Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion

Vuoden 2026 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 hyväksyttiin

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisena. Valtuusto ei esittänyt muutoksia hallituksen tekemiin miljoonan euron lisäyksiin. Näin ollen kohdennukset mm. lukiotukeen, perusopetuksen oppimateriaaleihin ja Valon kaupunki -tapahtuman pidentämiseen sisältyvät ensi vuoden budjettiin.

Kaupungin talousarvio on ensi vuonna 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintamenot ovat 479,6 miljoonaa euroa ja toimintatulot noin 99,6 miljoonaa euroa. Toimintakate on 380,1 miljoonaa euroa.

Talousarvio hyväksyttiin yhdeksän äänestyksen jälkeen. Ensimmäisenä Kaisa Garedew (PS) esitti Tapio Puolimatkan (KD) kannattamana muutosta ruoka-apua koskevaan kirjaukseen ja määrärahaan. Alkuperäinen kirjaus konsernihallinnon teksteissä: Ruoka-aputoimintaan myönnettävä avustus maksetaan Suvanto ry:n Ruoka-apu Lyydialle. Kaupungin kokonaisrahoitus Ruoka-apu Lyydialle säilyy vuonna 2026 vuoden 2025 tasolla, kuitenkin niin, että 40 000 euroa kohdennetaan käyttötaloudesta ja 50 000 euroa tarkoitukseen valtiolta saaduista, taseeseen kirjatuista perintövaroista esitettiin muutettavan muotoon: Kaupungin kokonaisrahoitus Ruoka-apu Lyydialle säilyy vuonna 2026 vuoden 2025 tasolla, joka kohdennetaan kokonaan käyttötaloudesta. Kohdennetaan ruoka-aputyö Gafe Agabelle 50 000 euroa valtiolta tarkoitukseen saaduista, taseeseen kirjatuista perintövaroista. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 56-6 (1 tyhjä).

Timo Lehtonen (PS) esitti puolestaan Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana, että Kaupunginteatterin ja Sinfonian käyttötalousmenoista (jakautuen 50 % Kaupunginteatterille ja 50 % Sinfonialle) vähennetään yhteensä 1 000 000 euroa, joka siirretään perusopetuksen käyttötalousmäärärahaan. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 60-3.

Kaisa Garedew (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana seuraavaa tekstilisäystä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden teksteihin: Kasvavien säästöpaineiden johdosta Jyväskylä lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanoton, kehittää kotouttamispalveluita velvoittavimmiksi ja tavoittelee jatkossa vain korkean lisäarvon työllistyvää maahanmuuttoa. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 60-3.

Sivistyspalveluihin Garedew (PS) esitti Tapio Puolimatkan (KD) kannattamana teksti- ja määrärahalisäystä kotihoidon tuen kuntalisän osalta. Esityksen mukaan teksti: Kotihoidontukea käyttävien perheiden määrä on laskenut jo usean vuoden ajan. Tämän vuoksi kotihoidontukeen varattua määrärahaa pienennetään vuoden 2026 talousarviossa 500 000 euroa tulee muuttaa muotoon: Tämän vuoksi kotihoidontukeen varattua määrärahaa siirretään kotihoidon tuen kuntalisäksi vuoden 2026 talousarviossa 500 000 euroa. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 56-4 (3 tyhjää).

Kaisa Garedew (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana lisäystä kouluruokailua koskeviin teksteihin: Lisätään määrärahaa kouluruokailuihin niin, että se on kaikkien kuntien kouluruokailujen kustannuksien keskitasoa euroa / oppilas / koulupäivä. Oppilaita osallistetaan ruokailun suunnittelussa. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 59-4.

Toisena muutoksena kouluruokailua koskien Kaisa Garedew (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana, että tekstistä poistetaan kohta: Ruokalistan hiilijalanjäljen lähtötaso määritellään vuoden 2026 aikana. Kun lähtötaso on määritelty, asetetaan prosentuaalinen tavoite hiilijalanjäljen pienentämiseen vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjäljen laskemisessa käytetään Aromi-toiminnanohjausjärjestelmän laskuria ja mittarina tullaan käyttämään hiilidioksidioksidiekvivalenttia CO2-ekv. Lisäksi esitettiin poistettavan kohdan mittarit (Ruokalistan hiilijalanjäljen lähtötason määrittäminen vuoden 2026 aikana, hiilidioksidiekvivalentti CO2-ekv määritellään vuoden 2026 aikana jne.). Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 59-4.

