Musiikki ja rakkaus toivat Martan ja Joonaksen Jyväskylään

Marta, 30, aloitti sellonsoiton seitsemänvuotiaana Puolassa ja opiskeli pitkään kamarimusiikkia, kunnes löysi paikkansa orkesterimaailmassa.

– Olen aina nauttinut enemmän soittamisesta yhdessä kuin yksin. Jyväskylä Sinfoniassa voin tehdä molempia – soittaa sekä orkesterissa että kamarimusiikkia. Se on täydellinen yhdistelmä, Marta kertoo.

Marta voitti sellopaikan koesoitossa loppukesästä 2024 ja aloitti Jyväskylä Sinfonian riveissä saman vuoden lopussa. Hänen perässään seurasi puoliso Joonas, 27, jolle avautui orkesteriin 2. viulistin pesti loppukesästä 2025.

Joonas aloitti viulunsoiton lapsena kotimaassaan Virossa ja kuvaa orkesterityötä mahdollisuutena olla osa jotain suurempaa:

–  Orkesterin voima ja hiljaisuus voivat luoda valtavan tunnelman. Se on yksi syy, miksi rakastan tätä työtä.

Onni on työyhteisö, joka hymyilee

Sekä Marta että Joonas kehuvat Jyväskylä Sinfonian hyvää ilmapiiriä.

– Joka päivä näen paljon hymyileviä kasvoja. Täällä on ystävällinen ja rauhallinen tunnelma, Marta sanoo.

Joonas muistaa ensimmäisen hetkensä orkesterissa:

– Harjoitusten ilmapiiri oli lämmin, mutta samalla täynnä energiaa ja innostusta.

Molemmat arvostavat myös työn monipuolisuutta – projekteja on paljon eikä työ käy tylsäksi. Työskentely samassa orkesterissa tuo omat etunsa ja haasteensa.

– On ihanaa jakaa sama rytmi ja aikataulu, se helpottaa arkea. Toki kotona työskentely voi joskus olla haastavaa, kun molemmat harjoittelemme samaan aikaan, Joonas kertoo.

– Koemme olevamme todella onnekkaita, kun saimme pian valmistumisen jälkeen työpaikan samasta orkesterista, Marta lisää.

Työ ja arki yhdistää – ”Musiikki on elämämme”

Sekä Joonas että Marta kokevat musiikin elämäntavaksi, ei vain ammatiksi. Marta hakee jatkuvasti uusia näkökulmia sellonsoittoon myös improvisaation ja barokkisellon soiton kautta. Joonakselle tärkeintä on tunne siitä, että saa olla osa kokonaisuutta, joka koskettaa yleisöä.

Jyväskylä on tehnyt vaikutuksen rauhallisuudellaan ja luonnon läheisyydellään. Joonakselle kaupunki tuntui Helsingin jälkeen seesteiseltä ja maisemiltaan erityiseltä. Järvet ja mäkisyys toistuvat molempien puheissa. Marta puolestaan arvostaa retkeilyreittejä ja Aallon arkkitehtuuria sekä sitä, että kaikki tarvittava on lähellä – myös lentokenttä, jonka kautta pääsee vierailemaan kotimaahan Puolaan.

Vapaa-ajalla Harju on muodostunut molemmille tärkeäksi paikaksi, samoin museot ja tapahtumat.

– Oli todella mielenkiintoinen kokemus kokea rallia viime kesänä ensimmäistä kertaa ihan läheltä. Kaupunki tuntui elävämmältä ja oli täynnä ihmisiä eri puolilta maailmaa, hehkuttaa Joonas.  Suomalaisesta kulttuurista he ovat löytäneet omat suosikkinsa. Marta yllättyi saunan merkityksestä:

– Puolalaiset ystäväni pitävät erikoisena, että minulla on sauna omassa asunnossa.

Joonas puolestaan arvostaa yksityisyyden ja rauhan kunnioittamista. Tulevaisuuden haaveissa siintää oma mökki ja elämä vielä lähempänä luontoa.

Suomeen muuttamisessa ehkä yllättävintä molemmille on ollut se, kuinka helposti pärjää englannin kielellä lähes kaikkialla Suomessa.

– Se on itse asiassa hidastanut suomen kielen opintojani, Joonas naurahtaa.