Jyväskylän Nuorten Maratonissa yhdistyvät myös liikuntapääkaupungin osaaminen ja asiantuntijuus

Jyväskylässä Finlandia Marathonin yhteydessä neljättä kertaa 5.9. järjestettävään Nuorten Maraton -liikuntatapahtumaan osallistuvat koulupäivän aikana kaikki 2012–2014 syntyneet jyväskyläläiset lapset ja nuoret. Lutakonaukiolle ja Jyväsjärven rantamaisemiin saapuu 4500 lasta ja nuorta, jotka kiertävät Rantaraitilla noin 5 kilometrin pituisen lenkin omatahtisesti ikäistensä seurassa. 

Nuorten maraton on osa Jyväskylän kaupungin liikuntaohjelmaa, jonka tahtotilana on innostaa yhä useampi asukas mielekkään liikkumismuodon pariin. Tapahtuma on esimerkki monen toimijan yhteisponnistuksesta: mahdollistajina ovat Keski-Suomen Liikunta, Jyväskylän Kenttäurheilijat sekä kaupungin liikuntapalvelut, perusopetus sekä Linkki-joukkoliikenne. 

Kannustusta kestävyysharjoitteluun ja festarimeininkiä

Kaikki osallistujat saavat kierroksesta ajan, mutta kilpasarjalaisia lukuun ottamatta aika jää jokaisen omaksi tiedoksi. Tapahtuman tarkoitus on tarjota mukava tapahtuma ja liikuntakokemus omanikäisten seurassa. Paikalla on esimerkiksi kannustajia ja kirittäjiä jyväskyläläisistä seuroista, ja juoksutunnelmaa nostattaa Joosu J sekä Gradian opiskelijabändi. 

Yksi juoksulenkkihän ei tunnetusti kenenkään kuntoa kovin paljoa muuta. Siksi tapahtuman tavoitteena onkin kestävyystyyppiseen harjoitteluun kannustaminen niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Keski-Suomen Liikunta on kouluttanut kevään ja syksyn aikana kymmeniä jyväskyläläisopettajia kuntoharjoittelun saloihin. Myös oppilaskyselyissä tapahtuman vaikutus näkyy: 55 prosenttia oppilaista kertoi harjoitelleensa maratonia varten, ja kolmannes oli maratonin jälkeen aikaisempaa kiinnostuneempi parantamaan kuntoaan. 

Lasten liikkumattomuus on kasvava ongelma

Liikuntapääkaupungissa kun ollaan, tapahtumalla halutaan myös herätellä keskustelua. Lasten liikkumattomuus on kasvava ongelma, jota ei ole jääty Jyväskylässä ihmettelemään kädet taskussa. Kaupungissa on niin laaja liikunnan ja kasvatusalan osaaminen, että on luonnollista, että lapsia liikuttava massatapahtuma syntyy juuri täällä.

Tutkimustuloksia lasten liikunnan vaikutuksista fyysiseen kuntoon, hyvinvointiin, oppimiseen ja jopa aivojen kehitykseen on olemassa läjäpäin, lisäksi pitkittäistutkimuksista nähdään lapsuusiän liikunnallisuuden tai liikkumattomuuden vaikutuksia aikuisiällä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että asiaa on taivasteltu ihan tarpeeksi, nyt on tekojen aika.

Kansallisen lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä siten, että liikkuminen olisi reipasta tai rasittava. Vain noin puolet suomalaisista alakouluikäisistä, neljännes yläkouluikäisistä ja alle viidennes toisen asteen opiskelijoista liikkuu suosituksen mukaan tunnin päivässä.

UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkumissuositus

Tapahtuman matka ja ikäryhmä tarkoin harkittu

Kolme ikäluokkaa kokoavan suurtapahtuman halutaan herättävän kaupungissa ja miksei laajemminkin keskustelua niin osallistujien, vanhempien kuin opettajien keskuudessa. Moni ei ehkä ole koskaan tätä ennen edes ajatellut, että kasvuiässä olevalle lapselle 5 kilometrin kulkeminen omin lihasvoimin ei pitäisi olla temppu eikä mikään. Samalla kuitenkin lasten liikunnasta tehdyt tutkimukset antavat olettaa, että yhä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria tapahtuma voi olla jopa ensimmäinen kerta elämässä, kun liikutaan yhtäjaksoisesti jalan tällainen matka.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan lehtori Pertti Huotarin erityisalaa ovat lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, fyysinen kunto ja toimintakykyisyys sekä ulkoliikunta. Liikuntatieteellisen vuoden opettajana 2021 palkitulla Huotarilla on pitkän opettajanuran sekä yli 20 vuoden tutkijanuran myötä vankka tietämys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta usealta vuosikymmeneltä.

