Kaavoituksen vuosi 2025

Yleiskaava 2050

Yleiskaavoituksessa tärkein käynnissä oleva työ on ollut kokonaisyleiskaavan päivitys. Jyväskylän yleiskaava 2050 oli luonnoksena nähtävillä vuoden 2025 alussa ja siitä saatiin paljon palautetta. Palauteraportti ja siihen laaditut vastineet hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa elokuussa 2025. Runsas palaute ja niistä johtuvat tarkastelu- ja muutostarpeet vaikuttavat myös yleiskaavan etenemiseen. Jyväskylän yleiskaava 2050:stä on päätetty laatia uusi luonnos, jonka valmistelu on parhaillaan käynnissä. Joillekin alueille ja joistakin teemoista laaditaan lisätarkasteluja. Erilaisia lisäneuvotteluja käydään lukuisien viranomaisten, osallisten ja maanomistajien kanssa. Kaavan vaikutusten arviointia tarkennetaan. Yleiskaavan toinen luonnosvaihe ajoittuu alkuvuoteen 2026. Hyväksymisvaiheeseen yleiskaava on tarkoitus saada vuoden 2027 alkupuolella.

Resurssiviisautta ja turvallisempaa liikkumista

Vuoden 2025 alusta alkaen kaupunkisuunnittelussa on ollut käynnissä Keski-Suomen liiton rahoittama kaksivuotinen EAKR-hanke, jossa paneudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Erityinen painopiste hankkeessa on yritysalueet, joiden sopeutumisen mahdollisuuksia ja haasteita on kartoitettu kuluneena vuonna. Myös koko kaupungin tasoinen ilmastonmuutoksen riskianalyysi valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.  

Maankäytön suunnittelussa maamassojen ja uusiomateriaalien jatkojalostaminen ja hyödyntäminen on nousemassa Jyväskylässä yhä vahvemmin esille. Kaupungin uuteen resurssiviisaus-ohjelmaan kirjataan uusia tavoitteita aihepiiriin liittyen. Syksyllä 2025 valmistuva massakoordinaation selvitystyö luo tälle pohjaa. Lisäksi käytännön kokemukset ja käynnissä oleviin ajankohtaisiin kaavahankkeisiin sekä yleiskaavaan liittyvät selvitykset vahvistavat tekemistämme näissä kysymyksissä.

Kaupunkiliikenteessä on vuonna 2025 ollut käynnissä Traficomin rahoittama lasten ja nuorten harrastepaikkojen liikenneturvallisuuden parantamishanke. Sitä tehdään yhteistyössä liikuntapalveluiden, tilapalvelun sekä katupalvelujen kanssa. Hankkeessa luodaan toimintamallia siitä, kuinka liikenneturvallisuuskysymykset nousisivat riittävän aikaisessa vaiheessa liikuntapaikkojen kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja toteutuksessa.

Elinvoimaa yrityksistä

Talouden heikko tilanne on heijastunut myös työpaikkarakentamiseen, tonttikysyntään ja työpaikkamäärän kehitykseen. Tästä huolimatta tonttien luovutus on pysynyt hyvällä tasolla, sillä työpaikkatonttien tarjontaa on pystytty työpaikka-alueiden maankäytön toteutusohjelman eli TYKKI-ohjelman tavoitteen mukaisesti lisäämään ja monipuolistamaan. Erityisesti on lisätty suurten tonttien tarjontaa ja markkinoinnissa olevan tonttimaan pinta-ala on kaksinkertaistettu. Yritysten sijoittumismahdollisuuksia on parannettu hankekohtaisilla asemakaavamuutoksilla sekä lisäämällä tonttien tasauksia.

Itäisen Seppälänkankaan datakeskushankkeen kaavamuutos on etenemässä luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen ja Läntisen Seppälänkankaan yritysalueen kaavarunkotyö on käynnistynyt. Palokan pohjoispuolella Lintukankaan yritysalueella rakentaminen on alkanut ja Lintukangas II -alueen kaavoitus on etenemässä luonnosvaiheeseen. Kaupungin eteläpuolella Korpilahdella yritysalueiden selvitykset ovat meneillään. Majajärven osayleiskaava ja asemakaava ovat edelleen valituskäsittelyssä hallinto-oikeudessa.

Tehdään uutta ja ”tuunataan” vanhaa

Kaupungin asumisen tontinluovutustavoitteita ja asemakaavavarantoa seurataan vuosittain päivitettävässä maankäytön, asumisen ja liikenteen KymppiR-ohjelmassa. Useampana vuonna olemme jääneet tavoitteesta omakotitonttien tonttitarjonnassa ja asemakaavavarannossa haasteellisten kaavaprosessien takia. Tonttivarannon odotetaan kuitenkin kohentuvan tavoitteiden mukaiseksi, kun Tammirinteen ja Ylämyllyjärven kaavavalitukset ratkeavat. Myös valituskäsittelyssä ollut Kauramäki II:n kaava on vasta saanut lainvoiman, ja aluetta valmistellaan parhaillaan tonttien luovutusta varten. Rivitalotyyppiselle asuntotuotannolle löytyy Jyväskylästä hyvin tontteja. Tavoitteena on myös tulevina vuosina edistää tuottajamuotoisten pientaloalueiden kaavoitusta Asumisvisio 2035:n mukaisesti. Uusia tontteja kaavoitetaan esimerkiksi Ylä-Kauramäkeen, Palokan Heikkilään ja Savulahteen.

