Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 10.3.2025 olleesta kokouksesta

Vaajakosken ohitustien kaavat etenevät valtuustoon (Haapalahti-Hupeli asemakaavan muutos ja laajennus sekä Hupeli-Ruokosaari asemakaavan muutos, laajennus ja asemakaavan osittainen kumoaminen)

Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli osaltaan Vaajakosken ohitustien asemakaavamuutoksia ja -laajennuksia (pohjoinen ja eteläinen), jotka etenevät valtuuston käsittelyyn Jyväskylässä.

Keski-Suomen ELY-keskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueen laatiman oikaisukehotuksen vuoksi asia käsiteltiin uudelleen kaupunkirakennelautakunnassa. Kehotuksen myötä luontoselvityksiä täydennettiin sekä kaavojen arvioinnin pohjaksi laadittiin erillinen Natura-alueen arvioinnin tarveharkinta. Keski-Suomen ELY-keskus on myönsi lisäksi poikkeamisluvat alueen suojeltavien eläinten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä Varikkotien suojellun lehmusmetsikön hävittämis- ja heikentämiskiellosta 10 vuoden määräajaksi.

Asemakaavat ovat käynnistyneet Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelman mukaan. Kaavan tarkoitus on luoda asemakaavalliset edellytykset valtatien parantamiseksi.

Sepänkatu 14 -asemakaavan muutos

Sepänkatu 14 -asemakaavan muutos etenee kaupunginvaltuustoon. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Viitaniemessä rajautuen Sepänkatuun, Aatoksenkatuun ja Aatoksenpuistoon, osoitteessa Sepänkatu 14.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan neljän asuinkerrostalon rakentaminen tontilla sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten tilalle. Uudisrakentaminen sovitetaan rakennettuun ympäristöön, jatkamalla Nisulan kerrostaloalueen punatiilistä rakentamista ja avointa korttelirakennetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Rajakadun ja Sepänkadun risteyksen pohjoispuolella. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua tonttia, eikä siellä ole todettavia luontoarvoja. Kulkuyhteys tontille on Sepänkadulta ja pysäköinti on toteutettu maantasopysäköintinä.

Rakennuskiellon jatkaminen Kortepohjan suojelukaavan alueella

Kaupunginhallitus päätti jatkaa rakennuskieltoa Kortepohjan suojelukaavan alueella. Kortepohjan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennetulla rivitalovaltaisella alueella on käynnissä kaavamuutos, jolla halutaan turvata valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen.

Alueen tasakattoiset rivi- ja pienkerrostalot rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laadinnan vuoksi ja kiellolle haetaan jatkoa kaavatyön ollessa vielä kesken. Alueen kaavaluonnos ja siihen liittyvä julkisivujen korjaustapaohje ovat valmistumassa keväällä 2025. Rakennuskielto ei estä eikä vaikeuta rakennusten tavanomaista kunnossapitoa eikä rakennusvalvonnan kannalta muuta vähäistä toimenpidettä. Kahdella vuodella jatkettava rakennuskielto voi päättyy aiemmin, mikäli asemakaavan mahdollinen hyväksymispäätös saa lainvoiman.

Kevään 2025 talousarviomuutokset

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kevään 2025 talousarviomuutokset. Valtuuston käsittelyyn etenevät tekniset talousarviomuutokset koostuvat vuoden 2024 tilinpäätöksen perusteella tehtävistä investointien uudelleenbudjetoinneista, verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyvistä tarkentuneista tiedoista sekä henkilöstösiirrosta määrärahojen välillä, joilla ei ole tulosvaikutusta. Talousarviomuutoksilla tarkennetaan myös kaupungin vuoden 2025 työnantajakohtaisen (Kevan) tasausmaksun varausta.

Toimintatuotot kasvavat talousarviomuutosten myötä 0,7 miljoonaa euroa ja toimintamenot 0,2 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2025 toimintakate paranee 0,5 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakate on ennusteen mukaan tilikauden päättyessä 369,9 miljoonaa euroa. Verotuloennustetta pienennetään talousarviomuutoksilla 3,9 miljoonaa euroa ja valtionosuuksiin tehdään kevään talousarviomuutoksilla 0,2 miljoonan euron lisäys. Investointimenot kasvavat uudelleenbudjetointien vuoksi 10,2 miljoonaa euroa ja ovat yhteensä 93,8 miljoonaa euroa.

Talousarviomuutokset heikentävät vuosikatetta 3,2 miljoonaa euroa ja vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 38,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa 63,2 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista. Tilikauden alijäämä kasvaa talousarviomuutosten myötä 3,2 miljoonalla eurolla ja on -21,9 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen ylijäämäkertymän arvioidaan olevan nyt tehtävien talousarviomuutosten jälkeen 96 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistuspohjan laajentamista koskevan selvitystyön käynnistäminen ja Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston selvitysvaiheen aiesopimuksen hyväksyminen

Jyväskylän kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy aiesopimuksen Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n omistuspohjan laajentamisselvityksestä.

Mikäli valtuusto hyväksyy aiesopimuksen, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnistävät korkeakouluyhteistyön syventämisen mahdollisuuksia kartoittavan selvitystyön. Mahdollinen muutos toteutettaisiin Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyiden kautta siten, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunki myisi Jyväskylän yliopistolle Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) merkittävän vähemmistöosuuden (30–35 %).  

Selvitystyössä käytäisiin läpi myös se, millä ehdoilla Jyväskylän ammattikorkeakoulu voisi siirtyä kaupunkikonsernista Jyväskylän yliopiston konserniin myöhemmin sopimuskaudella 2025–2028. Siirtyminen tarkoittaisi sitä, että Jyväskylän yliopisto omistaisi yli 50 % Jamkin osakekannasta. Mikäli omistusjärjestelyt toteutettaisiin, kaupunki jäisi aiesopimuksen mukaisesti Jamkin merkittäväksi omistajaksi vähintään 35 % omistajuudella. Varsinaiset päätökset mahdollisista omistusjärjestelyjen muutoksista tehdään tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä.  

Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääomistaja on Jyväskylän kaupunki 90 %:n osuudella. Muut omistajat ovat Jämsän kaupunki 5 %:n omistusosuudella ja Äänekosken Ammatillisen Koulutuksen kuntayhtymä POKE 5 %:n osuudella.    

Aiesopimusta perustellaan kansallinen korkeakoulutuskentän muutoksilla ja kilpailulla opiskelijoista. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Jamk) muodostavat omien monialaisten profiiliensa kautta kansallisesti poikkeuksellisen vahvan kokonaisuuden useilla yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Ikäluokkien pienentyessä kansallisessa ja kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun onnistuminen on kriittistä Jyväskylän vetovoiman ja kasvun kannalta.

Aiesopimuksessa arvioidaan, että korkeakoulujen strategisempi yhteistyö tuottaisi merkittäviä taloudellisia, koulutuksellisia, tutkimuksellisia ja alueellisia hyötyjä oikein suunnattuna ja tehokkaasti toteutettuna, luottamusta yhteistyöhön vaalien. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja TKI-toiminnassa olisi selkeitä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja työnjakoon sekä yhteisten resurssien ja osaamisen hyödyntämiseen palveluissa.

Mahdolliset omistusjärjestelyt eivät toteutuessaan vaikuttaisi korkeakoulujen perustehtäviin, vaan ne säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina.  

Selvitystyön aikana on tavoitteena käydä avointa keskustelua omistusjärjestelyiden mahdollisuuksista ja kertoa, mitä konsernirakenteen mahdolliset muutokset voisivat tarkoittaa henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kannalta.  

________________

Vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenten valintoja tekevään työryhmään nimettiin kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa, koordinaattori Outi Pulkkinen, erikoissuunnittelija Antti Rajala, talous- ja hallintopäälliköt Riikka Perkiö ja Mari Pitkänen, Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelujohtaja Nina Peränen ja kaupunginhallituksen edustajat Jasmine Repo (SDP) ja Arto Lampila (Vihr.).

Valtuustolle esitetään, että se myöntää eron myöntäminen Vesa Lehtelälle (KD) keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimeää hänen tilalleen uuden varajäsenen. Heidi Elmgrenille (Vas.) esitetään eroa valtuustoryhmän 2. varavaltuutetun tehtävästä ja tarkastuslautakunnan jäsenen tehtävästä. Monetra Oy:n nimitysvaliokuntaan nimettiin Vesa Voutilainen. Lisäksi hyväksyttiin muutoksia vaalitoimielinten kokoonpanoihin.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712 (esteellinen Vaajakosken ohitustien kaavoja koskevissa asioissa)
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 (kokouksen puheenjohtajana Vaajakosken ohitustien kaavoja koskevissa asioissa)
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819