Jyväskylän uimarannoilla viihdytään erityisesti perheen ja läheisten kanssa

Jyväskylän alueella on peräti 331 järveä, joiden rannoilla on yhteensä 36 kaupungin ylläpitämää uimarantaa. Jyväskylässä uimarantoja on Korpilahdelta Tikkakoskelle saakka. Kaupungin ylläpitämä uimarantaverkko onkin kokonaisuudessaan Suomen toiseksi laajin. Jyväskylässä säännöllisesti toteutettavan Liikuntabarometri-tutkimuksen perusteella uimarannat ovat Jyväskylän suosituimpia liikkumisympäristöjä kaupunkilaisten keskuudessa. Uimarantojen edelle liikkumisympäristönä menevät ainoastaan kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit.

- Uimarannat ovat jyväskyläläisille tärkeitä liikkumisen, virkistäytymisen ja hyvinvoinnin paikkoja. Vesiliikunnan harrastusmahdollisuuksien lisäksi useilla Jyväskylän uimarannoilla on hyvät olosuhteet muun muassa pallopelien pelaamiseen sekä kuntoiluun ulkokuntoilulaitteilla, kertoo liikuntapaikkapäällikkö Markus Virtanen. 

Uimarannat koetaan turvalliseksi ja helposti saavutettaviksi

Jyväskylän uimarantojen asukaskyselyyn saatiin reilu 650 vastausta. Lähes 60 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä rannalla yleensä perheenjäsenten kanssa ja joka kymmenes ystävien kanssa. Noin kolmasosa vastaajista kertoi käyvänsä uimarannoilla yleensä yksin. Vastausten perusteella kaupungin suosituimpia uimarantoja ovat Tuomijärven, Köhniön ja Viitaniemen uimarannat.

Asukaskyselyn tulosten perusteella jyväskyläläiset ovat pääosin tyytyväisiä kaupungin ylläpitämiin uimarantoihin. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli tyytyväisiä uimarantojen maantieteelliseen saavutettavuuteen. Uimarannat ovat monille asukkaita helposti saavutettavia lähiliikuntapaikkoja, jonne kuljetaan yleisimmin kävellen (40 %) tai pyörällä (30 %). Vastaajat olivat tyytyväisiä uimarantojen turvallisuuteen (75 %), yleiseen siisteyteen (81 %) ja peruspalveluiden laatuun (76 %), kuten laiturien ja wc- ja pukutilojen kuntoon.

Kyselyyn vastanneet nostivat esiin myös kehittämisen teemoja. Eniten tyytymättömyyttä (37 %) ja toiveita kohdistui uimarantojen oheispalveluihin, kuten kioski- tai kahvilatoimintoihin ja liikunta- ja leikkipaikkoihin sekä hyppytorneihin, joita toivottiin nykyistä useammalle rannalle. Vaikka vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä rantojen peruspalveluiden laatuun ja yleiseen siisteyteen, niin näihin kohdistui samalla useita kehittämistoiveita. Vastaajat toivoivat, että wc-tiloja ja pukutiloja huollettaisiin ja kehitettäisiin aktiivisesti uimarantakauden ollessa käynnissä. Vastauksissa nousivat esille myös roska-astioiden riittävyys ja niiden tyhjennys erityisesti helteisinä päivinä sekä muu epäsiisteys, kuten graffitit. Merkittävässä osassa vastauksia toivottiin myös talviuintipaikkojen kehittämistä.

Selvitys uimarantapalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen tukena

Asukaskysely toteutettiin osana Uimarantapalveluiden nykytila ja kehittämistarpeet -selvitystä, joka laadittiin yhteistyössä North Sport Consulting Oy:n kanssa. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Jyväskylän uimarantapalveluista ja niiden käytöstä sekä tunnistaa niiden lähivuosien keskeisimmät kehittämistarpeet. Selvitystyö toteuttamisen tavoitteena oli myös uimarantojen ylläpitoresurssien kohdentamisen tehostaminen. 

-Selvityksen yhteydessä tehtiin laaja arvio Jyväskylän uimarantojen nykytilasta. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa rantojen saavutettavuutta, palvelutarjontaa, käyttöastetta ja kunnostustarpeita. Selvitys ja asukaskysely antavat meille hyvän tietopohjan uimarantapalveluiden jatkokehittämiseen, ja auttoivat kirkastamaan Jyväskylän uimarantojen kokonaiskuvaa, toteaa liikuntapaikkapäällikkö Markus Virtanen.

Selvitystyön pohjalta tunnistettiin useita konkreettisia kehittämistarpeita. Yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena on esteetön uimaranta, joka Jyväskylästä tällä hetkellä puuttuu.

– Asia on meillä jatkovalmistelussa, ja sopivaa sijaintia kartoitetaan parhaillaan. Esteettömän uimarannan tulee sijaita helposti saavutettavalla paikalla, ja jossa maastonmuodot mahdollistavat esteettömien rakenteiden toteuttamisen kohtuullisin kustannuksin. Myös uimarantojen ilmettä pyritään parantamaan esimerkiksi yhtenäistämällä opastauluja sekä vahvistamaan uimarantojen asemaa osana Liikuntapääkaupunki-strategiakärkeä, Virtanen kertoo.

Uimarantapalveluiden nykytila ja kehittämistarpeet -selvityksen aineistoa tullaan jatkossa hyödyntämään kaupungin uimarantoja koskevan pitkän aikavälin kehittämis- ja ylläpitosuunnitelman laatimisessa. Osana selvitystä luotiin uimarantojen kehittämistä ja ylläpitoa koskeva kolmiportainen rantaluokittelu, jossa kaupungin uimarannat jaettaisiin kaupungin pääuimarantoihin, alueellisiin pääuimarantoihin sekä paikallisiin uimarantoihin. Tässä vaiheessa toimenpide-ehdotuksen tasolla oleva rantaluokittelu toimii uimarantapalveluiden jatkokehittämisen pohjana, minkä tavoitteena on pystyä kohdentamaan uimarantoja koskevia kunnossapitotoimia ja investointeja nykyistä paremmin. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut jatkaa selvitystyön aikana tehtyjen toimenpide-ehdotuksien tarkastelua ja jatkotyöstöä osana Liikuntapaikkojen kehittämisohjelmaa.

Lisätietoja:  

- liikuntapaikkapäällikkö Markus Virtanen, p. 040 737 6887, markus.m.virtanen[a]jyvaskyla.fi