Kerrostalovaranto vastaa noin 5–7 vuoden kerrostalotuotantoa. Uusia kohteita käynnistyy harvakseltaan mutta siitä huolimatta rakenteilla on useita kiinnostavia kerrostalohankkeita, kuten Kivelänrannan käärmetalo sekä asuinkerrostalot Kalevankadulla, Kankaalla ja Halssilassa Kärpänkujalla. Uusia kerrostalokaavoja on laadittu muun muassa Sepänkatu 14:ään ja Åströmin huvilan alueelle mutta ne eivät ole vielä käynnistyneet. Kankaan alueen kaavoitusta jatketaan tarkentuneiden kehittämisperiaatteiden pohjalta. Huhtasuolla Huhtakeskuksen aluetta kehitetään aluekeskuksena, jossa nykyinen huonokuntoinen ostoskeskus on tarkoitus korvata uusilla asuin- ja liikerakennuksilla Rahkaraitin idea säilyttäen. Tällä hetkellä lainvoimaisissa kerrostalokaavoissa on runsaasti rakennusoikeutta ja isoja hankekokoja, jotka nyt mietityttävät toteuttajia. Kaavoituksessa pohdimme niiden muokkaamista nykymarkkinaan sopivammiksi ja toteuttamiskelpoisimmiksi.

Kukkulan eli vanhan sairaala-alueen kehittäminen ja kaavoittaminen uudeksi merkittäväksi keskustan täydennysrakentamisalueeksi on käynnistynyt sekä osayleiskaava- että asemakaavatasolla. Alue on yksityisen maanomistajan aluerakentamishanke, jossa kaupunki on vahvasti mukana. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan liittyviä selvityksiä on täydennetty muun muassa liikenteen, kulttuuriympäristön ja maiseman osalta ja osayleiskaavaehdotus tulee loppuvuodesta nähtäville. Kukkulan asemakaavatyön pohjaksi järjestettiin keväällä 2025 arkkitehtuurikutsukilpailu neljälle arkkitehtitoimistolle. Kilpailun tavoitteena oli löytää aloituskortteliin Keskussairaalantien ja Hoitajantien kulmaukseen entisen sädesairaalan alueelle kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen ratkaisu sekä kaupunkikuvallinen ilme viitoittamaan koko uutta Kukkulan aluetta. Voittajaksi valittiin ehdotus nimeltään Treis, jonka oli laatinut tamperelainen arkkitehtitoimisto Arco Architecture Company Oy.

Keskusta kurottaa ratapihan yli Lutakkoon

Keskustan alueella on vireyttä ja toimeliaisuutta. Täyden kympin keskustan kymmenen julkista suurhanketta etenevät suunnittelusta päätöksentekoon ja toteutukseen yksi kerrallaan. Pysäköintitalo P-Paraatin valmistumisen myötä vihreät linkit palasivat Asemakadulta uuteen Linkkikeskukseen Vapaudenkadulle. Kirkkopuiston ympäristön rakentaminen sekä teatteritalon peruskorjaus ovat edenneet loppusuoralle kuten myös Harjun uusi stadion. Kauppakadun ja erityisesti kävelykadun peruskorjaaminen viihtyisäksi ja vehreäksi palvelujen ja elämysten kävely-ympäristöksi tulee etenemään vaiheittain hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta. Rakentaminen kestänee useita vuosia mutta tulee lisäämään merkittävästi keskustan vetovoimaa ja merkittävyyttä. Lyseon korttelin kehittäminen kulttuurikeskukseksi on työn alla ja päätökset siitä tehtäneen lähikuukausina.

Tulevaisuudessa Jyväskylän ja sen keskustan kaupunki-identiteettiä vahvistetaan keskustaa ja Lutakkoa yhdistävällä Siltakorttelilla. Ratapihan ja valtatie 9:n ylittävä siltapuisto tuo sataman ja Jyväsjärven lähemmäksi ydinkeskustaa ja luo keskustaan uusia täydennysrakentamisen, toimintojen ja liikkumisen mahdollisuuksia sekä vihreää kaupunkia. Marraskuun alussa julkaistun konseptisuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto OOPEAA yhdessä insinööritoimisto A-Insinöörien kanssa. Keskustelu Jyväskylän uudesta maamerkistä käynnistyköön!

Monia meille kaikille isoja ja tärkeitä asemakaavoja on saatu lainvoimaisiksi, kuten esimerkiksi Vaajakosken ohitustien asemakaavat, Taulumäen uusi vesitorni, Savulahden liikuntapuiston asemakaava ja Seminaarinmäen suojelukaava. Vielä useampia kaavoja ja hankkeita selvitettiin, edistettiin ja kehitettiin. Kaikkea tätä työtä tarvitaan, jotta kaupunkimme elinvoima säilyy ja paranee. Kiitos yhteistyöstä rakennusalan toimijoille, kaupunkilaisille, päättäjille ja kaupunkisuunnittelun ammattitaitoisille tekijöille!

Leila Strömberg  
kaupunginarkkitehti  
 
Mervi Vallinkoski  
yleiskaavapäällikkö