Kaisa Garedew (PS) esitti lisäksi Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kaupunkirakennepalveluihin teksteihin lisätään maininta: Jyväskylä ei rakenna bussikaistoja. Liikennemerkkejä vaihdetaan vain, jos ne ovat huonokuntoisia tai liikennejärjestelyt muuttuvat. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 59-4.

Investointiosaan Timo Lehtonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana, että Lyseokorttelin kulttuurikeskuksen suunnittelu keskeytetään ja miljoonan euron määräraha palautetaan kehykseen. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 59-4.

Kaisa Garedew (PS) esitti yleisperusteluihin Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana tekstilisäystä: Kaupungin ilmastopoliittiset toimet arvioidaan ja niistä aiheutuvat kustannukset lasketaan. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 59-4.

Kaupungin taseessa ylijäämäkertymän arvioidaan olevan kuluvan vuoden lopussa 93,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 lopussa ylijäämäkertymä pienenee 84,9 miljoonaan euroon.Tuloveroprosentti on 8,1 prosenttia, joka on sama kuin kuluvana vuonna. Myös kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla.

Jyri Ylösen (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite pitkäjänteisempi suunnittelu kirjastojen ja koulujen toiminnalle

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Jyri Ylösen (Kesk.) ja muiden valtuutettujen aloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupungin koulu- ja kirjastoverkkoa koskevaa tarkastelua tehtäisiin jatkossa neljän vuoden jaksoissa, eikä tänä aikana tehtäisi muutoksia npalveluverkkoon. Aloitteessa tuodaan esille huoli siitä, että toistuvat esitykset koulujen ja kirjastojen lakkauttamisesta heikentävät alueiden elinvoimaa, vaikuttavat kielteisesti asuinalueiden vetovoimaan sekä muodostavat kaupungille mainehaitan.

Vastauksessa todetaan, että pitkäjänteisen suunnittelun tarve on perusteltu ja se on tunnistettu myös kaupungin toimialoilla. Jyväskylässä laaditaan jo tällä hetkellä palveluverkkoja koskevia suunnitelmia useamman vuoden aikajänteelle ja tavoitteena on varmistaa, että suunnittelussa otetaan huomioon alueiden väestökehitys, palveluiden saavutettavuus sekä kaupunkilaisten tarpeet. Samalla on kuitenkin huomioitava, että kaupungin palveluverkkoa koskevat ratkaisut ovat osa kaupungin talouden ja toiminnan kokonaisuuden hallintaa. Neljän vuoden ehdottomasti muuttumattoman tarkastelujakson asettaminen voisi rajoittaa kaupungin mahdollisuuksia reagoida ennakoimattomiin muutoksiin, kuten väestön nopeisiin liikkeisiin, tilojen kuntoon liittyviin kysymyksiin tai kaupungin talouden äkillisiin muutoksiin. Valtuusto totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite koulujen kulttuuriretket ja uimahallikyydit joukkoliikenteellä

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Meri Lumelan (Vihr.) ja 24 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylässä toteutettaisiin kokeilu, jonka aikana ennalta sovituille perusopetuksen oppilasryhmille sekä tarvittavalle koulun henkilöstölle mahdollistettaisiin maksuton kulkeminen Linkki-liikenteellä opetussuunnitelman mukaisiin vierailu- ja opintoretkikohteisiin.

Vastauksessa todetaan aloitteen tavoitteet tärkeiksi ja hyödyllisiksi opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, lasten ja nuorten liikkumistaitojen sekä kestävän liikkumisen edistämisen näkökulmasta. Maksuton kokeilu edellyttäisi kuitenkin vastaavan mahdollistamista myös Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikennekokonaisuuden piiriin kuuluvien seitsemän kunnan alueella. Vaihtoehtoisena ratkaisuna maksuttoman kokeilun tilalle selvitetään ryhmälipun käytänteen laajentamista seudun kuntien alueella. Valtuusto totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Jasmine Revon (SDP) ja Jukka Hämäläisen (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite turvallinen koulukuljetus kaikille lapsille

