Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset ovat valmistuneet - Ensimmäisiä havaintoja Jyväskylän tuloksista

Jyväskylässä kyselyyn vastasi 82 % kaikista 4. ja 5. luokan oppilaista, 70 % kaikista 8. ja 9. luokan oppilaista sekä 74 % lukioiden ja 28 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoista.

Alla on listattuna viisi ensimmäistä havaintoa Jyväskylän tuloksista. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän tulokset ovat monilta osin samansuuntaisia kuin muissa kunnissa, ja ne heijastavat valtakunnallisia kehityskulkuja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.

Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset ovat luettavissa osoitteessa thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset.  

Kouluinnostuksen lisääntymistä, mutta myös hyvinvoinnin haasteita

Jyväskylässä kouluinnostus on lisääntynyt sekä 4.–5.-luokkalaisten että 8.–9.-luokkalaisten keskuudessa. Erityisesti innostuksen kasvu näkyy 4.–5.-luokkalaisten tytöissä, joiden vastauksissa oli nousua vuoden 2023 46 %:sta tämän vuoden 56 %:iin, ja 8.–9.-luokkalaisten tytöissä, joiden vastauksissa nousu oli vastaavasti 13 %:sta 18 %:iin. Suunta on oikea, vaikka tehtävää innostuksen lisäämiseksi on vielä. Jyväskylän tulos ei poikkea valtakunnallisesta suunnasta.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat edelleen nähtävissä. Koulu-uupumus on lisääntynyt erityisesti 8.–9.-luokkalaisten tyttöjen keskuudessa. Koulu-uupumuksesta raportoi 26 % oppilaista, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli 19 %. Omasta mielialastaan on viimeisen vuoden aikana kantanut huolta 37 % vastaajista. Tämä kehitys on valtakunnallinen, eikä Jyväskylän tulokset poikkea merkittävästi koko maan tilanteesta.

Mielenterveyteen ja ahdistuneisuuteen liittyen on tapahtunut myös myönteisiä muutoksia. Korkean positiivisen mielenterveyden osuus on kasvanut 8.–9.-luokkalaisilla 9 prosentista 12 prosenttiin. Positiivinen kehitys näkyy sekä tytöillä että pojilla. Jyväskyläläisten 8.–9.-luokkalaisten tyttöjen kokema sosiaalinen ahdistuneisuus on vähentynyt merkittävästi, mutta muuten osuus 8.–9.-luokkalaisilla on pysynyt ennallaan (21 %). Sosiaalista ahdistuneisuutta raportoi 47 % 8.–9.-luokkalaisten tytöistä. Tämä on selkeä lasku verrattuna vuoteen 2023, jolloin osuus oli 54 %.

Yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet 3 prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta. Yksinäisyyttä koki 12 % vastaajista.

Kiusaamisen kokemukset vähentyneet

Kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi jyväskyläläinen lapsi ja nuori kokee, että kiusaaminen on vähentynyt koulussa verrattuna vuoden 2023 tuloksiin. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin muun muassa vastaajan kokemusta siitä, kuinka usein häntä oli kiusattu kevätlukukauden aikana. Erityisen myönteinen kehitys näkyy 4.–5.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien vastauksissa sekä 8.–9.-luokkalaisten tyttöjen vastauksissa. Vuonna 2023 4.–5.-luokkalaisista tytöistä ja pojista 63 % koki, että ei ole tullut kiusatuksi, ja vuonna 2025 luku oli 68 %. Vuonna 2023 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 72 % koki, että ei ole tullut kiusatuksi, ja vuonna 2025 luku oli 76 %.

Vuoden 2023 kyselyn jälkeen Jyväskylän kaupunki on vahvistanut kiusaamisen vastaista työtä kouluissa. Käytössä ovat muun muassa Väkivallan, kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän vastainen toimintamalli sekä Lainvastaiset teot koulussa -toimintamalli. Lisäksi kouluissa panostetaan ryhmäytymiseen, turvallisen ilmapiirin rakentamiseen sekä tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitojen opetukseen osana arkea.

Lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin tulee kiinnittää jatkossakin huomiota

Tulosten mukaan yhä useampi jyväskyläläinen nuori lähtee kouluun ilman aamupalaa ja jättää koululounaan syömättä. Erityisesti yläkouluikäisten aamupalan syöminen on vähentynyt: Nyt vain 64 % kertoo syövänsä aamupalaa joka arkiaamu, kun vastaava osuus oli vuonna 2023 vielä 67 %. Valtakunnallisesti aamupalan syöminen on vähentynyt samansuuntaisesti – koko maassa luku on 60 %.

4.–5.-luokkalaisten kohdalla tilanne on parempi: 75 % kertoo syövänsä aamupalaa joka arkiaamu.  Vuonna 2023 näin kertoi lähes saman verran (74 %) vastaajista.

Huolestuttavaa yläkouluikäisten keskuudessa on myös koululounaan syömättä jättäminen. Kyselyn mukaan vain 48 % tytöistä ja 63 % pojista syö koululounasta päivittäin. Vuonna 2023 koululounasta päivittäin syövien yläkoulupoikien osuus oli vielä 74 %. Koululounaan suosion lasku on havaittu myös valtakunnallisesti.

Tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin tulee kiinnittää jatkossakin huomiota niin kotona kuin koulussa.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus laskenut alakouluikäisillä, mutta yläkouluikäisillä myönteistä kehitystä

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on vähentynyt erityisesti 4.–5.-luokkalaisten tyttöjen keskuudessa. Heistä vain 39 % kertoo liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, kun taas saman ikäryhmän pojista puolet kertoo liikkuvansa päivittäin vähintään tunnin.

Yläkoululaisilla kehitys on päinvastainen: 8.–9.-luokkalaisten keskuudessa liikunnan määrä on hieman kasvanut. Tunnin vähintään päivittäin liikkuu nyt 30 % vastaajista, kun vuonna 2023 osuus oli 27 %. Tässäkin ryhmässä pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt.

Lisäksi yli puolet 8.–9.-luokkalaisista osallistuu vähintään viikoittain ohjattuun liikuntaan vapaa-ajallaan. Tässä ei ole suuria eroja sukupuolten välillä.

Kiinnostus useisiin päihteisiin on vähentynyt, mutta nikotiinipussien suosio on kasvanut

Tulosten mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten kiinnostus useisiin päihteisiin on vähentynyt. Sähkösavukkeiden, alkoholin, tupakan, nuuskan ja kannabiksen käyttö on laskussa. Esimerkiksi kannabiksen kokeilusta raportoi nyt 5 % 8.–9.-luokkalaisista vastaajista, kun vuonna 2023 osuus oli 8 %.

Vaikka useiden päihteiden käyttö on vähentynyt, nikotiinipussien käyttö on selvästi yleistynyt. Päivittäin nikotiinipusseja käyttää nyt 6 % yläkoululaisista, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli 2 %.

Positiivista kehitystä näkyy myös liittyen alkoholin käyttöön: niiden nuorten osuus, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan, on kasvanut. Nyt 75 % vastaajista kertoo, ettei käytä alkoholia lainkaan, kun vuonna 2023 näin ilmoitti 73 % vastaajista.

Energiajuomien käyttö on lisääntynyt sekä valtakunnallisesti että Jyväskylässä. Lähes päivittäin energiajuomia käyttää 7 % 8.–9.-luokkalaisista, kun vuonna 2023 osuus oli 3 %. Vaikka käyttö on kasvanut, se on edelleen vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin (10 %).

Mitä tuloksilla tehdään seuraavaksi

Jyväskylän tuloksia käydään tarkemmin läpi syksyn aikana eri palveluiden asiantuntijoista kootussa työryhmässä sekä yhdessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Keski-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa. Työtä tehdään muun muassa kahdessa lakisääteisessä asiantuntijaryhmässä.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon toteutumisen seurannasta esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Ryhmä seuraa lain velvoitteiden toteutumista ja oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien käytännön toteutumista. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii nuorisolain mukaisena monialaisena yhteistyöryhmänä. Verkoston tehtävänä on koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista, arvioida nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi sekä edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja nuorisotoiminnan toteutumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Koulukohtaiset tulokset julkaistaan 25. syyskuuta. Julkaisun jälkeen koulut käsittelevät tuloksia osana yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötään.