Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 26.5.2025 olleesta 150-vuotisjuhlakokouksesta

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus, vuoden 2024 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään olleessa kokouksessaan tilintarkastajan raportin vuoden 2024 tilintarkastuksesta sekä tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen. Valtuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvolliselle.  

Tilinpäätös osoittaa, että alkuperäisessä talousarviossa ennakoitu 7,7 miljoonan euron alijäämä onnistuttiin kaupungilla kääntämään 6,2 miljoonaa euroa plusmerkkiseksi. Tuloksen taustalla ovat talouden tasapainotustoimet, jotka kaupunki käynnisti viime vuonna.

Vastuullisen tilintarkastajan raportti vuoden 2024 tilintarkastuksesta toteaa, että kaupungin hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti ja kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunnan laatimassa arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, mitä valtuustokauden aikainen talouden ja toiminnan sopeuttaminen on vaatinut kaupungilta. Tarkastuslautakunta on tehnyt myös 12 tuloksellisuusarviointia kaupungin eri palveluihin. Arviointikertomuksessa raportoidaan muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueen, työllisyysalueiden ja kuntien yhteistyön aloituksen onnistumisesta työllisyyden edistämisessä sekä liikuntaneuvonnan ja opiskeluhuollon toteuttamisessa.

Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsaus 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi talouden ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen. Vuoden ensimmäinen neljännesvuosikatsaus raportoidaan maaliskuun tilanteen perusteella. Sen mukaan kaupungin tämän vuoden talous on toteutumassa lähes kevään muutetun talousarvion mukaisesti. Tilikauden alijäämäennuste on 21,8 miljoonaa euroa (TA/M -21,9 M€). Käyttötalouden toimintatuotot ovat toteutumassa yhteensä 0,3 miljoonaa euroa talousarviota heikompana ja toimintamenot 0,3 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä.

Konsernihallinnon ennuste on tällä hetkellä -1,3 miljoonaa euroa. Ylitysuhka johtuu Tietohallinnon palveluostoista ja ennusteen mukaan digipalvelut tulee ylittämään budjetoidut menot 1,3 miljoonalla eurolla. Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen ennuste on +1,6 miljoonaa euroa, mikä johtuu pääosin kototutumiskorvauksista, joiden ennustetaan ylittävän talousarvion 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ennuste on -0,2 miljoonaa euroa johtuen kaupunginteatterin talousarviota pienemmistä lipputuotoista väistötiloissa. Kaupunkirakennepalvelujen ennuste on -0,2 miljoonaa euroa ja ylitys johtuu pääosin Louhunsalmen liityntätaksikuljetusten kustannuksista. Kylän Kattaus -liikelaitoksen ennusteen mukainen -300 000 euroa tulee ennakoitua heikommista toimintatuotoista, koska ulkoista myyntiä on pienennetty hankintalainsäädännön mukaisesti. Tilapalvelu -liikelaitos näyttää tekevän 0,5 miljoonaa euroa ennakoitua paremman tuloksen johtuen pääosin sähkön hinnan toteutumisesta talousarviossa huomioitua matalampana.

Kaupungin investointimenojen ennuste on tälle vuodelle 88,7 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat toteutumassa tämän hetken ennusteen mukaan 5,1 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä. Ennusteen mukaan kaupungin lainakanta kasvaa 5,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähemmän ja kaupungin lainakannan kasvu on kuluvana vuonna yhteensä 49,1 miljoonaa euroa.

Äijälän puutarhakorttelin asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Äijälän puutarhakorttelin asemakaavan muutosehdotuksen. Muutosalue sijaitsee entisillä Äijälän tilan mailla Väinölässä 67. kaupunginosan korttelin 222 tonttia 2 sekä puistoaluetta. Kasvitarha ja laidunalue otetaan asemakaavalla asumisen, palveluasumisen ja kuntouttavan työtoiminnan käyttöön. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Tavoitteena on muodostaa vehreä ja viihtyisä korttelikokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia ja joustavia asumisen muotoja erilaisissa elämänvaiheissa oleville asukkaille. Suunnittelua ohjaavina arvoina ovat yhteisöllisyys ja ekologisuus. Kaava on tullut vireille 16.2.2024, kaavaluonnos on ollut nähtävänä 24.5-24.6.2024 ja luonnosvaiheen palautteen perusteella tarkennettu kaavaehdotus 3.1.–3.2.2025.

Asemakaavalla muodostuu asumisen ja palveluasumisen kokonaisuus, joka voi käsittää sekä erillisiä että kytkettyjä pientaloja, kuten minitaloja tai pienkerrostaloja. Kytketyistä pientaloista ja pienkerrostaloista käytetään yleisnimeä kaupunkipientalo. Kaava-alueelle saa sijoittaa joustavasti kaikkia palveluasumisen muotoja tuetusta ja yhteisöllisestä asumisesta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hoivakodissa. Lähivirkistysalueelle esitetään alueellisen pysäköinnin lisäystä.

Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 6 660 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta, josta uudisrakentamista on 6 380 kerrosalaneliömetriä. Ympärivuorokautisen ja/tai yhteisöllisen palveluasumisen osuus on 0–3 400 kerrosalaneliömetriä. Jos palveluasuminen jää pois ja asemakaavan muutosalue toteutuu kokonaan asumisena, on alueen yhteenlaskettu rakennusoikeuden määrä 2 400 kerrosalaneliömetriä pienempi. Kaava-alueen väestöarvio on noin 75–120 asukasta.

Asemakaavan muutos, Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristö

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristön asemakaavan muutoksen. Kaavan tavoitteena on yleiskaavan mukaisesti mahdollistaa alueelle liikuntapuiston toteuttaminen ja asuinrakentamista. Lisäksi alueelle tutkitaan paikka päiväkodille ja mahdollistetaan Saarenmaantien ja Ruokkeentien liikennejärjestelyiden parantaminen erikseen laadittavan katuyleissuunnitelman mukaisesti.

Kaavan laatiminen on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta ja se on kaavoitusohjelman
2023–2025 mukainen suunnittelukohde, jonka tavoiteaikatauluksi on asetettu vuosi 2025. Kaavan laatiminen pohjautuu Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan aluevarauksiin.

Laaja hyvinvointikertomus 2021–2024

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän hyvinvointikertomuksen 2021–2024. Kertomuksen perusteella voidaan todeta, että valtaosa jyväskyläläisistä voi hyvin ja kokee elämänlaatunsa hyväksi. Aineiston perusteella ja kaupungin asiantuntijoiden arvioiden avulla on kuitenkin tunnistettu jyväskyläläisten hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa haastavia ilmiöitä, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota hyvinvoinnin edistämisen työssä. Tunnistettuja ilmiöitä ovat nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin haasteet, hyvinvoinnin polarisaatiokehitys ja alueellinen eriytyminen sekä valtakunnallisesti käynnissä oleva voimakas väestörakenteen muutos väestön ikääntyessä.

Hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvoinnin edistämisen tehtäviä ja rakenteita, jyväskyläläisten hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä sekä tarkastellaan hyvinvoinnin tilaa eri väestöryhmien näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien suunnitelmien etenemistä. Hyvinvointikertomuksen pohjalta havaituista ilmiöstä ja hyvinvoinnin haasteista johdetaan hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet hyvinvointisuunnitelmaan. Nykyinen hyvinvointisuunnitelma on voimassa vuoden 2026 loppuun, ja se päivitetään tulevalla valtuustokaudella.

Vihreän valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Puolet parempaa – eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Kaupunginvaltuusto merkitsi äänestyksen jälkeen tiedoksi vastauksen Liisa Kuparisen (Vihr.) ja 16 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitetään, että kaupunki asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja hankintojen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan.

Vastaus on valmisteltu Kylän Kattauksen toimesta ja siinä todetaan, että kestävän päiväkoti- ja kouluruoan eteen on tehty toimenpiteitä jo 2010-luvulta lähtien osana Jyväskylän kaupungin ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteita. Kylän Kattauksen valmistama ruoka noudattaa sopimusten mukaisesti voimassa olevia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemia ravitsemus- ja ruokailusuosituksia. Ruokavalio voi sisältää maltillisen määrän punaista lihaa ympäristön ja terveyden kannalta. Kylän Kattaus on vähentänyt erityisesti punaisen lihan käyttöä ja lisännyt kasviksia tavoitteellisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien päiväkoti- ja kouluruokailussa on ollut yksi kasvisruokapäivä viikossa ja kasvisruokavaihtoehto on tarjolla päivittäin kaikille ruokailijoille sekaruoan rinnalla. Erityisesti naudan lihan vähentäminen on ravitsemussuosituksissa keskiössä ympäristövaikutusten näkökulmasta, ja naudan sekä sianlihan osuutta on vähennetty vuosittain Kylän Kattauksen ruokalistalla. Prosessoidun lihan määrää on vähennetty ruokalistoilla minimiin asiakastyytyväisyys huomioiden.

Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset (2024) linjaavat, että kohtuullinen määrä maitotuotteita sopii ympäristön kannalta kestävään ruokavalioon, ja tätä linjausta on toteutettu myös Kylän Kattauksen ruokalistoilla. Valinnat tehdään suosituksen mukaisesti painottamalla terveyttä edistäviä, maistuvia ja kestäviä ruokavalintoja säilyttämällä yksilön valinnanmahdollisuus. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus edellyttää maidon tarjoamista ensisijaisena juomana varhaiskasvatuksessa. Kouluruokailusuosituksen mukaan ruokajuomana tarjotaan rasvattomia, D-vitaminoituja nestemäisiä maitovalmisteita. Uusissa koko väestöä koskevissa suosituksissa suositelluksi ruokajuomaksi on rasvattoman maidon tai piimän rinnalle on nostettu täydennetty kasvijuoma, joka on ruokajuomavaihtoehtona tarjolla kaikille myös Kylän Kattauksella.

Kylän Kattaus tekee määrätietoisesti ja suunnitellusti työtä toimiakseen resurssiviisaasti ja aloitteen tavoitteet huomioiden. Kylän Kattaus vähentää eläinperäisten tuotteiden hankintoja ja jatkaa resurssiviisaustyötä suunnitelmallisesti, mutta maltillisemmin kuin aloitteessa ehdotetaan. Tavoitteen toteutumista myös seurataan esimerkiksi Ympäristövahdissa. Kylän Kattauksen pääasiallinen tavoite on, että kaikki syövät päiväkoti- ja kouluruoan. Tätä tavoittelemme edellä mainituilla toimenpiteillä ympäristö-, talous, - ja ravitsemus, - ja asiakasnäkökulmat huomioiden.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Vastausta tulee Parkkosen mukaan muuttaa siten, että eläinperäisten tuotteiden vähentämisen sijaan linjataan, että niiden käyttö säilytetään kaupungin ruokapalveluissa vähintään nykytasolla osana monipuolista ja tasapainoista ruokatarjontaa. Esitys sai äänestyksessä 33 ääntä pohjaesityksen saadessa myös 33 ääntä ja yhden ollessa pois. Näin ollen puheenjohtajan ääni ratkaisi äänestykseen ja keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana asiassa ei tehty muutosesityksiä, joten se hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisena. Perussuomalaiset ja useat valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite kännyköiden käytön rajoittaminen Jyväskylän kouluissa

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen kokoomuksen valtuustoryhmän ja 34 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitetään tiukempia linjauksia älypuhelimien ja muiden vastaavien laitteiden käytölle koulupäivien aikana Jyväskylän perusopetuksen kouluissa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että maan hallitus antoi 31.12.2024 eduskunnalle esityksen perusopetuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rajoituksia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöön perusopetuksessa siten, että niiden käyttö oppitunneilla olisi sallittua ainoastaan laissa säädettyihin erikseen määriteltyihin tarkoituksiin. Lisäksi kouluille asetettaisiin velvollisuus laatia tarpeelliset järjestyssäännöt mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana. Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä kevään 2025 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025.

Hallituksen esityksen mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana, ellei käyttö tapahdu opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. Tämä vastaa nykyistä käytäntöä, jossa koulu voi järjestyssäännöissään jo nyt rajoittaa puhelimen käyttöä oppitunneilla. Uusi lainsäädäntö yhtenäistää käytännön kaikissa kouluissa.

Lisäksi esityksen mukaan järjestyssäännöissä on jatkossa määrättävä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä myös muina aikoina kuin oppitunneilla koulupäivän aikana. Tämä selkeyttää nykytilannetta, sillä jatkossa järjestyssäännöissä voidaan tarkasti määritellä, missä ja miten laitteita saa käyttää ja säilyttää esimerkiksi välitunneilla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi puhelinparkit laitteiden säilytyspaikkoina.

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt vastaavat kuitenkin pääosin hallituksen esityksen sisältöä. Järjestyssääntöjä tullaan kuitenkin päivittämään vastaamaan uuden lain vaatimuksia heti lain voimaantulon jälkeen.

Keskustelun aikana Anna Nurmi (Kok.) esitti mm. Kaisa Garedewin (PS) ja Katja Isomöttösen (Kok.) kannattamana että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Nurmen mukaan uusi laki mahdollistaa parhaimmillaan työ- ja oppimisrauhan kouluihin, ja se luo puitteet liikkumiselle, sosiaalisuudelle ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Ennen kaikkea uusi laki oikein käytettynä vapauttaa oppilaat jatkuvasta ruutuajasta koulupäivän aikana ja turvaa opettajille työrauhan ilman säännöllistä taistelua kännyköiden käytöstä koulupäivän aikana. Palautusehdotus hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 36-30 (1 poissa), joten asian käsittelyä jatkettiin. Keskustelun aikana ei tehty muutosesityksiä, joten asia hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisena.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171