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Jasmine Revon (SDP), Jukka Hämäläisen (SDP) ja 33 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin koulukuljetusten osalta siten, että kuljetukset ja muidenkin kyseisten reittien matkustajien matkat ovat tieliikennelain sekä kaupungin arvojen mukaisesti kaikille turvallisia.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä koulukuljetukset järjestetään ensisijaisesti julkisen joukkoliikenteen avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä avoimen reittiliikenteen vuorojen käyttöä, joissa matkustajamäärät koostuvat sekä istuma- että seisomapaikoista. Kaupunki joukkoliikenteen järjestäjänä seuraa linjakohtaisia matkustajamääriä säännöllisesti ja pystyy tarkastelemaan niitä lähtö- ja pysäkkikohtaisesti. Saadun tiedon mukaan lainvastaista ylikuormaa ei ole esiintynyt. Käytännön matkustustilanteet voivat kuitenkin tuntua oppilaista epämiellyttäviltä, jos seisomapaikkoja on runsaasti käytössä tai jos matkustajat eivät jakaudu tasaisesti ajoneuvon eri osiin. Ruuhkaisten vuorojen hallitsemiseksi on jo tehty useita toimenpiteitä. Kalustoa on vaihdettu suurempiin busseihin, ja joillekin vuoroille on lisätty vara-autoja. Kuljettajilla on myös ohjeistus merkitä auto täydeksi, jolloin siihen ei oteta enää uusia matkustajia ennen kuin tilaa vapautuu. Lisäksi lähitulevaisuudessa käyttöön otettava reaaliaikainen.

Mia Puolimatkan (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite yhdenvertainen oikeus sivistykseen ja kulttuuriin – Halssilan, Huhtasuon, Lohikosken, Säynätsalon ja Vesangan kirjastot muutettava itsepalvelukirjastoiksi 2025-2026

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Mia Puolimatkan (PS) ja 27 muun valtuutetun aloitteeseen koskien yhdenvertaisesta oikeutta sivistykseen ja kulttuuriin. Aloitteessa esitetään, että Halssilan, Huhtasuon, Lohikosken, Säynätsalon ja Vesangan kirjastot on muutettava itsepalvelukirjastoiksi 2025–2026. Aloitteessa ehdotetaan, että kyseiset kirjastot muutetaan itsepalvelukirjastoiksi, jotka ovat kirjastokortin haltijoille auki seitsemän päivää viikossa kello 8.00–21.00.

Vastauksessa todetaan, että kaupungin tavoitteena on, että vuosien 2025–2026 alkupuolen aikana omatoimikirjastotekniikka on asennettu kaikkiin kirjastotoimipisteisiin, joissa tila- ja asiakasturvallisuus sekä rakennuksen suojelumääräykset sen suinkin sallivat. Omatoimiajat lisäävät huomattavasti kirjastojen saavutettavuutta ja käyttöä, koska ne tarjoavat mahdollisuuden joustavaan asiointiin myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Omatoimikirjastojen varustaminen rahoitetaan kaupungin saamalla perintörahoituksella. Valtuusto totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Kylän Kattaus -liikelaitoksen lakkauttaminen 31.12.2025

Kaupunginvaltuusto päätti, että Kylän Kattaus -liikelaitos lakkautetaan 31.12.2025 ja sen toiminta siirtyy osaksi sivistystoimen toimialaa 1.1.2026 lukien. Liikelaitoksen henkilöstö, sopimukset, velvoitteet ja vastuut siirtyvät sellaisenaan sivistystoimen toimialalle perustettavalle ruokapalvelujen palvelualueelle. Liikelaitoksen lakkauttamisen myötä lakkautetaan liikelaitosjohtajan (ruokapalvelujohtajan) virka ja perustetaan vastaava palvelujohtajan virka sivistystoimen toimialalle.

Muutos on hallinnollinen. Kylän Kattaus perustettiin Jyväskylän kaupungin liikelaitokseksi vuonna 2003 tuottamaan kaupungin ruokapalvelut kuntalain mukaisesti. Sen tavoitteena on tarjota maukkaita ja ravitsemussuositusten mukaisia aterioita kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Päivittäin valmistetaan noin 18 000 ateriaa, joista 10 % on erityisruokavalioita. Liikelaitos työllistää noin 250 ammattilaista 81 keittiössä. Liikevaihto on noin 16,4 miljoonaa euroa.

Hallintosäännön tarkistaminen 1.1.2026 alkaen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutoksia kaupungin hallintosääntöön 1.1.2026 alkaen.

Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa ja tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Hallintosääntöön tehdään pieniä muutoksia 1.1.2026 alkaen. Seuraavassa muutamia poimintoja muutoksista.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtävistä kaupunginhallituksen tehtäviin ja toimivaltaan on siirretty kohta “osallisuuden edistämisestä mukaan lukien avoimet kohtaamispaikat”, sillä osallisuuspalvelut ja kohtaamispaikat on siirretty konsernihallintoon. Kylän Kattaus -liikelaitosta ja Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokuntaa koskevat maininnat on poistettu ja sivistyslautakunnan erityistehtäviin ja toimivaltaan on lisätty vastuu ruokapalvelujen järjestämisestä.

Kaupunkirakennelautakunnan erityistehtäviin ja toimivaltaan on lisätty valmiuslain mukaisesti määräys siitä, että lautakunta toimii poikkeusoloissa asuntokannan säännöstelyviranomaisena. Hankintoja koskeviin määräyksiin on tehty tilintarkastajan kanssa käydyn keskustelun perusteella tarpeellisia tarkennuksia ja hankintoja koskevaa toimivaltaa on muutettu siten, että kaupunginjohtaja päättää hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvista hankinnoista, joiden ennakoitu arvo on yli 5 miljoonaa euroa.

Arkistolakiin ja valmiuslakiin tulossa olevat lakimuutokset aiheuttavat mahdollisesti muutostarpeita hallintosääntöön ja niiltä osin se tuodaan tarkistettavaksi vuoden 2026 aikana.

Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Jäähalli Oy:lle myöntämän antolainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon

Kaupunginvaltuusto hyväksyi, että kaupungin 3 176 757 euron antolaina Jyväskylän Jäähalli Oy:lle muutetaan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Antolainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehdään vuoden 2025 tilinpäätöskirjausten yhteydessä sekä kaupungin tilinpäätökseen, että Jäähalli Oy:n tilinpäätökseen.

Taustalla on tilintarkastajien kanssa läpikäydyt vaiheet yhtiön alasajosta, menettelyistä ja kirjanpidollisesta käsittelystä. Tarkoituksena on, että Jäähalli Oy asetetaan selvitystilaan yhtiön vuoden 2025 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen helmikuussa 2026 ja yhtiön juridinen alasajo selvitystilamenettelyn kautta on valmis vuoden 2026 loppuun mennessä.

Jyväskylän Jäähalli Oy on myynyt jäähallirakennuksen SEB Leasing Oy:lle. Myynnin myötä yhtiön liiketoiminta on päättynyt. Kauppahinnalla Jäähalli Oy on maksanut yhtiön ulkoisen yritystodistuslainan noin 1,3 miljoonaa euroa pois. Jäähalli Oy maksaa lisäksi marraskuun 2025 loppuun mennessä 2 miljoonan euron ulkopuolisen yritystodistuslainavastuun pois, joten yhtiöllä ei ole tämän jälkeen enää konsernin ulkopuolista lainaa.

Kaupunki ja Jäähalli Oy ovat aloittaneet yhtiön alasajon valmistelut kaupunginhallituksen 20.10.2025 kokouksessa todetun ohjeen mukaisesti. Jäähalli Oy:n juridinen lopettaminen selvitystilamenettelyn päätteeksi edellyttää, että yhtiö selviää kaikista vastuistaan selvitystilamenettelyn aikana. Siten kaupungin antolaina yhtiölle esitetään muutettavan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tämä mahdollistaa yhtiön alasajon selvitystilamenettelyn kautta.

Lainan muuttaminen yhtiön pääomaksi on kaupungin kannalta lähinnä tekninen toimenpide, sillä kaupunki on jo aiemmin kirjannut alas jäähalliyhtiöön liittyvän kirjanpitoarvon ja kirjannut takaustappion. Pääomituksella ei siis ole vaikutusta Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakkeiden hankintamenoon Jyväskylän kaupungin taseessa. Näin ollen pääomasijoitukselle ei edellytetä myöskään vakuutta.

Jäähalli Oy:llä on riittävästi kassavaroja yhtiön toiminnan viimeisiin laskuihin sekä selvitystilaprosessin kuluihin. Selvitystilamenettelyn päätteeksi yhtiön selvitysmies tilittää loppuvarat kaupungille (arviolta noin 300 000 – 400 000 euroa).

----

Lisäksi kaupunginvaltuusto merkitsi tarkastuslautakunnan ehdotuksen mukaisesti tiedoksi kuntalain 84 §:n tarkoittamat sidonnaisuusilmoitukset. Mika Rajaselle myönnettiin ero käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä. Uudeksi lautamieheksi valittiin Saska Kurki. Hanna Teperi-Watialle (Vas.) myönnettiin ero sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja tilalle valittiin Paula Honkimäki (Vas.).