Hyppää pääsisältöön

28.5.2025

Kuva
Henkilö istuu sisällä rappusilla. Kuva Kristiina Nygren
Työelämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa on opittava uutta ja kehityttävä. On arvioitu, että 80–90 prosenttia oppimisesta työuran aikana tapahtuu työtä tekemällä. Oppiminen ei siis ole koulutusta ja kursseja, vaan kehittymistä tapahtuu koko ajan työpaikan arjessa – keskusteluissa, yhteistyössä ja uusien haasteiden kautta.

Oppimiskulttuurin rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Se vaatii strategiaa ja tavoitteita, aikaa ja mahdollisuuksia. Kun oppiminen tuodaan osaksi arkea, se lisää työntekijöiden motivaatiota ja työhyvinvointia ja lisää organisaation kyvykkyyttä vastata muutostarpeisiin.

Kunta-alan houkuttelevuutta pohtiessaan kunta-alan nuorten verkosto nosti osaamisen kehittämisen yhdeksi tärkeäksi tekijäksi lisätä alan vetovoimaa. Verkoston jäsen, Jyväskylän kaupungin johtava jätehuoltosuunnittelija Saana Minkkinen haastatteli Jyväskylän kaupungin henkilöstöpäällikköä Sari Uotilaa siitä, miten osaamista tuetaan käytännössä.

Osaamisen kehittäminen tukee työhyvinvointia

Jyväskylän kaupunki panostaa laajasti osaamisen kehittämiseen. Henkilöstölle on tarjolla koulutuksia, henkilöstövaihtoa, mentorointia, työnohjausta ja omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia. Lisäksi järjestetään työelämäkeskusteluja ja sisäisiä koulutuksia.

Mutta miksi osaamisen kehittäminen on niin tärkeää?

– Kun työntekijä kokee olevansa osaava työssään, hän voi hyvin, tekee työnsä turvallisesti ja on työkykyinen, Uotila kertoo.

“Työnantajan tehtävä on motivoida henkilöstöä koulutuksiin ja kehittymään sekä varmistaa, että osaamisen kehittämiseen on varattu aikaa myös työajalla.”

Jyväskylässä osaamisen kehittämistä ei jätetä sattuman varaan. Uotila nostaa esiin esimerkkejä:

– Varhaiskasvatuksen mentorointihanke on valtakunnallisesti merkittävä. Olemme myös kouluttaneet omasta henkilöstöstämme kouluttajia, jotka voivat pitää esimerkiksi työturvallisuus- ja työhyvinvointikorttikoulutuksia. Lisäksi kaikille esihenkilöille on laadittu pakollinen koulutusohjelma, hän kertoo.

Kuva
Henkilö hymyilee kameralle. Kuva Kristiina Nygren
– Kun työntekijä kokee olevansa osaava työssään, hän voi hyvin, tekee työnsä turvallisesti ja on työkykyinen,  Jyväskylän kaupungin henkilöstöpäällikkö Sari Uotila kertoo.
Kuvankäsittely: Kristiina Nygren

Osaamisen kehittämisen arvostus motivoi

Onko jotain, mitä voisi vielä kehittää?

– Aina on mahdollisuus tehdä enemmän. Haasteena suuressa organisaatiossa on se, että samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla. Perusosaamisen tarve kuitenkin säilyy vuodesta toiseen. Ei riitä, että kehitämme vain asiantuntijuutta – myös vuorovaikutus-, yhteistyö- ja palautteenantotaidot ovat aina tärkeitä, Uotila sanoo.

Osaamisen kehittämisen arvostus on keskeistä. Se tukee työntekijöiden motivaatiota ja työssä jaksamista riippumatta siitä, kuinka pitkä työura on takana.

– Työnantajan tehtävä on motivoida henkilöstöä koulutuksiin ja kehittymään sekä varmistaa, että osaamisen kehittämiseen on varattu aikaa myös työajalla, Uotila muistuttaa.


Teksti: Saana Minkkinen, Henna Honkalo ja Anna-Mari Jaanu

Haluatko työpaikalle oppimisen kulttuurin? Aloita näistä askelista:

  • Tee oppimisesta osa strategiaa ja aseta tavoitteet
  • Johda esimerkillä, panostaen oppimista tukevaan kulttuuriin
  • Varmista, että organisaatiossa on avoin ja kannustava ilmapiiri oppimiselle
  • Tue uteliaisuutta ja kokeiluja
  • Kannusta oppimisen jakamiseen
  • Tee oppimisesta jatkuvaa ja monimuotoista
  • Motivoi työntekijöitä oppimiseen ja kehittymiseen
Asiasanat: