Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 3.11.2025 olleesta kokouksesta

Kaupunki toteaa lausunnossaan ymmärtävänsä Keski-Suomen hyvinvointialueen haastavan ja valitettavan taloustilanteen. Kaupunki pitää tärkeänä, että hyvinvointialueen taloudellinen kantokyky turvataan ja alueen säilyminen itsenäisenä mahdollistetaan. Kaupungin mukaan tämä on paitsi alueen asukkaiden, myös koko Keski-Suomen elinvoiman ja palvelujen kehittämisen kannalta keskeinen tavoite.

Jyväskylän kaupunki pitää kuitenkin tärkeänä, että palveluverkon uudistuksessa turvataan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden palveluiden saavutettavuus. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemien mahdolliset lakkauttamiset kohdistuvat merkittävästi Jyväskylän alueen asukkaisiin ja herättävät huolta palveluiden saatavuudesta, yhdenvertaisuudesta ja alueellisista hyvinvointieroista.

Kaupunginhallitus lisäsi lausuntoon yksimielisesti huomion siitä, että jo aiemmin, ennen hyvinvointialueiden syntymistä, Jyväskylän kaupunki on tehnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämistä sulkemalla yhteensä 60 000 asukasta palvelleet Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat. Kaupunginhallitus esitti huolensa siitä, että näiden päätösten vuoksi Sairaala Nova ja muut toimipisteet ruuhkautuvat.

Kaupungin mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuteen Huhtasuon alueen asukkaille sosioekonomisten erityispiirteiden vuoksi. Huhtasuolla asuu palveluverkkoesityksen mukaan yli 10 000 asukasta, joista 25 % eläkeläisiä ja 21 % vieraskielisiä. Alueella on myös Jyväskylän suurin työttömyysaste ja toiseksi eniten toimeentulotuen saajia koko maassa. Jo nykyisessä tilanteessa hyvinvointierot sekä alueen sisällä että suhteessa muihin Jyväskylän asuinalueisiin ovat suuria. Palvelutarve alueella on suuri: vuonna 2024 terveysasemalla on ollut yli 13 000 asiakaskäyntiä. Myös neuvolapalveluiden käyttö on ollut vilkasta verrattuna maakunnan muihin neuvoloihin.

Kaupunki ehdottaa, että mikäli Huhtasuon terveysasemasta luovutaan, alueelle turvataan jatkossa matalan kynnyksen sote-palveluja, kuten neuvola-, mielenterveys- ja päihdepalveluja erimerkiksi liikkuvina palveluina tai kevyempänä sote-palvelupisteenä. Palveluiden siirtäminen kokonaisuudessaan Palokan tai Kyllön terveysasemille ei ole riittävä ratkaisu, sillä joukkoliikenteen yhteydet ovat puutteelliset ja matka-aika voi olla pitkä erityisesti sairaalle tai liikuntarajoitteiselle asiakkaalle. Huhtasuon asuntokunnista noin 40 % on autottomia, ja matala tulotaso puolestaan vähentää mahdollisuutta julkisen liikenteen käyttöön.

Jyväskylän kaupunki näkee myös, että Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemien lakkauttamisen yhteydessä tulee varmistaa liikkuvien ja digitaalisten palveluiden saatavuus. Liikkuvat palvelut, kuten suunterveydenhuollon kontit ja etäneuvolatoiminta, tarjoavat mahdollisuuksia palveluiden tuomiseen lähemmäksi asukkaita. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla yhteistyö kotihoidon ja pelastustoimen kanssa voisi mahdollistaa palveluiden joustavan toteuttamisen.

Jyväskylän kaupunki korostaa, että palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida joukkoliikenteen toimivuus ja palveluiden saavutettavuus käytännössä. Huhtasuon alueelta siirtyminen Palokan tai Kyllön terveysasemille on mahdollista, mutta matka-ajat ovat pitkiä ja yhteydet vaihdollisia. Esimerkiksi matka Huhtasuolta Palokan terveysasemalle kestää noin 45 minuuttia yhdellä linjalla, joka kiertää keskustan ja Laajavuoren kautta. Vaihtoyhteys Seppälän kautta lyhentää matkaa, mutta tuo mukanaan lisähaasteita erityisesti iäkkäille ja liikuntarajoitteisille asiakkaille. Kyllön suuntaan kulkee yksi suora linja sekä useita vaihdollisia yhteyksiä keskustan kautta, mutta matka-aika ja vaihdollisuus voivat muodostua esteeksi palveluiden käytölle.

Tikkakosken osalta yhteydet Palokkaan ovat osin toimivat, mutta ne palvelevat pääasiassa keskustaajaman asukkaita. Tikkakosken taajaman ulkopuolisilla alueilla joukkoliikenteen tarjonta rajoittuu lähinnä yksittäisiin kouluvuoroihin, mikä vaikeuttaa palveluiden saavutettavuutta erityisesti ikääntyneille ja muille liikkumisrajoitteisille. Korpilahden tilanne on joukkoliikenteen näkökulmasta kaikkein haastavin. Alueen yhteydet perustuvat Jyväskylä–Jämsä-välin liikenteeseen, jossa vuorotarjonta on rajallinen. Muuramen suuntaan on kohtuullinen yhteystarjonta, mutta Jämsän terveysasemalle pääsy vaatii usein kävelyä tai vuorojen tarkkaa selvittämistä, koska kaikki vuorot eivät kulje terveysaseman kautta.

Kaupunki korostaa, että kulkemistarpeen muutokset siirtävät kulkemisen kustannuksia kuntien vastuulle. Hyvinvointialueen tuleekin ottaa osaa kustannuksiin sellaisen joukko- tai asiointiliikenteen osalta, joka palvelee pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta.

Lisäksi tulee varmistaa, että mikäli palveluita lakkautetaan, muilla terveysasemilla vastaanottoaikoja lisätään. Jyväskylän kolmen terveysaseman mahdollisten lakkautusten myötä lähes 27 000 hoitajan tai lääkärin vastaanottokäyntiä siirtyy hyvinvointialueen muille terveysasemille.

Palvelustrategiasta kaupunki toteaa, että strategian tavoitteet tukevat keskisuomalaisten hyvinvointia ja palveluiden oikea-aikaisuutta. Strategiassa esitetty ihmislähtöinen ja ennakoiva toimintamalli on kannatettava ja huomioi kaikki ikäryhmät. Strategian tavoitteita tulisi kuitenkin konkretisoida tarkemmin myös kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Tällä hetkellä esityksessä korostuu enemmän se, mistä luovutaan, kuin se, mitä tilalle on tulossa. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuden arviointia.

Keskustelun aikana Janita Hietala (SDP) esitti mm. Meri Lumelan (Vihr.) kannattamana, että tekstiin lisätään seuraava muotoilu: Jo aiemmin, ennen hyvinvointialueiden syntymistä, Jyväskylän kaupunki on tehnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämistä sulkemalla yhteensä 60 000 asukasta palvelleet Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat. Tästä syystä olemme huolissamme, että näiden päätösten vuoksi Sairaala Nova ja muut toimipisteet ruuhkautuvat.

Jaakko Selin (Kok.) esitti puolestaan Katja Isomöttösen (Kok.) kannattamana, että tekstiin tehdään seuraava lisäys: Jo aiemmin, ennen hyvinvointialueiden syntymistä, Jyväskylän kaupunki on tehnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämistä sulkemalla yhteensä 60 000 asukasta palvelleet Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat. Tästä syystä olemme huolissamme, että näiden päätösten vuoksi Sairaala Nova ja muut toimipisteet ruuhkautuvat. Palveluiden saatavuus tulee turvata muilla terveysasemilla tai esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntämällä.

Äänestyksellä Hietalan esitys voitti Selinin esityksen äänin 7-6. Tämän jälkeen Hietalan äänestys asetettiin kaupunginjohtajan pohjaesitystä vastaan, jossa se voitti pohjaesityksen äänin 13-0.

-----

Kaupunginhallitus nimesi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallitukseen Meri Lumelan (Vihr.) toimikaudelle 2025–2026. Monetra Keski-Suomi Oy:n neuvottelukuntaedustajaksi nimettiin Vesa Voutilainen.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista

Esityslistat ja pöytäkirjat verkossa