Jyväskylän keskustan turvallisuutta parannetaan useiden eri toimijoiden yhteistyönä - konkreettinen työ on käynnistymässä

Jyväskylän kaupunki kokosi marraskuussa 2024 määräaikaisen työryhmän etsimään konkreettisia, nopeita toimenpide-ehdotuksia keskustassa asioivien jyväskyläläisten turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Taustalla oli asukkaiden ja yrittäjien lisääntynyt kokemus keskustan turvattomuudesta. Mukana ryhmässä oli kaupungin, kauppakeskusten ja kiinteistönomistajien edustajien sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja poliisin edustus. 

Työryhmän näkemyksen mukaan Jyväskylän keskustassa on tälläkin hetkellä lähtökohtaisesti turvallista liikkua. Poliisin tilastot osoittavat, että keskustassa asioiviin ei kohdistu konkreettista turvallisuusuhkaa, josta pitäisi olla huolissaan. Kysymys onkin siten mitä suurimmassa määrin turvallisuudentunteesta ja sitä horjuttavista häiriötekijöistä keskustassa asioitaessa.

Turvallisuudentunteen lisäämiseksi asiaa lähdettiin tarkastelemaan lainsäädännön kautta. Samalla pohdittiin sitä, kenen turvallisuudentunnetta ja miten Jyväskylässä tulee parantaa. 

– Työryhmän työn lähtökohtana oli Suomen perustuslaki, jonka mukaan jokaisella meillä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Keskustan turvallisuutta ajatellen perustuslain toteutuminen edellyttää, että meillä kaikilla on oikeus liikkua vapaasti ja turvallisesti keskusta-alueella. Kukaan ei saa omalla käytöksellään kaventaa perusoikeuden toteutumista toisilta vaan meillä kaikilla tulee olla hyvä ja turvallinen olla, kun kuljemme julkisilla alueilla. Tätä ajatusta kunnioittaen olemme nostaneet esille konkreettisia ja nopeastikin käytäntöön vietäviä toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi, kertoo työryhmää vetänyt Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski. 

Työryhmä ehdottaa pilottikokeilun käynnistämistä järjestyksenvalvonnan toiminta-alueen laajentamiseksi

Jyväskylän ydinkeskusta on maantieteellisesti kompakti alue, jolla sijaitsee yhdeksän kauppakeskusta. Kauppakeskukset kytkeytyvät ulkoalueiltaan ja kulkuväyliltään toisiinsa. 

Työryhmä havaitsi, että tiiviin rakenteen ansiosta Jyväskylässä voidaan käynnistää kokeilu järjestyksenvalvonnan toiminta-alueen laajentamiseksi myös kauppakeskusten väliselle katualueelle, koska väliin jäävät kadut kuuluvat järjestyksenvalvonnan kohteiden välittömään läheisyyteen.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee tarkasti, millaisiin kohteisiin järjestyksenvalvoja on mahdollista asettaa poliisin avuksi. Nykylainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista järjestyksenvalvonnan laajentamista automaattisesti katualueelle. Tästä syystä pilotin aikana laissa mahdollistetut toimijat eli kauppakeskukset, Jyväskylän Matkakeskus, Jyväskylän kaupungin paikallisliikennekeskus, paikallisliikenteen bussit ja työllisyyspalvelut sekä hyvinvointialueen ydinkeskustan alueella olevat sote-toimipisteet hakevat omat järjestyksenvalvonnan luvat siten, että yhteisesti sovittu alue tulee katetuksi. Näin kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen alue, jolla järjestyksenvalvonta Jyväskylän ydinkeskustassa voidaan järjestää.

Raportissa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki kilpailuttaa kaksi järjestyksenvalvojaa partioimaan lupien mukaista aluetta vuoden ajaksi. Kokeilu on tavoitteena käynnistää loppukeväällä 2025. Pilotin aikaiset järjestyksenvalvonnan kustannukset jaetaan kaupungin ja pilottikokeiluun osallistuvien muiden toimijoiden kesken siten, että kaupunki ottaa vastatakseen kustannuksista noin puolet. Pilottiin ovat alustavasti lupautuneet kaupungin ohella kaikki yhdeksän kauppakeskusta, Jyväskylän Matkakeskus ja Keski-Suomen hyvinvointialue ydinkeskustan toimipisteidensä osalta.

Tehtävään kilpailutettavien järjestyksenvalvojien työssä korostuu ammattiosaamisen lisäksi erinomaiset vuorovaikutustaidot. Tavoitteena on, että vuoden ajan keskustassa partioivat järjestyksenvalvojat toimivat kuten niin sanotut korttelipoliisit eli keskiössä on ihmisten neuvonta ja ohjaus sekä tietysti häiriöihin puuttuminen oli kysymys sitten kävelykadun sääntöjen rikkomisesta, päihtyneiden käyttäytymisestä, feissareista, tavaraliikenteestä lastausaikojen ulkopuolella jne.

– Vuorovaikutustaidot korostuvat, sillä haluamme järjestyksenvalvojien olevan keskustan käyntikortteja eli tervehtivän ihmisiä, vastaavan heidän kysymyksiinsä, neuvovan pulmatilanteissa ja tarvittaessa myös puuttuvan häiriöihin. Haluamme, että vuorovaikutus ydinkeskustassa asioivien ja aikaansa viettävien kanssa on luontevaa ja avointa, kansliapäällikkö Heli Leinonkoski kuvaa. 

Järjestyksenvalvonnan laajentaminen ydinkeskustassa ei vähennä poliisin läsnäoloa. Poliisi valvoo edelleen keskustan yleistä järjestystä ja turvallisuutta säännöllisesti. Tehostettua valvontaa poliisi pyrkii tekemään niin usein kun se hälytystehtävien puitteissa on mahdollista.

Palvelukeskus Hanskan sijainti pohdinnassa

Työryhmä toteaa, että palvelukeskus Hanskan sijainti aivan ydinkeskustassa on ongelmallinen, sillä päihteidenkäyttäjien kuntouttaminen ydinkeskustassa voi osaltaan kaventaa muiden liikkumisenvapautta esimerkiksi silloin, kun kuntoutukseen osallistuvat henkilöt kerääntyvät käyttämään päihteitä kauppakeskusten sisäänkäynteihin, asiakas-wc-tiloihin tai parkkihalleista liiketiloihin johtaville kulkuväylille.

Hanskan sijainti ydinkeskustassa on myös keskustan yrittäjien näkökulmasta ongelmallinen. Hanskan asiakkaista ei oleteta aiheutuvan sivullisille turvallisuusuhkaa, mutta aika ajoin kovaääninen käytös, päihteiden näkyvä käyttö julkisilla paikoilla sekä keskinäinen nahistelu pelottavat osaa keskustassa asioivista henkilöistä. Erityisesti palautetta on saatu lapsiperheiltä ja ikääntyneiltä. 

Työryhmä toteaakin, ettei palvelukeskus Hanskan paikka ole aivan kaupungin ydinkeskustassa, jossa kaupunkitilan tulee olla kaikkien kaupunkilaisten vapaasti hyödynnettävissä. Palvelulle itsessään nähdään kuitenkin selkeä tarve ja työryhmä kannustaakin Keski-Suomen hyvinvointialuetta etsimään korvaavia tiloja keskustan läheisyydestä, mutta kuitenkin niin, ettei se aiheuta ongelmia uudessa sijainnissaan. Palvelukeskus Hanskaa ei ryhmän mukaan tule sijoittaa koulujen tai päiväkotien läheisyyteen.

– Päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden toteutuminen on myös jokaisen asukkaan perusoikeus. Hanskan kaltaiselle matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle on kiistaton tarve ja sille on paikkansa osana tärkeää sosiaalihuollon palveluketjua. Hanskan tulee jatkossakin olla asiakkaidensa helposti saavutettavissa, mutta sijaintia tulee kuitenkin vielä miettiä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä, kansliapäällikkö Heli Leinonkoski sanoo. 

Muutoin Hanskan toiminnan kehittäminen on käynnistynyt aukioloaikojen laajentamisesta. Hanskan päivittäistä aukioloaikaa on pidennetty tammikuussa lähtien tunnilla ja nykyisin Hanska aukeaa jo kello 8. Työryhmä ehdottaa raportissaan, että Keski-Suomen hyvinvointialue jatkaisi vielä perjantain aukioloaikaa kello 15 asti ja harkitsisi myös lauantain aukiolon tarpeellisuutta yhdessä keskustan yritystoimijoiden kanssa.

Kävelykadun peruskorjauksella halutaan lisätä keskustan viihtyisyyttä

Jyväskylän kaupungin sydän, Kauppakatu, peruskorjataan lähivuosina. Peruskorjaus nähdään tärkeänä viihtyisyyden mutta myös turvallisuudentunteen lisäämiseksi näkökulmasta. 

Työryhmä esittää, että Kauppakadun yleissuunnitelmaluonnos käydään vielä ennen sen hyväksymistä huolellisesti läpi poliisin ja keskusta-alueella toimivien suurimpien turvallisuuspalveluyritysten kanssa. Peruskorjauksen yhteydessä kannattaa työryhmän mukaan huomioida monia turvallisuutta lisääviä asioita. Esimerkiksi valaistuksen suunnittelussa on huomioitava viihtyisyyselementin rinnalla myös vaikutus keskustassa asioivien turvallisuudentunteeseen. Kameravalvonnan nykyisessä sijoittelussa mahdollisesti havaitut puutteet tulee huomioida suunnitteluvaiheessa ja korjata Kauppakadun peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi on arvioitava muutaman defibrillaattorin sijoittaminen Kauppakadulle ulkotilaan tai mahdollisesti yhteistyö kauppakeskusten kanssa. 

