Jyväskylän yleiskaavasta uusi luonnos

Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksesta saatu palaute siivittää jatkosuunnittelua

Jyväskylän yleiskaava 2050 –luonnoksesta saatu runsas palaute on käyty läpi ja sen pohjalta linjataan suunnittelun jatkosta. Palautteessa vastustettiin erityisesti Köhniöntauksen asuinaluetta, Lehesvuoren maa-ainesten käsittelyaluetta, uusia kehäteitä sekä tuotiin esille luonnon monimuotoisuuden heikentyminen uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla. Palautteet ja niihin annetut kaavoittajan vastineet on koottu erilliseen raporttiin.  

Vastineissa on linjattu palautteen perusteella tarvittavista lisätarkasteluista ja muutoksista. Esimerkiksi Köhniöntauksen osoittamisesta pientaloalueeksi laadittaisiin lisätarkasteluita, Lehesvuoren maa-aineisten käsittelyalueen merkintää arvioitaisiin uudelleen sekä luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi tehtäisiin lisäarviointia. Lisäksi Korpilahden Raspio-Iloniemen osaleiskaavan korvaamisesta Jyväskylän yleiskaavalla 2050 luovuttaisiin, jolloin nykyinen osayleiskaava jää voimaan. 

Seuraavaksi yleiskaavasta on tarkoitus laatia uusi kaavaluonnos, joka tulisi nähtäville loppuvuodesta 2025. Uudessa kaavaluonnoksessa ratkotaan tarkemmin palautteessa esiin nousseita kokonaisuuksia sekä yksittäisten maanomistajien ja muiden osallisten esittämiä muutoksia.

Tutustu palautteesta ja vastineista koottuun palauteraporttiin 

Huhtakeskusta kehitetään vahvistuvana aluekeskuksena

Huhtasuon aluekeskusta on kokenut viime vuosien aikana monia uudistuksia koulukeskuksesta liikuntapaikkoihin. Kehitys tulee jatkumaan Huhtakeskuksessa, jonne laadittu kaavaluonnos esittää lähes koko rakennuskannan uusimista. Kaavaratkaisu mahdollistaa keskuksen rakennuksien uudistamisen ja vaiheittaisen toteutuksen, jolloin suurimmalta osin palveluiden toiminnat voisivat jatkua alueella keskeytyksettä.

Alueen pohjoisosaan on luonnoksessa sijoitettu asumista kerros- ja rivitaloihin. Nevakadun ja Rahkaraitin varrelle sijoittuvien nelikerroksisten kerrostalojen kivijaloissa voi olla myös palveluita ja yhteistiloja. Kaksikerroksiset rivitalot sijoittuisivat Suluntien ja puiston kulmaukseen toteutumattomalle rakennusalalle. Kaavaluonnoksessa asumista on yhteensä 9240 kerrosalaneliömetriä, mikä toteutuessaan tarkoittaa laskennallisesti uusia asuntoja noin 200 asukkaalle.

Alueen eteläosaan on luonnoksessa sijoitettu kaksikerroksinen liikerakentaminen lähes nykyistä vastaavalla laajuudella. Alueen halkaisevasta Rahkaraitista muovautuu aukiomaisempi ja sillä olevista erillisistä liiketiloista ainakin kaksi tulee säilyttää. Myös katoksia on mahdollista säilyttää ja uusia yhtenäiseen ilmeeseen sopivaksi. Suluntien ja Nevakadun kulmauksessa sijaitsevan palvelutalon toimintaan kaavaluonnoksella ei ole muutoksia. Myös Kangasvuorentien varressa sijaitsevien kerrostalojen kaavamääräykset säilyvät ennallaan mutta nykyinen tonteilla oleva ajorasite ja pyöräilyreitti muutetaan kaduksi. Pysäköintialueet korttelin sisällä etelä- ja pohjoisosassa sekä Nevakadun varressa säilyvät ja ne on mahdollista toteuttaa maan tasoon myös jatkossa. 

Tutustu Huhtakeskuksen kaavamuutoksen aineistoihin 

Itäisen Seppälänkankaan datakeskuksen alueesta luonnos

Seppälänkankaan työpaikka-alueelle selvitetään datakeskuskokonaisuuden sijoittumista. Kaavamuutoksen taustalla on Jyväskylän kaupungin ja Fortum Oyj:n laatima yhteistyösopimus. Yritystien, Koilliskehän väylävarauksen ja lähivirkistysalueiden välisellä alueella käynnissä olevan suunnittelun pohjaksi on laadittu muun muassa luontoarvoihin, liikenteeseen, meluun ja hulevesien hallintaan liittyviä selvityksiä. Alueen suunnittelussa on tarkasteltu myös alueen maa-ainesten resurssiviisasta hyödyntämistä sekä hankkeen ilmastovaikutuksia. Esimerkiksi datakeskuksen tuottaman hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen osana kaukolämpöverkkoa tukisi kaupungin strategisia tavoitteita hiilineutraalista Jyväskylästä.

Datakeskuksen sijoittumista varten kaavaluonnoksessa on yhdistetty alueella olevia rakentumattomia, muun muassa teollisuudelle, varastointiin ja huoltoasemakäyttöön aiemmin kaavoitettuja korttelialueita yhdeksi kokonaisuudeksi. Noin 47 hehtaarin laajuisella tontilla datakeskukselle on osoitettu kaksi rakennusalaa ja niiden välinen ajoyhteys. Datakeskuksen rakennukset voivat olla enintään 27 metriä korkeita. Luonnoksessa datakeskuskokonaisuuden rakennusoikeus on noin 329 300 kerrosalaneliömetriä, jolloin alueen rakennusoikeus kasvaa nykyisestä noin 132 200 kerrosalaneliömetrillä. Katualueiden määrä vähenee suunnittelualueella 5,1 hehtaarilla ja lähivirkistysalueiden määrä puolestaan kasvaa nykyisestä 1,4 hehtaaria. Lähivirkistysalueille on merkitty suojeltavia luontokohteita sekä aluevaraukset hulevesien käsittelyyn. Alueen itäosassa kulkevan maakuntaurana tunnetun ulkoilureitin ohjeellinen sijainti on luonnoksessa päivitetty uuden linjauksen mukaiseksi.

Tutustu kaavamuutoksen aineistoihin

Katolisen kirkon viereen lisää asumista

Keskustan tuntumassa Yrjönkadulla sijaitsevan Pyhän Olavin kirkon viereen on suunnitteilla lisää asumista. Kaavaluonnoksessa esitetty täydennysrakentaminen on mahdollista toteuttaa joko nykyistä Nunnala-rakennusta korottamalla tai korvaamalla se uudisrakennuksella. Rakentamista on mahdollista toteuttaa viiteen kerrokseen, joista ylin kerros tulee olla sisäänvedetty Kalervonkadun puolelta. Lisäksi sallitaan kellarikerros, joka on pihan puolella maantasossa. Rakennusoikeus lisääntyy tontilla 866 kerrosalaneliömetrillä, mikä toteutuessaan mahdollistaa uusia asuntoja laskennallisesti noin 15–20 asukkaalle. Katolisen kirkon käytössä olevan ja rakennusperintölailla suojellun kirkkorakennuksen kaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan kaavamuutoksessa.

Tutustu kaavamuutoksen aineistoihin

Risteysalueen parannustyöt Viitaniemen kampuksen läheisyydessä

Lautakunta käsittelee myös Keskikadun, Nisulankadun ja Viitaniementien risteyksen sekä Nisulankadun jalankulku- ja pyöräväylän katusuunnitelman muutoksia. Muutossuunnitelmassa esitetään muun muassa:

• ajokaistojen pidennyksiä ja pieniä muutoksia keskisaarekkeisiin
• liikennevalojen, opasteiden ja liikenteenohjausportaalien uudistamista ja
• jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuuden parantamista parantamalla suojateiden sijoittelua ja odotustiloja

Risteyksen länsipuolelle rakennetaan uusi jalankulku- ja pyöräväylä pyöräilyn pääreittisuunnitelman mukaisesti. Väylä jatkuu Sepänkadun risteyksestä Wilhelm Schildtin kadulle asti, ja yhteyden kokonaispituus Rajakatu mukaan lukien on noin 1,6 kilometriä. Väylää levennetään siten, että olemassa olevaa puustoa säästetään mahdollisimman paljon. Alueelle istutetaan myös uusia puita ja valaistus uusitaan.

Toteutus jaetaan vaiheisiin:

• Liittymäalueen työt alkavat vuoden 2025 aikana
• Jalankulku- ja pyöräväylän työt tehdään vuonna 2026

Työvaiheet sovitetaan yhteen ALVA Oy:n kunnallistekniikan saneeraustöiden kanssa.

Esityslista ja pöytäkirja

Kaikki kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen etenevät asiat ovat luettavissa liitteineen lautakunnan kokouksen esityslistalta. Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät verkkosivulta. 

Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.