”Täyden kympin keskusta täydellistyy” - Suunnitteilla olevat Jyväskylän Ratapihan Siltakorttelit vahvistavat keskustan vetovoimaa

Kasvavan Jyväskylän kaupungin sydän on elinvoimainen kaupunkikeskusta, jonka uudistumisen eteen kaupunki tekee määrätietoista työtä. Täyden kympin keskusta rakentuu kymmenen, toisiaan tukevan suurhankkeen kautta. Näistä ratapihan ja Rantaväylän ylittävä Siltakorttelit on yksi tärkeä, pitkän aikavälin kehittämishanke.

- Siltakorttelien toteutuessa täyden kympin keskustamme täydellistyy. Aivan uudenlainen kaupunginosa yhdistää ydinkeskustan ja Lutakon ja luo monipuolisia mahdollisuuksia niin työelämään, asumiseen kuin ajanviettoon, arvioi kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

- Siltakorttelit laajentavat kaupunkimme vetovoimaista ydintä. Ratapihan ja Rantaväylän ylitse rakentuvat korttelit mahdollistavat uudet suuret toimitila- ja asuinrakennushankkeet sekä toimivat porttina, tunnistettavana maamerkkinä ja sisääntulona kaupunkiimme, jatkaa kaupunkirakenteen toimialajohtaja Hannu Kantonen.

Siltakorttelit yhdistävät keskustan ja Lutakon – kaupungin ja järven

Valmistuneessa konseptisuunnitelmassa esitetään periaatteet Siltakorttelien kaupunkirakenteelliseksi ja kaupunkikuvalliseksi ratkaisuksi jatkokehittämisen pohjaksi.

- Keskeisenä tavoitteena oli parantaa keskustan ja Lutakon välistä yhteyttä syntyvän uuden kaupunkirakenteellisen kerrostuman kautta. Konseptin tuli olla korkealaatuinen, liittyä luontevasti osaksi ympäröivää kaupunkia ja tähdätä omaleimaisen, viihtyisän ja vetovoimaisen alueen luomiseen, kuvailee arkkitehtitoimisto OOPEAA:n johtaja Anssi Lassila. Palkittu toimisto on toiminut konseptisuunnitelman arkkitehtisuunnittelijana.

- Kansirakenne on hyvin sovitettavissa kaupunkirakenteeseen ja valtakunnallisiin pääväyliin, toteaa toteutettavuusselvityksen laadinnassa konsulttina toiminut suunnittelupäällikkö Piritta Laitakari A-Insinööreiltä.

Korttelien sijainti on suunniteltu yhteyden ehdoilla: korttelit toimivat linkkinä aukiolta aukiolle, uudelta torilta Lutakon aukiolle. Avainasemassa rakennusten sijoittelun kannalta on kortteleiden läpi soljuva kaupunkitila ja siitä syntyvä reitti, Siltapuisto, jolta avautuvat näkymät Lutakon päässä kohti Jyväsjärveä sekä keskustan päässä kohti Lyseota ja Harjua.

- Etenkin jalankulun näkökulmasta uusi yhteys liittää ydinkeskustan ja Lutakon huomattavasti aiempaa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Samalla Siltakortteleiden alueelle muodostuu myös julkinen tila kaikille kaupunkilaisille ja paikka kaupunkivihreälle, oleskelulle, viihtymiselle ja pysähtymiselle. Se luo suotuisat puitteet elävälle kaupunkitilalle kaupungin ytimessä, kuvailee Lassila.

Siltapuistoa reunustavat kortteleiden polveilevat rakennukset. Porrastuvat osat madaltuvat kortteleiden keskiosaa kohti ja mittasuhteiltaan korkea rakentaminen painottuu keskustan puoleiseen osaan. Rakennusten sijoittelussa ja massoittelussa on huomioitu niin kortteleista aukeavat näkymät ja valo-olosuhteet kuin sijainnin tuomat haasteet muun muassa melun ja turvallisuuden suhteen.

Toimintojen suhteen suunnitteluratkaisussa on pyritty joustavuuteen. Asumisen lisäksi korttelissa on mahdollisuuksia monipuolisesti erilaiseen yritystoimintaan, opiskeluun, tutkimukseen ja niiden yhdistämiseen. Nämä tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Pitkäjänteistä suunnittelua yhteistyössä

Ydinkeskustan ja Lutakon yhdistävän kansirakentamisen vaihtoehtoja on selvitetty Jyväskylässä jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2021 valmistunut toteutettavuusselvitys antoi suuntaviivoja nyt valmistuneelle konseptisuunnitelmalle, jota on laadittu tiiviissä yhteistyössä Väyläviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Alueen kehittämiseksi on yhteinen tahtotila.

- Uusimmassa valtion kanssa solmitussa MAL-sopimuksessa olemme linjanneet, että sitoudumme yhdessä kehittämään ratapihaa, ysitietä ja yhteyksiä Jyväskylän ydinkeskustasta Lutakkoon, kertoo Koivisto.

Ratapiha ja valtatie linkittyvät keskeisesti Siltakortteleiden toteutettavuuteen, sillä kannen tukirakenteet ulottuvat niiden alueelle. Suunnitelman perusteella Siltakorttelien toteuttaminen edellyttää ratapihan kahden raiteen poistamista, mikä Väyläviraston selvityksen mukaan on mahdollista.

- Toteuttamisselvityksen tavoitteena on myös ollut poistaa esteitä hankkeen tieltä ja siinä erityisen tärkeä myötävaikuttamisen rooli on ollut myös Väylävirastolla ja ELY-keskuksella, joiden hallinnoimien liikennealueiden päälle kansi sijoittuu, kiittelee Kantonen.

Konseptisuunnitelma ja sen yhteydessä tehdyt tarkastelut hankkeen toteutusedellytyksistä luovat perustan siltakortteleiden tarkemmalle jatko- ja hankesuunnittelulle. Ratapihan siltakortteleiden suunnittelu jatkuu seuraavaksi vuosina 2026–2027 ankkuritoimijoiden kartoituksella, taloudellisella selvityksellä ja asemakaavoitukseen liittyvällä suunnittelulla. Korttelien rakentamisen tavoitellaan käynnistyvän 2030-luvun alkupuolella.

Tutustu konseptisuunnitelmaan ja anna palautetta jatkosuunnitteluun 4.-18.11.2025 avoinna olevalla kyselyllä Siltakortteleiden verkkosivuilla.

Lisätiedot: Hannu Kantonen, kaupunkirakennepalveluiden toimialajohtaja, p. 050 304 5951, [email protected]