Hyppää pääsisältöön

2.5.2025

Kuva
Nainen venyttelee luonnossa auringonpaisteessa. Kuva Tero Takalo-Eskola
Jyväskyläläiset voivat pääosin hyvin ja kokevat asuinalueensa turvalliseksi, ilmenee kaupungin tuoreesta hyvinvointikertomuksesta. Raportti tarjoaa seurantatietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa kohdistamaan kehittämistoimia sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on muodostaa käsitys jyväskyläläisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jotta havaittuihin haasteisiin voidaan puuttua. Sen avulla voidaan myös arvioida tehdyn hyvinvointityön vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomus kattaa valtuustokauden vuodet 2021–2024.

Raportin perusteella valtaosa jyväskyläläisistä voi hyvin ja kokee elämänlaatunsa ja terveydentilansa hyväksi. Myös kokemus oman asuinalueen turvallisuudesta on vahvaa, sillä yhdeksän kymmenestä jyväskyläläisestä kokee oman asuinalueensa turvalliseksi.

– On tärkeää, että hyvinvoinnin perusedellytykset ovat kunnossa, ja oma arki koetaan merkityksellisenä. Jyväskyläläisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin tärkein tehtävä, toteaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Aineistosta paljastui myös ilmiöitä, joihin tulee kiinnittää huomiota.

– Jyväskylä on ikäprofiililtaan nuorten kaupunki, ja meille muuttaa paljon nuoria ja nuoria aikuisia. Jyväskyläläisistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla menee hyvin, mutta esimerkiksi nuorten mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin liittyvät haasteet näkyvät myös muiden suurten kaupunkien tuloksissa, joten emme ole ilmiön kanssa yksin, summaa hyvinvoinnin edistämistyötä Jyväskylän kaupungilla koordinoiva kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa.

Tuloksista on havaittavissa, että hyvinvoinnin kokemuksessa on eroja eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi tulotasolla ja koulutustaustalla näyttäisi olevan vaikutusta hyvinvointiin. Hyvinvoinnin polarisaatiossa on kyse siitä, että suurin osa väestöstä voi yhä paremmin, mutta käänteisesti hyvinvointiin liittyvät haasteet vaikuttavat kasaantuvan tietyille väestöryhmille. 

Henkilökohtaiseen talouteen liittyvä epävarmuus koskettaa myös jyväskyläläisiä, ja useampi kuin joka kymmenes on joutunut tinkimään perusasioista tai pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin on varaa ostaa lisää.

Väestöennusteiden mukaan myös Jyväskylässä väestö ikääntyy ja monikielistyy tulevina vuosikymmeninä. On ennakoitu, että yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu Jyväskylässä tulevien kymmenen vuoden aikana, mikä vaikuttaa palvelujen ja asumisen tarpeisiin. Jo olemassa olevia pientaloja vapautunee tulevaisuudessa nykyistä enemmän markkinoille, sillä yli 65-vuotiaiden asuttamia pientaloja on Jyväskylän alueella noin 4 800 kappaletta. 

Myös monikielisten osuus jyväskyläläisistä kasvaa. Toimiva yhteistyö Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa sekä kotoutumisessa että ikääntyneitä koskevissa asioissa on raportin mukaan erityisen tärkeää.

Hyvinvointikertomuksen pohjalta valitaan painopisteitä kaupungin hyvinvointityöhön, kun hyvinvointisuunnitelman päivitys käynnistyy tulevalla valtuustokaudella. Kertomusta hyödynnetään myös tietopohjana muun muassa kaupungin palveluiden kehittämisessä. 
    
Kertomusta käsitellään 8.5. hyvinvointitoimikunnassa, josta sen on tarkoitus edetä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 19.5. Hyvinvointikertomus on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa 26.5.

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa
p. 050 472 4253, iiris.asunmaa(a)jyvaskyla.fi

5.5. alkaen ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön koordinaattori Ella Lounasto
p. 040 161 7119, ella.lounasto(a)jyvaskyla.fi

Asiasanat: