Lyseon korttelin kaavamuutos eteenpäin

Lyseon kortteliin tavoitellaan kulttuuritoimintojen keskittymää, josta löytyisivät niin keskustakirjasto, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo kuin kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut. Kulttuurikortteli tarjoaisi lisäksi tilaa yhteisöille, yhdistyksille ja toimijoille, tapahtumille, kokoontumisille ja näyttelyille.

Korttelin kehittämistä edistetään asemakaavan muutoksella. Kaavan ehdotusvaiheen suunnitteluratkaisu on pääpiirteiltään luonnoksen mukainen: kulttuurihistoriallisesti merkittävä Lyseon päärakennus suojellaan asemakaavalla. Lyseo ja sen viereinen rakennusala Yliopistonkadulla ovat kaavassa osoitettu keskustatoiminnoille, jotka voivat olla muun muassa opetus-, kulttuuri- ja liiketiloja. Lyseorakennukseen sijoittuisi kansalaisopiston keskustan toimipiste ja sen viereinen uudisrakennus puolestaan tarjoaisi yhteiset tilat kirjastolle, museoille sekä kulttuuripalveluille. Korttelin Harjukadun puolelle on kaavaratkaisussa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue, joka mahdollistaisi laskennallisesti kodin noin 200 asukkaalle. Pysäköinti korttelissa toteutetaan kokonaisuudessaan rakenteellisena maan alle laajennettavaan P-Toriin ja asuinkerrostalojen omaan pysäköintitilaan. Nykyistä torialuetta ja kortteleiden väliin jääviä ulkoalueita on tarkoitus kehittää toiminnallisina, vehreinä ja viihtyisinä kaupunkitiloina, jotka mahdollistavat monipuolisesti kaupunkilaisten viihtymistä ja ajanviettoa sekä tapahtumatoiminnan järjestämistä.

Luonnoksesta saadun palautteen ja suunnittelun tarkennuttua kaavaehdotuksessa on poistettu keskustatoimintojen korttelinosalta asuinrakentamisen mahdollisuus. Kaavaan on lisätty rakennusala vanhan lyseorakennuksen ja uudisrakennuksen toisiinsa kytkevälle yhdyskäytävälle. Pysäköintilaitoksen ajoyhteyttä Harjukadulta on kaavaehdotuksessa siirretty asuinkerrostalojen korttelialueen eteläpuolelle ja itse korttelialuetta on siirretty hieman pohjoisemmaksi.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättää uudisrakennuksen varsinaisen suunnittelun käynnistämisestä syksyllä 2025. Lyseon peruskorjaus käynnistyy vuonna 2026 ja uudisrakennuksen rakentamisen aloitus voisi sijoittua noin vuoteen 2027. Päätös on sidoksissa vanhan kirjasto-kansalaisopistorakennuksen myyntiin ja jatkokäyttöön. Vapaudenkadulla sijaitsevasta rakennuksesta kaavaillaan luovan talouden keskusta, jonne nykyisten julkisten toimintojen lisäksi rakennukseen voisi sijoittua myös esimerkiksi liike-, toimisto-, hotelli-, toimisto- ja tapahtumatiloja. Tontin käyttötarkoitusta monipuolistetaan ja kirjastorakennus suojellaan parhaillaan käynnissä olevalla asemakaavan muutoksella, joka on myös lautakunnassa ehdotusvaiheen käsittelyssä.

Lue lisää:
-    Lyseon korttelin kehittäminen
-    Lyseon korttelin kaavamuutoksen aineistot
-    Vapaudenkatu 39-41 (Kaupunginkirjasto) kaavamuutoksen aineistot

Kortepohjan suojelukaavan luonnos käsittelyyn

Kortepohjan keskustan kupeessa on käynnissä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen sekä tukea rakennusten ja ulkoalueiden tulevien kunnostustöiden suunnittelua ja toteutusta.

Takalankujaan, Emännäntiehen, Auvilankujaan ja Laajavuorentiehen rajautuvalla alueella sijaitsevat, 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennetut rivi- ja pienkerrostalot on rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Myös alueen kerrostalot kuuluvat alkuperäiseen kokonaisuuteen. Kaavatyötä varten alue on inventoitu sekä laadittu puutarhahistoriallinen selvitys yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa. Myös asukkailta kerättiin lähtötietoja suunnittelun tueksi sen käynnistyessä.

Kaavaluonnoksessa alueen asuinrakennukset esitetään suojeltaviksi. Ulkoalueilla ohjataan säilyttämään puustoa ja monipuolista kasvillisuutta. Talousrakennuksille ja pienimuotoisille yhteistiloille sekä muuntamoille on osoitettu rakennusaloja siten, että niiden vaikutus kulttuuriympäristöön olisi mahdollisimman vähäinen. Kaavaluonnos tukee alkuperäistä ajatusta autoliikenteeltä rauhoitetusta asuinalueesta, jolla pysäköinti on tonttien sijaan keskitetty autopaikka-alueille. Asuinkorttelin ja tonttien poikki kulkevat kävely- ja pyöräily-yhteydet huoltoajoineen on merkitty asemakaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti.

