Jyväskylän kaupunginhallitus esittää miljoonan euron lisärahoitusta muun muassa lukiotukeen, oppimateriaaleihin ja Valon kaupunki -tapahtumaan

Jyväskylän kaupunginhallitus kokoontui 6.11.2025 talousarvioseminaariin ja teki yksimielisen esityksensä ensi vuoden talousarviosta. Hallitus esittää perusopetuksen oppimateriaaleihin 200 000 euron lisämäärärahaa. Lukiotuen määrän hallitus esittää ensi vuonna olevan 650 000 euroa. Hallitus perustelee tukea englanninkielisen lukiokoulutuksen käynnistämisellä. Lisäksi Gradian kanssa käynnistetään neuvottelut, joissa sovitaan lukiotuen tasosta seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupunginhallitus kannustaa Gradiaa kehittämään ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin työelämän muuttuvia tarpeita ja siten parantamaan alueen työllisyyttä.

Kaupunkirakennepalveluiden menoja kasvatetaan 150 000 eurolla, josta noin 100 000 euroa tulee kohdentaa Valon kaupunki -tapahtuman pidentämiseksi 9-päiväiseksi. Tapahtuman pidentämisellä halutaan lisätä turvallisuutta ja lapsiperheiden mahdollisuuksia osallistua tapahtumaan. Lisäksi halutaan lisätä tapahtuman tuomaa matkailutuloa kaupunkiin. Muilta osin kaupunkirakennelautakunta päättää lisämäärärahan kohdentumisesta käyttösuunnitelmassaan.

Yhteensä menot kasvavat kaupunginjohtajan pohjaesitykseen nähden miljoonalla eurolla. Menolisäykset eivät kuitenkaan ensi vuonna heikennä kaupungin tulosta, sillä Jyväskylän ammattikorkeakoulun myynti tuo 2,25 miljoonaan euron kertaluonteisen tuoton kaupungin kassaan. Koska myyntitulo on kertaluonteinen, päätetyt menojen lisäykset tulevat seuraavina vuosina heikentämään kaupungin käyttötaloutta.

Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen talousarvioesityksen, kaupungin talousarvio on ensi vuonna 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupunginhallituksen esityksessä kiinnitetään huomiota myös uimaopetuksen vahvistamiseen ja trainee-ohjelman käynnistämiseen

Kaupunginhallitus esittää talousarviokirjaan useita tekstimuutoksia ja uusia toiminnallisia tavoitteita, joilla ohjataan lautakuntien alaista toimintaa tai konserniyhtiöitä. Toimenpiteisiin ei osoiteta lisärahoitusta vaan ne tulee toteuttaa määrärahan puitteissa.  

Lyseokorttelin kulttuurikeskuksen suunnittelua edistetään yhdessä Tilapalvelun kanssa. Kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon uuden toiminnallisen tavoitteen siitä, että mikäli tehdään päätös uuden kulttuurikeskuksen toteuttamisesta, tulee olla myös suunnitelma nykyisen pääkirjastorakennuksen tulevasta käyttötarkoituksesta ja peruskorjaamisesta.

Sivistyslautakunnalle esitetään toiminnallista tavoitetta tarkastella varhaiskasvatuksen osalta peruuttamattomien asiakasmaksujen, hoitopäivien ja mahdollisten henkilöstösäästöjen kokonaisuutta. Uimaopetusta lisätään esi- ja perusopetusikäisille. Lisäksi sivistyslautakunnan tulee yhdessä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kanssa mahdollistaa ensimmäisen luokan oppilaille vierailu kaupunginteatteriin. Oppimisen tuen uudistuksen toteuttamisen tavoitteita tarkennetaan.

Kaupunkirakennepalveluissa tulee mahdollistaa tonttiliittymien auraus niille henkilöille, joiden kotona asumisen arvioidaan vaarantuvan auraamattomien liittymien vuoksi. Yhteistyötä arvioinnissa tulee tehdä hyvinvointialueen kanssa. Kaikkien tonttiliittymien auraus tulee huomioida toteutettavan käynnistyvässä talvikunnossapidon kilpailutuksessa.

Konsernihallinnolle asetettiin toiminnallinen tavoite edistää nuorten työelämään tutustumista mm. pilotoimalla korkeakouluopiskelijoiden trainee-ohjelmaa sekä lisäämällä ja tehostamalla kesätyöseteleiden¬ käyttöä. Elinkeino- ja työllisyyspalveluissa käynnistetään Jyväskylä-mallin toteutus, jonka tavoitteena on kaupungin elinvoiman ja työllisyyden parantaminen.

Alvan tulee Kauppakadun peruskorjauksen jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kävelykadun katulämmitys pystytään toteuttamaan kustannus- ja energiatehokkaasti.

Kaupunginhallituksen esityksen keskeiset luvut

Kaupunginhallituksen valtuustoon etenevässä esityksessä toimintamenot ovat 479,6 miljoonaa euroa ja toimintatulot noin 99,6 miljoonaa euroa. Toimintakate on 380,1 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen talousarvioesitys on 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kaupungin taseessa ylijäämäkertymän arvioidaan olevan kuluvan vuoden lopussa 93,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 lopussa ylijäämäkertymä pienenee 84,9 miljoonaan euroon.

Tuloveroprosentti on 8,1 prosenttia, joka on sama kuin kuluvana vuonna. Myös kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla.

Ensi vuoden talousarvion hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto 24.11.2025

Kaupunginhallituksen esitys talousarviosta etenee seuraavaksi kaupunginvaltuustoon, joka päättää ensi vuoden talousarviosta 24.11.2025 olevassa kokouksessaan.

Kun talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, lautakunnat ja johtokunnat tekevät lopulliset omien tehtäväalueidensa käyttösuunnitelmat joulukuun aikana.

Talousarviokokouksessa käsiteltiin myös neljä valtuustoaloitetta

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan myös 4 vastausta talousarviovaikutteisiin valtuustoaloitteisiin ja ehdottaa valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteiden johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Jyri Ylösen (Kesk.) ja lukuisat muut valtuutetut esittävät aloitteessaan, että Jyväskylän kaupungin koulu- ja kirjastoverkkoa koskevaa tarkastelua tehtäisiin jatkossa neljän vuoden jaksoissa, eikä tänä aikana tehtäisi muutoksia palveluverkkoon. Aloitteessa tuodaan esille huoli siitä, että toistuvat esitykset koulujen ja kirjastojen lakkauttamisesta heikentävät alueiden elinvoimaa, vaikuttavat kielteisesti asuinalueiden vetovoimaan sekä muodostavat kaupungille mainehaitan.

Vastauksessa todetaan, että pitkäjänteisen suunnittelun tarve on perusteltu ja se on tunnistettu myös kaupungin toimialoilla. Jyväskylässä laaditaan jo tällä hetkellä palveluverkkoja koskevia suunnitelmia useamman vuoden aikajänteelle ja tavoitteena on varmistaa, että suunnittelussa otetaan huomioon alueiden väestökehitys, palveluiden saavutettavuus sekä kaupunkilaisten tarpeet. Samalla on kuitenkin huomioitava, että kaupungin palveluverkkoa koskevat ratkaisut ovat osa kaupungin talouden ja toiminnan kokonaisuuden hallintaa. Neljän vuoden ehdottomasti muuttumattoman tarkastelujakson asettaminen voisi rajoittaa kaupungin mahdollisuuksia reagoida ennakoimattomiin muutoksiin, kuten väestön nopeisiin liikkeisiin, tilojen kuntoon liittyviin kysymyksiin tai kaupungin talouden äkillisiin muutoksiin.