- Lasten liikkumisesta on olemassa suomalaisia tutkimustuloksia aina 1970-luvulta alkaen. Tuloksista näkee selkeän pudotuksen kouluikäisten lasten kestävyyskunnossa 2000-luvulle tultaessa. Tällä vuosikymmenellä kestävyyskunnon heikentyminen on tasaantunut, mutta huolestuttava uusi piirre on, että huono- ja hyväkuntoisten välinen ero on kasvanut. Vain tulosten keskiarvoa tarkasteltaessa huonokuntoisten lasten kasvava määrä jää helposti huomaamatta, kun kestävyyskunnoltaan parhaimmat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin aiemminkin. Kaksijakoisuus näkyy erityisesti kestävyyskunnon tuloksissa, ei niin selvästi nopeus- tai lihaskunto-ominaisuuksissa, Huotari kertoo.

Oppilaiden fyysisen toimintakyvyn Move! -mittaukset osoittavat, että jyväskyläläislapset ja -nuoret ovat keskimäärin suomalaisia ikätovereitaan paremmassa kunnossa. Ilahduttavaa on myös, että tuloskehitys on ollut Jyväskylässä viime vuosina positiivinen.  

Parasta tietenkin on, jos oma suoritus herättäisi nuoressa itsessään kipinän liikkua enemmän

Nuorten Maraton -tapahtumaan osallistuvien 11–13-vuotiaiden ikäluokka on siis tarkoin harkittu valinta. Samoin reitin pituus. Viiden kilometrin yhtäjaksoisella liikkumisella huomaa, jos kunto kaipaa kehittämistä. Vaikka trampoliinilla jaksaisikin temppuilla taukoja pitäen pitkäänkin, voi vajaan tunnin yhtäjaksoinen hölkkä tai reipas kävely ollakin kropalle aivan vieras kokemus. Jos lapset ja nuoret saadaan oman kokemuksen kautta itse havahtumaan asiaan, vaikuttavuus on varmasti parempi kuin asiasta saarnaaminen. Oman kokemuksen kautta halutaan siis konkretisoida asiaa, jonka pedagogiikan ammattilaiset ja tutkijat ovat nähneet tutkimustuloksista jo pitkään.

- Ajan ilmiöistä huolestuttavinta on se, että keskittyminen on kovin lyhytkestoista. Se näkyy myös liikkumisessa. Nopeutta ja voimaa voi ylläpitää helpommin kuin pitkäkestoisempaa ponnistelua vaativaa kestävyyskuntoa. Kuitenkin riittävä kestävyyskunto on avain arkipäivän jaksamiseen ja terveeseen kasvuun. Ei vain liikuntasuorituksissa vaan myös kehon palautumisessa. Hyvä jaksaminen voi näkyä niin oppimistuloksissa kuin vaikkapa unen laadussa, Huotari summaa.

Poiketaanpa lenkkipolulta välillä koululle

Otetaan keskusteluun mukaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin johtava tutkija Tuija Tammelin, jonka erityisalana on liikunnan ja terveyden tutkimus. Hänen viimeisimmät tutkimushankkeensa ovat tuottaneet tietoa siitä, miten lisätä liikkumista koulupäivään oppimisen näkökulmasta.

Liikunnasta puhuttaessa katse kiinnittyy usein nimenomaan fyysisiin ominaisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Tammelin kuitenkin muistuttaa, että liikunnalla on positiivinen vaikutus myös oppimistuloksiin.

- Aktiivinen liikkuminen ja hyvä fyysinen kunto yleisesti ovat tutkimusten mukaan yhteydessä hyvää kognitiiviseen toimintakykyyn ja luovat sen myötä myös edellytyksiä oppimiselle. Liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta erityisesti niillä aivoalueilla, jossa muisti ja toiminnanohjaus toimivat. Liikunnan aikaansaamat muutokset aivojen rakenteissa ja toiminnassa luovat lisää mahdollisuuksia oppimiseen, Tammelin kertoo liikunnan vaikutuksista aivojen fysiologiaan.

- Koulupäivän aikaisen liikunnan on osoitettu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen. Erityisesti oppitunnin aikana pidetty liikunnallinen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat olleet tutkimuksissa yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Liikkumalla oppiminen voi hyvinvoinnin lisäksi tukea oppimismotivaatiota ja mielenkiintoa itse oppiainetta kohtaan. Liikkuva matikkaa -tutkimuksessa sekä oppilailta ja opettajilta kerättyjen kokemusten perusteella havaittiin, että liikkumalla oppiminen lisäsi oppilaiden sitoutumista matematiikan oppitunneilla. Joillekin oppilaille sopeutuminen uuteen opiskelutapaan vaati kuitenkin aikaa.

Opetushallitus ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen

Uusi tapa oppia vaatii myös uusia tapoja opettaa. Tammelin on ollut mukana Liikkuminen oppimisen tukena -hankkeessa, joka on tuottanut materiaalia liikunnan ja akateemisten aineiden opetuksen yhdistämiseen.

- Hankkeen tiimoilta luotiin yhteiseurooppalainen liikkumalla oppimisen oppimisympäristö Activate your class – activateyourclass.eu, jossa opettajat ja opettajaopiskelijat voivat kouluttautua ja saada vinkkejä aktiivisuuden sisällyttämiseen akateemisten aineiden tunneille, Tammelin vinkkaa.

Miksi kestävyystyyppinen liikunta on niin tärkeää?

Tähän mennessä on tullut selväksi, että liikunnalla on suora vaikutus fyysisen jaksamisen kautta myös henkiseen hyvinvointiin. Riittävästi liikuntaa tarvitsevat kaikki, ikään tai kiinnostuksen kohteisiin katsomatta. Ja nyt puhutaan nimenomaan arkisesta liikunnasta, ei hampaat irvessä treenaamisesta. 

Mutta miksi Jyväskylässä on Nuorten Maratonin siivittämänä otettu kepin nokkaan perinteinen kestävyystyyppinen liikuntakokemus, eikä esimerkiksi nopeuteen perustuva enemmän voimaa tai taitoa vaativa someaikakaudelle tyypillisempi suoritus?

Parhaimmillaanhan liikunnasta opittuja kokemuksia tavoitteellisesta työskentelystä pystytään siirtämään muuhunkin opiskeluun ja elämään

Keski-Suomen Liikunnan Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen on huomannut keskusteluissa opettajien kanssa yleisen teeman.

- Moni heistä on ilmaissut huolensa siitä, kuinka sinnikkyys ja pitkäjänteisyys on vähentynyt. Useita liikunnan myönteisiä vaikutuksia ja kehityksen merkkejä näkee ja kokee hyvinkin nopeasti. Osa fyysiseen kuntoon vaikuttavista fysiologisista muutoksista vaatii kuitenkin pidemmän ja säännöllisen harjoittelun. Parhaimmillaanhan liikunnasta opittuja kokemuksia tavoitteellisesta työskentelystä pystytään siirtämään muuhunkin opiskeluun ja elämään, Vatanen kertoo.

Nuorten Maraton sytyttämään liikunnan kipinä

Mitä mieltä asiantuntijat ovat, voisiko Jyväskylässä toista kertaa järjestettävä Nuorten Maraton olla sellainen kipinänisku liikunnan puolesta, jota juuri nyt Suomessa kaivataan?

- Nuorten Maraton on parhaimmillaan mukava liikkumispäivä yhdessä kavereiden kanssa. Kannustava tunnelma ja sopivan rento ote takaavat iloiset ilmeet ja halun palata tapahtumaan myös seuraavana vuonna. Tapahtumaan liitettävät kampanjat ja tempaukset voisivat jatkossa motivoida porukalla kohottamaan kuntoa jo ennen tapahtumaa, pohtii Tammelin.

- Koko ikäluokkaa koskeva ulkoliikuntatapahtuma on hyvä idea. Olisi upeaa, jos jatkossa tapahtumaan valmistautumisesta tulisi kouluilla luonteva tapa integroida opetukseen kestävyyskuntopainotteisia harjoituksia useamman viikon liikuntajaksona. Parasta tietenkin on, jos oma suoritus herättäisi nuoressa itsessään kipinän liikkua enemmän, summaa Huotari.

Juuri niin, itsensä haastaen, mutta yhdessä tehden ja kokien - kipinän sytyttäen. Siihen Jyväskylässä 5.9. järjestettävä Nuorten Maraton pyrkii. Vasta tulevat vuodet näyttävät, muuttiko tapahtuma suomalaista yhteiskuntaa vastaavalla tavalla, kuin useat muut aiemmin Jyväskylästä alkunsa saaneet pedagogiset ja kasvatukselliset innovaatiot.

Jutussa haastatellut asiantuntijat ovat olleet Jyväskylässä mukana laatimassa koululaisen kestävyyskunnon kehittämisen opettajan oppaan pilottiversiota 5.–7. -luokkalaisten opettajille. Oppaan on tuottanut Keski-Suomen Liikunta yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Jamkin Likesin ja huippu-urheilun instituutti KIHUn kanssa.

Tapahtumaan valmistautumista varten on myös tehty omat Nuorten Maratonin audiotreenit, joiden avulla oppilas voi valmistautua tapahtumaa varten. Kolme eri pituista audiotreeniä voi kuunnella lenkin yhteydessä, ja ne sisältävät valmentajien ohjeiden lisäksi musiikkia ja valmentajan tsemppauksen. 

Opettajan oppaan sekä Nuorten Maraton audiotreenit löydät Finlandia Marathonin Nuorten Maraton -verkkosivuilta.