Asemakaavaa täydentää erillinen korjaustapaohje, jossa on annettu tarkempia ohjeita rakennusten ja ulkotilojen korjausten ja muutosten suunnittelusta sekä laitteiden ja varusteiden asentamisesta. Ohje sisältää myös runsaasti hyödyllistä tietoa alueen rakennuksissa käytetyistä rakenteista, uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja alueelle soveltuvasta kasvillisuudesta.

Tutustu Kortepohjan suojelukaavan luonnokseen

Muutoksia vuoden 2025 kunnallistekniikan investointiohjelmaan

Vuoden 2025 investointiohjelmaan esitetään muutoksia, koska hankkeiden kustannukset ovat tarkentuneet ja niitä on poistettu ja lisätty. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa vuoden 2024 kunnallistekniikan investointimäärärahan uudelleenbudjetoinnin. Summa on 2,86 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä uudelleenbudjetoituja hankkeita ovat muun muassa Linkkikeskuksen saneeraus (800 000 e), Anttoninkadun saneeraus (650 000 e), Kilpisenkadun saneeraus (250 000 euroa) ja Lintukankaan kunnallistekniikan rakentaminen (200 000 e). Siltojen peruskorjausrahoitusta on lisätty Louhunsalmen sillan vaurioitumisen takia. Uudelleenbudjetoitua määrärahaa on luvassa myös Kirkkopuiston kunnostukseen sekä Satamakadun ja Siltakadun kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen.

Satamakadulle ja Siltakadulle yksisuuntaiset pyörätiet

Satamakadulle ja Siltakadulle on suunniteltu katusuunnitelmassa yksisuuntaiset pyörätiet. Kilpisen sillan edustaa ja Schaumanin puistotien risteysaluetta on parannettu pienillä rakenteellisilla muutoksilla. Pyörätien ja jalankulun erottelua on korostettu punaisilla maalauksilla ja Lutakonaukion kohdalla punaisella asfalttimassalla.

Suunnitelmassa on esitetty varsinaisten katuratkaisujen lisäksi myös Kilpisensillan päähän puistoalueelle suunnitellut istutukset, pyörä- ja potkulautapysäköinnit sekä satamaan johtavan jalkakäytävän muutos yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi sekä pysäköintialueen liittymän matala korotus.

Siltakadulle, Lehtorannantien kohdalle, on suunniteltu uusi korotettu, saarekkeellinen suojatie, joka on edellytys yksisuuntaisen järjestelyn toteuttamiselle liikenneturvallisuuden, sujuvuuden ja pyöräilijöiden määrän vuoksi. Suojatien korotus on suunniteltu normaalia hieman matalammaksi ja pidemmäksi joukkoliikenteen huomioimiseksi.

Katusuunnitelman tavoitteena on parantaa Satamakadun ja Siltakadun turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Uuden tieliikennelain esityksessä todetaan, että tutkimusten mukaan kaksisuuntaiset pyörätiet ovat risteysalueilla yksisuuntaisia vaarallisempia ja rikkovat taajama-alueilla oikeanpuoleisen liikenteen periaatetta. Satamakatu ja Siltakatu on suunniteltu yksisuuntaisena vuonna 2022 laaditussa Jyväskylän pyöräliikenteen tarkennetussa verkkosuunnitelmassa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2025–2026.

Länsi-Palokan liikuntapuiston kaavamuutos hyväksyttävänä

Ruokkeentien ja Saarenmaantien ympäristöön on suunnitteilla koko kaupunkia palveleva liikuntapuisto, jonka ympäristöön rakentuu asumista ja päiväkoti. Kaavatyön aikana on tutkittu myös liikennejärjestelyjä. Nyt hyväksymiskäsittelyssä olevassa asemakaavassa liikuntapaikkarakentamisen edellytyksiä on parannettu laajentamalla rakentamiselle varattua aluetta sen pohjoisosasta sekä yhdistämällä aiemmin erilliset rakennusalat yhdeksi kokonaisuudeksi. Myös hulevesien käsittelyyn liittyviä ratkaisuja on tarkennettu.

Tutustu kaavamuutokseen

Lisäksi lautakunnan käsittelyssä ovat ehdotusvaiheen asemakaavamuutokset Viitaniemen uutta pintavesilaitosta ja Halssilassa Kurjenkujalla täydennysrakentamista varten.

Esityslista ja pöytäkirja

Kaikki kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen etenevät asiat ovat luettavissa liitteineen lautakunnan kokouksen esityslistalta. Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät verkkosivulta. Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.