Tourujoen kunnostus on resurssiviisas hanke

Järvien säännöstelystä ja vanhoista kunnostusta vaativista rakenteista voidaan luopua

Tourujoen yläpuolisten järvien vedenpintaa on aiemmin säännöstelty Kankaan voimalaitospadolla. Hankkeessa Tourujoen yläjuoksulle on rakennettu luonnonmukainen koskimainen pohjapato. Jatkossa vedenpinnan vaihtelu joen yläpuolisissa järvissä on luonnonmukaista ja säännöstelyvelvoitteista voidaan luopua. Vähäisempi vesipintojen vaihtelu ja luonnonmukaistuminen auttavat myös joen yläpuolisten järvien kalakantoja ja ranta-alueita.

Kuva

Uusi jokiuoma sekä vanhojen pato- ja kanavarakenteiden purkaminen avaa uudelleen vaellusyhteyden kaloille sekä luo virtavesiympäristön siinä viihtyville eri eliölajeille. Tourujoen kunnostus lisää joen juoksutuskapasiteettia, jolla varaudutaan myös ilmastomuutokseen ja sen tuomiin sään ääri-ilmiöihin. Vanhat rakenteet eivät täyttäneet enää nykyisiä virtaamamitoitusvaatimuksia.

Vanhojen rakenteiden vaatimilta välttämättömiltä kunnostuskustannuksilta sekä säännöstely- ja patoturvallisuusvelvoitteilta säästytään Tourujoen kunnostuksen myötä. Myös purettu vanha silta olisi ollut peruskunnostuksen tarpeessa.  

Isoja luonnonkiviä on kerätty talteen jo kymmenen vuotta

Tourujoen uuden jokiuoman, vaelluskalojen lisääntymisalueiden, koskiosuuksien sekä luonnonmukaisen pohjapadon rakentamisessa ja alueen maisemoinnissa tarvittavaa kookasta luonnonkiveä on otettu ennakoiden talteen hanketta varten kaupungin kunnallistekniikan työmailta jo noin kymmenen vuoden ajan.  

Kuva

Työmailta kaivutöiden yhteydessä jäävää isokoista luonnonkiveä on varastoitu eri puolille kaupunkia. Tämä on tuonut kustannussäästöjä sekä kyseisille kunnallistekniikan työmaille että Tourujoen kunnostushankkeelle. Kunnostuksessa tarvittava isojen ja erikokoisten luonnonkivien määrä on valtava, ja tarvittavaa määrää sopivan kokoisia kiviä olisi muulla tavalla ollut todella vaikea saada. Urakoitsijat ovat voineet huomioida varastoidut kivet jo urakan tarjouslaskentavaiheessa.

Myös vanhan kanavarakenteen liuskekivet hyödynnetään uudelleen luiskaverhouksissa.

Pinta- ja kaivumaat hyötykäytössä

Alueen kasvualusta- ja kasvillisuusvalinnoilla luodaan edellytyksiä kokonaisvaltaiselle virtavesiympäristön kehittymiselle.  

Kasvualustoissa hyödynnetään työmaa-alueelta poistettavia pintamaita ja muita käyttökelpoisia kaivumaita. Tällä turvataan se, että uudet kasvualustat sisältävät tarvittavan pieneliöstön, kuten maan bakteerit ja sienirihmastot, mikä edistää uuden kasvillisuuden kasvua.  

Kasvillisuuden pääpaino on luonnonlajeissa, jotka heijastelevat jokivarren erityyppisiä elinympäristöjä.  

Leikattavan nurmen sijasta suositaan monilajisia niittyjä, joiden kasvualustojen valmistuksessa voidaan hyödyntää kaivumaita, joista saadaan myös pintamaiden vanha siemenpankki käyttöön uusille niittyalueille.

Monilajiset niittyalueet mahdollistavat runsaan eliölajiston kehittymisen, ja esimerkiksi hyönteisten menestyminen alueella tuottaa ravintoa myös Tourujokeen tavoitellulle vaelluskalakannalle.

Kaivutöiden ylijäämämaita pystytään hyödyntämään

Tourujoen uuden jokiuoman kaivutöissä syntyvistä tiivistämiskelpoisista maa-aineksista 5000 kuutiota voidaan varastoida alueelle ja hyödyntää Kankaan alueen jatkorakentamisen aikana.  

Lopuista kaivumaista urakoitsija hyödynsi noin 50 prosenttia uudelleen, joko Tourujoen hankkeessa tai muilla työmailla. Hankkeen maaleikkauksen kokonaismäärä on noin 35 000 kuutiota.  

Päästöjä seurataan tarkasti

Hankkeessa käytettävälle kone- ja kuljetuskalustolle on asetettu päästöluokat, jotka urakoitsijan kaluston tulee vähimmäisvaatimuksena täyttää. Tällä on tarkoitus minimoida hankkeen päästöjä.

Hankkeessa kehitetään ja testataan tapoja seurata työmaiden aikaisia päästöjä koneohjatuissa työkoneissa ja raskaassa kuljetuskalustossa. Pilotissa keskitytään päästöjen mittaamisen parantamiseen Jyväskylän infrarakennushankkeilla.

Työmaiden päästöjä seurataan InfraKit-palvelussa, jossa eri kalustotyypeille on määritelty omat päästökertoimet. Toteutuneet päästöt lasketaan työkoneiden tuntisuoritusten perusteella. Urakassa on myös mittari, joka seuraa eri-ikäisen kaluston käyttöä ja vaikuttaa urakan bonuksiin.