Jyväskyläläisten kokemukset osallisuudesta ovat pääosin hyvällä tasolla

Hyvä osallisuuden kokemus tarkoittaa, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä: hän voi sekä tuottaa yhteistä hyvää että pääsee nauttimaan siitä. Vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien ohella oleellista on, että ihminen uskoo mahdollisuuksien olemassaoloon omassa elämässä.  

Heikkoa osallisuutta kokevien määrä on Jyväskylässä alhaisempi kuin muualla Suomessa 

Jyväskylässä erityisen heikkoa osallisuutta koetaan hieman vähemmän kuin koko Suomen tasolla mitattuna. Jyväskylän kaupungin kyselyyn vastanneista 8,4 %:lla osallisuuden kokemus on heikko, kun koko Suomen vastaava luku on 9,6 %. Eniten heikkoa osallisuutta niin Jyväskylässä kuin koko Suomessa kokevat 20–39-vuotiaat miehet. Jyväskylän kyselyyn vastanneista 20–39-vuotiaista miehistä 11,8 %:lla osallisuuden kokemus on heikko, kun koko Suomen tasolla vastaava luku on 13,3 %. Tässäkin ryhmässä tulos on siis Jyväskylässä hieman parempi kuin koko Suomessa.

Myös ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osalta osallisuuden kokemus on Jyväskylässä parempi kuin valtakunnallisesti mitattuna. Ikääntyneistä 95 %:lla vastanneista osallisuuden kokemus on hyvä, ja vain 5,3 %:lla osallisuus on heikkoa. Valtakunnallisessa mittauksessa ikääntyneistä 8,6 %:lla osallisuuden kokemus oli heikko. 
 

Elämäntilanne ja koulutustausta ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen 

Osallisuuden kokemus on yhteydessä koulutus- ja tulotasoon. Jyväskylän kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn mukaan heikointa osallisuutta kokevat alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat ihmiset. Osallisuuden kokemus on keskimäärin sitä vahvempi, mitä parempi tulotaso ihmisellä on.

Samankaltainen ilmiö näkyy koululutustasossa ja työllisyydessä: korkeasti koulutetut kokevat vahvempaa osallisuutta kuin matalammin kouluttautuneet ja vastaavasti työssä käyvät kokevat vahvempaa osallisuutta kuin työttömät. Myös vapaaehtoistoimintaa tehneiden osallisuuden kokemus on vahvempaa kuin niiden, jotka eivät ole osallistuneet vapaaehtoistoimintaan. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia valtakunnallisten tutkimusten kanssa.

Osallisuusindikaattorin tulokset hyvinvointikertomuksen laadinnassa 

Hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn tuloksia hyödynnetään hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on muodostaa käsitys jyväskyläläisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jotta havaittuihin haasteisiin voidaan puuttua. Hyvinvointikertomuksen pohjalta havaituista ilmiöstä ja hyvinvoinnin haasteista johdetaan hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet hyvinvointisuunnitelmaan. Nykyinen hyvinvointisuunnitelma on voimassa vuoden 2026 loppuun ja uusi suunnitelma päivitetään tulevalla valtuustokaudella.

Marraskuussa 2024 toteutetussa hyvinvointi- ja osallisuuskyselyssä käytettiin osallisuuden mittaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää osallisuusindikaattoria. Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu, eli indikaattori mittaa osallisuutta luotettavasti. Kyselyyn vastasi 1016 jyväskyläläistä. Kyselyn tuloksia verrattiin THL:n Terve Suomi -tutkimukseen.
 

Jyväskylän kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn raportti 2024