Meri Lumela (Vihr.) ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Jyväskylässä toteutettaisiin kokeilu, jonka aikana ennalta sovituille perusopetuksen oppilasryhmille sekä tarvittavalle koulun henkilöstölle mahdollistettaisiin maksuton kulkeminen Linkki-liikenteellä opetussuunnitelman mukaisiin vierailu- ja opintoretkikohteisiin. Vastauksessa todetaan aloitteen tavoitteet tärkeiksi ja hyödyllisiksi opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, lasten ja nuorten liikkumistaitojen sekä kestävän liikkumisen edistämisen näkökulmasta. Maksuton kokeilu edellyttäisi kuitenkin vastaavan mahdollistamista myös Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikennekokonaisuuden piiriin kuuluvien seitsemän kunnan alueella. Vaihtoehtoisena ratkaisuna maksuttoman kokeilun tilalle selvitetään ryhmälipun käytänteen laajentamista seudun kuntien alueella.

Jasmine Repo (SDP), Jukka Hämäläinen (SDP) ja 33 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin koulukuljetusten osalta siten, että kuljetukset ja muidenkin kyseisten reittien matkustajien matkat ovat tieliikennelain sekä kaupungin arvojen mukaisesti kaikille turvallisia.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä koulukuljetukset järjestetään ensisijaisesti julkisen joukkoliikenteen avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä avoimen reittiliikenteen vuorojen käyttöä, joissa matkustajamäärät koostuvat sekä istuma- että seisomapaikoista. Kaupunki joukkoliikenteen järjestäjänä seuraa linjakohtaisia matkustajamääriä säännöllisesti ja pystyy tarkastelemaan niitä lähtö- ja pysäkkikohtaisesti. Saadun tiedon mukaan lainvastaista ylikuormaa ei ole esiintynyt. Käytännön matkustustilanteet voivat kuitenkin tuntua oppilaista epämiellyttäviltä, jos seisomapaikkoja on runsaasti käytössä tai jos matkustajat eivät jakaudu tasaisesti ajoneuvon eri osiin. Ruuhkaisten vuorojen hallitsemiseksi on jo tehty useita toimenpiteitä. Kalustoa on vaihdettu suurempiin busseihin, ja joillekin vuoroille on lisätty vara-autoja. Kuljettajilla on myös ohjeistus merkitä auto täydeksi, jolloin siihen ei oteta enää uusia matkustajia ennen kuin tilaa vapautuu. Lisäksi lähitulevaisuudessa käyttöön otettava reaaliaikainen matkustajamäärien seurantajärjestelmä tukee sekä parempaa suunnittelua että matkustajien tiedonsaantia.

Mia Puolimatka (PS) ja 27 valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen yhdenvertaisesta oikeudesta sivistykseen ja kulttuuriin, jossa esitetään, että Halssilan, Huhtasuon, Lohikosken, Säynätsalon ja Vesangan kirjastot on muutettava itsepalvelukirjastoiksi 2025–2026.  Aloitteessa ehdotetaan, että kyseiset kirjastot muutetaan itsepalvelukirjastoiksi, jotka ovat kirjastokortin haltijoille auki seitsemän päivää viikossa kello 8.00–21.00. Vastauksessa todetaan, että kaupungin tavoitteena on, että vuosien 2025–2026 alkupuolen aikana omatoimikirjastotekniikka on asennettu kaikkiin kirjastotoimipisteisiin, joissa tila- ja asiakasturvallisuus sekä rakennuksen suojelumääräykset sen suinkin sallivat. Omatoimiajat lisäävät huomattavasti kirjastojen saavutettavuutta ja käyttöä, koska ne tarjoavat mahdollisuuden joustavaan asiointiin myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Omatoimikirjastojen varustaminen rahoitetaan kaupungin saamalla perintörahoituksella.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläinen, p. 0400 647 171
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 
- kaupunginhallituksen jäsen Jari Colliander, p. 040 740 1850
- kaupunginhallituksen jäsen Jenni Suutari, p. 040 938 6621
- kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819