kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänin 32-31.
Kärjen kasvatus ja kulttuurikaupunki alle Kaisa Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) sekä Lila Heinosen (PS) kannattamana tekstilisäystä: Turvataan kaikille oppilaille yhdenvertaisesti perinteiset koulukirjat ja oppimateriaali, ei pelkkää digimateriaalia. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 59-4.
Kärjen kasvatus ja kulttuurikaupunki alta Kaisa Garedew (PS) esitti poistettavan tekstin: Kaikilla jyväskyläläisillä on oikeus kulttuuriin. Kulttuuripalvelut ovat osa jokaisen kaupunkilaisen arkea riippumatta asuinpaikasta, iästä, kielitaidosta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Luomme tilaa moninaiselle kulttuurille, sillä erilaiset kulttuurit ja identiteetit rikastuttavat kaupunkiamme. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi.
Osaamisen ja yrittämisen kaupungin tekstiin Kaisa Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) ja Lila Heinosen (PS) kannattamana tekstilisäystä: Edistämme sujuvaa autoilua ja liikkumisen saavutettavuutta, jotta kaupunki pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä yrityksille ja asukkaille. Esitys kuitenkin hävisi äänin 59-4.
Kaisa Garedew (PS) esitti, että Nuorten kaupunki kärjen nimen Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) ja Lila Heinosen (PS) kannattamana muutettavan muotoon perheystävällinen kaupunki sekä poistetaan strategiasta aihetta koskeva sivu 6. Esitys kuitenkin hävisi äänin 59-4.
Joni Parkkonen (PS) esitti Lila Heinosen (PS) kannattamana liikuntapääkaupungin kärjen nimen muuttamista muotoon liikuntakaupunki. Esitys kuitenkin hävisi äänin 59-4.
Lila Heinonen (PS) esitti Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että kestävää kaupunkia koskeva teema ja tekstit poistetaan kokonaan strategiasta. Esitys kuitenkin hävisi äänin 59-4.
Lila Heinonen (PS) esitti Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että osaamisen ja yrittäjyyden kärjen alla oleva teksti: Vieraskielisten osaajien työllisyys vahvistuu. Edistämme vieraskielisten osaajien työllistymistä tiiviillä työnantajayhteistyöllä muutetaan muotoon Jyväskyläläisten työllisyys vahvistuu. Edistämme jyväskyläläisten työllistymistä tiiviillä työnantajayhteistyöllä. Lisäksi teksti: Vahvistamme kansainvälistä koulupolkua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja edistämme kielitaidon oppimista muutetaan muotoon: Vahvistamme suomalaista koulupolkua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja edistämme suomen kielen oppimista. Esitys kuitenkin hävisi äänin 59-4.
Päätöksestä jätettiin eriäviä mielipiteitä.
Pappilanniityn asemakaavan laajennus ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pappilanniityn asemakaavan laajennuksen. Kaavassa Palokkaan, Palokanorren ja Ritopohjantien risteyksen eteläpuolelle on suunnitteilla pienimittakaavaista asuinrakentamista ja olemassa olevaa rivitalokorttelia esitetään laajennettavaksi asutuksen keskelle jääneelle rakentamattomalle alueelle.
Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on muodostaa alueen rakennetusta ympäristöstä yhtenäinen kokonaisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään liikennemelulta suojattujen, vehreiden asuntopihojen ja oleskelualueiden muodostumiseen.
Alueet, joita asemakaavan laajennus ja muutos koskee, ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Kaavan laajennus koskee myös kaupungin omistamaa maa-aluetta, jonka kautta rivitalokortteliin esitetään ajoyhteyttä Ritopohjantieltä. Puistoalueiden osia koskevan kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa liittyminen olemassa olevaan kevyenliikenteen reitistöön.
Asiasta äänestettiin Mervi Turusen (KD) esitettyä Tapio Puolimatkan (KD) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänin 60-3 ja keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana asiaan ei tehty muutosesityksiä, joten se hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti.
Yrjönkatu 36:n asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yrjönkatu 36:n asemakaavan muutoksen. Alue sijaitsee katolisen kirkon tontilla osoitteessa Yrjönkatu 36. Kaavamuutoksella suojellaan Yrjönkadulla sijaitsevan katolinen kirkkorakennus ja mahdollistetaan sen läheisyyteen täydennysrakentamista. Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen osaksi ympäröivää aluerakennetta, rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa.
Jyväskylän kaupungin rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet. Kaupungin rahoituksen perusteisiin on määritelty rahoituksen yleiset periaatteet sekä kaupungin ottolainaukseen, antolainaukseen, takauksiin ja korkoriskinhallintaan liittyvät käytännöt.
Päivitetyssä ohjeessa muutoksia on tehty korkosuojauksen periaatteisiin ja korkosuojauspolitikkaan. Aiemmin korkosuojauksen periaatteena on ollut, että kaupunki ei tee uusia koronvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi ilman erityistä perustetta. Koronvaihtosopimusten muokkaus on ollut politiikan mukaan mahdollista. Linjaukset eivät kuitenkaan ole olleet riittävän joustavia, eikä aina mahdollistanut korkokiinnityksen tekemistä optimaaliseen aikaan. Nyt korkosuojauspolitiikkaa selkeytetään ja tehdään joustavammaksi siten, että korkoriskiä vastaan suojaudutaan sekä koronvaihtosopimuksilla että kiinteäkorkoisilla lainoilla.
Sijoitustoiminnan perusteisiin ei esitetä muutoksia. Kaupungin sijoitustoiminta jakaantuu kahteen luonteeltaan erilaiseen toimintaan eli kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Toimialasijoitukset ovat pääsääntöisesti pääomasijoituksia yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä. Toimialaan liittyvällä sijoittamisella edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä, joita voivat olla esimerkiksi palvelutuotannon järjestäminen, asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edistäminen tai työllisyyden turvaaminen.
Kassavarojen sijoittaminen ei liity kunnan palvelujen tuottamiseen, vaan sijoittamista arvioidaan ensisijaisesti taloudellisen tuloksen ja maksuvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Lyhytaikaisten, alle vuoden pituisten kassaylijäämien sijoitusten tarkoituksena on turvata kaupungin maksuvalmiutta käyttötilejä paremmalla tuotolla. Pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan yli vuoden mittaisia arvopaperisijoituksia. Kaupungilla ei ole pitkäaikaista sijoitustoimintaa.
----
Lisäksi valtuusto myönsi Mauri Pekkariselle (Kesk.) Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Aimo Asikaisen (Kesk.) jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Caius Forsbergille (Kok.) myönnettiin ero kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä ja tilalle valittiin Katja Iso-Möttönen (Kok.).
Nico Holmbergille (Vihr.) myönnettin ero luottamustehtävistä. Sivistyslautakuntaan Holmbergin tilalle valittiin Panu Castren (Vihr.).
Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen p. 050 511 3097