Yleisö-wc-tilojen parantaminen ja uudet roska-astiat 

Tällä hetkellä keskustassa ainoastaan Kauppakeskus Sokkarin wc-tilat ovat avoimia kaikille asiakkaille. Yleisten wc-tilojen määrä onkin aivan liian vähäinen ja tilanne kuormittaa yhtä keskustan toimijaa. Sokkarille aiheutuu merkittävät kustannukset wc-tilojen puhtaanapidosta. 

Kaupungin ylläpitämä Asema-aukion yleisö-wc ei ole tällä hetkellä käytössä ja se poistetaan kokonaan Asema-aukion remontin alkaessa. Työryhmä esittää, että toritoimintojen siirtyessä Asema-aukiolle, sinne sijoitetaan torikauppiaille tarkoitetun wc-tilan lisäksi myös yleisö-wc. Nykyisen Kirkkopuiston pisuaarilla varustetun lämmittämättömän tilan varustaminen wc:ksi on myös tarpeen arvioida lähitulevaisuudessa. 

Työryhmä esittää lisäksi roska-astioiden järjestämistä pistosvälineille vuoden seurantajakson ajaksi. 

– Ennen kokeilua meille on hieman epäselvää, löytävätkö käytetyt huumeruiskut ynnä muut tiensä niille tarkoitettuihin suljettuihin keräysastioihin. Meidän on syytä tätä kokeilla ja pyrkiä saamaan ongelmallinen jäte paremmin niille tarkoitettuihin turvallisiin keräysastioihin. Kaupunkirakennepalveluiden ylläpidon henkilöstöllä on hyvä tieto siitä, miltä alueilta käytettyjä pistosvälineitä löytyy eniten, ja sen tiedon valossa pystymme sijoittamaan keräysastioita oikeille paikoille. Jos yksikin huumeruisku löytää tiensä keräysastiaan, on se pois aiheuttamasta mahdollista vahinkoa muille alueella liikkujille, Heli Leinonkoski toteaa. 

Raportti tunnistaan myös lainsäädännön muutostarpeet

Raportti toteaa lisäksi, että laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla järjestyksenvalvonnan järjestämistä kaupunkien keskustoissa kansalaisten turvallisuuden ja perusoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.

Työryhmä esittääkin lainsäätäjälle, että lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista (28 §) lisätään seuraavat kohteet, joihin järjestyksenvalvonta voidaan asettaa poliisin tai rajavartiolaitoksen tueksi:

Tiealueelle, torille tai muulle yleiselle paikalle kaupunkikeskustassa kunnan hakemuksesta. Perusteluna todetaan, että kunta on julkisen vallan käyttäjä, mutta sillä ei ole muuta tehokasta keinoa kaupunkien ydinkeskustojen yleisen järjestyksen ja asiointiturvallisuuden parantamiseen kuin näiden palveluiden ostaminen yksityisiltä turvallisuusalan yrityksiltä. Tämä mahdollisuus olisi sallittava, jotta kunta voi omalta osaltaan selviytyä sille perustuslaissa asetetusta velvollisuudesta.

Asuin- tai liikekiinteistöön kaupunkikeskustassa kiinteistön omistajan hakemuksesta. Perusteluissa todetaan, että on kohtuullista, että sillä, jonka kotirauhaa suojataan, olisi mahdollisuus ostaa järjestyksenvalvontaa kotirauhansa suojaamalle alueelle, erityisesti kaupunkien keskustoissa tapahtuvien suurten yleisötapahtumien tai vilkkaiden juhlapäivien aikaan (esimerkiksi vapunaatto, uudenvuodenaatto). Liikekiinteistöjen osalta nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa järjestyksenvalvonnan vain kauppakeskuksissa. Kauppakeskuksia ei ole lainsäädännössä määritelty mitenkään. On kyseenalaista, onko järjestyksenvalvonnan rajaaminen ainoastaan kauppakeskuksiin yhdenvertaista tai perusteltua erilaisilla kaupunkien keskusaukioilla tai kävelykaduilla, jotka liikekiinteistöjen reunustamina ovat täysin kauppakeskukseen verrattavia tiloja, vaikka niillä ei ole yhteistä markkinointia tai kattoa päällä. Raportin mukaan niin ydinkeskustojen turvallisuuden kuin elinkeinovapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista sallia näissä kivijalkaliiketiloissa ja niiden välittömässä läheisyydessä samankaltainen järjestyksenvalvonta kuin kauppakeskuksissa sallitaan.

Työryhmän raportti on kokonaisuudessaan luettavissa kaupungin verkkosivuilta: 
 

Raportin laatineen työryhmän jäsenet ovat: 
- Heli Leinonkoski, kansliapäällikkö, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja
- Liina Kuusela, riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri
- Tuula Smolander, katupäällikkö, Jyväskylän kaupunki
- Kati Kallimo, toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
- Jari Lindholm, komisario, Sisä-Suomen poliisilaitos
- Mikko Porvali, komisario, operatiivinen lakimies, Sisä-Suomen poliisilaitos
- Una Hirvilammi, kauppakeskusjohtaja, Sokkari
- Jaakko Selin, toimitusjohtaja, Kauppalaisseuran säätiö sr, kiinteistönomistajien edustaja