Talouden tasapainotusohjelma puree - Jyväskylän kaupunki kiritti tilinpäätöksensä 6,2 miljoonaa euroa plussalle

Jyväskylän kaupunki julkaisi tänään alustavat tilinpäätösluvut vuodelta 2024. Ylijäämää viime vuodelta kertyy 6,2 miljoonaa euroa, joka kasvattaa kaupungin ylijäämäpuskurin 117,9 miljoonaan euroon.  

Tuloksen taustalla on talouden tasapainotustyö, josta kaupungin poliittisessa päätöksenteossa tehtiin päätökset loppuvuonna 2023. Samaan aikaan, kun kaupungin väestö kasvoi reilulla 1500 asukkaalla, kaupungin menoihin tehtiin noin 20 miljoonan euron leikkaukset. Veroprosenttia korotettiin maltillisesti ja kaupungin tuloja lisättiin myös erilaisia korko- ja osinkotuloja tarkastelemalla. Yhteensä säästöpaketin kokoluokka oli noin 45 miljoonaa euroa, joka tarkoitti lähes 10 % sopeutusta kaupungin talouteen. Säästöpaketista huolimatta talouden ennakoitiin viime vuonna toteutuvan 7,7 miljoonaa euroa alijäämäisenä.  

Talousarvion sisälle kirjattujen säästötoimenpiteiden ohella kaupungilla noudatettiin tiukkaa kulukuria koko vuoden ajan. Suurimpia säästöjä saavutettiin henkilöstökuluissa, joissa erityisesti sijaiskuluja ja määräaikaisten tehtävien täyttöä rajoitettiin. Lomapalkkavelkaa onnistuttiin pienentämään pitämällä pidemmällä aikavälillä kertyneitä lomia suunnitelmallisesti pois. Myös hankinnoissa saavutettiin koko kaupungin tasolla merkittäviä säästöjä. Yhteensä toimintakate eli menojen ja tulojen suhde toteutui kaupungin palveluissa 11,3 miljoonaa euroa ennakoitua parempana. Hyvää tulosta selittävät myös 3,9 miljoonaa euroa ennakoitua paremmat kunnallisverotulot.  

- Suurin kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu ehdottomasti kaupungin henkilöstölle sekä yksiköiden esihenkilöille ja johdolle, jotka toteuttivat tiukat säätötoimet kaupungilla ja pitivät huolta tiukasta talouskurista koko viime vuoden ajan. Venymistä yksiköissä tehtiin paljon ja siitä esitän kiitokseni koko kaupungin yli 4000 työntekijälle, kaupunginjohtaja Timo Koivisto kiittää.  

Kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään aikana esitys siitä, miten henkilöstöä voidaan kertaluontoisesti palkita viime vuoden hyvästä tuloksesta.

- Kiitos kuuluu myös kaupungin luottamushenkilöille. Meillä reagoitiin nopeasti hyvinvointialueuudistuksen jälkeiseen tilanteeseen ja saatiin tehtyä talouden tasapainottamisen edellyttämät päätökset, jotka monella kaupungilla ovat vasta edessä, Koivisto jatkaa.

Menoleikkaukset kohdennettiin kaupungin päätöksenteossa siten, että lakisääteisiin palveluihin panostettiin ja leikkauksia kohdennettiin erityisesti tukipalveluihin. Myös palveluiden johtamisjärjestelmät sekä eri toimialojen ei-lakisääteiset tehtävät tarkasteltiin läpikotaisin.  

- Palveluihin kohdistuneet säästöt toteutettiin rakenteita uudistamalla siten, että palveluiden hyvä taso voitiin säilyttää. Kasvavan kaupungin vetovoiman kannalta on hyvä todeta, että meillä on terveet koulut ja päiväkodit, osaava henkilökunta ja laadukkaat palvelut. Niistä asioista haluamme pitää kiinni myös tulevaisuudessa, kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää. 

Plusmerkkinen tulos luo katseen tulevaan 

Hyvä tulos tarkoittaa sitä, että kahden talouden tasapainotukseen keskittyneen vuoden jälkeen kaupunki siirtää katseen jälleen tulevaan ja kaupungin kehittämiseen.  

Signaalit Jyväskylän kasvusta ovat myönteisiä. Kaupungin yritystonttien kysyntä on kasvussa, rakennuslupia on lähdetty jälleen hakemaan ja koko maan tasolla näyttää siltä, että rakentaminen lähtee hitaasti elpymään. Kaupungin väkiluvun kasvu jatkuu lähes ennätyksellisellä tasolla ja oppilaitosten vetovoima on vahvaa.  

- Kaupunki tukee osaltaan työpaikkakehitystä toteuttamalla elinvoimainvestointeja ja viemällä eteenpäin hankkeita, joilla saadaan alueelle työtä ja houkuttelevuutta. Asukasmäärämme tulee tänä vuonna ylittämään 150 000 asukkaan rajapyykin ja heidän tarpeisiinsa kaavoitetaan ja rakennetaan jatkuvasti uusia asuinalueita. Jyväskylä kasvaa ja kehittyy ja niin sen pitääkin olla, tiivistää kaupunginjohtaja Timo Koivisto.  

Valtionosuusuudistus aiheuttaa edelleen hienoista huolta - talouspuskuria kuitenkin on  

Koska valtionosuuksiin tehtiin valtion tasolta merkittäviä leikkauksia useammalle vuodelle, kaupungin säästöpaketin toinen osio kohdentuu kuluvaan vuoteen. Talousarvio on tälle vuodelle 18,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.  

Ennakoitua parempi tulos tarkoittaa kuitenkin sitä, että puskuria miinusmerkkisille vuosille on riittävästi valtionosuuksien suurimpien leikkausten ollessa parhaillaan käynnissä. Tulos osoittaa myös, että päätetyt toimenpiteet purevat ja talous on mahdollista saada pysyvään tasapainoon vuoteen 2028 mennessä.  

- Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen liittyen jatkamme tiivistä keskustelua muiden kaupunkien ja valtionhallinnon kanssa, jotta uudistuvasta järjestelmästä voitaisiin saada kunnille oikeudenmukainen ja aidosti kaupunkien nykyiset tehtävät mahdollistava. Tulemme jatkamaan talouden osalta tiukkaa menokuria ja voimme nyt tehdyillä toimenpiteillä saavuttaa talouden kestävän tasapainon. Siten on aika kääntää katse vahvasti tulevaan, kehittää laadukkaita palvelujamme sekä tehdä toimenpiteitä, joilla voimme lisätä kaupungin elinvoimaa ja osaltamme tukea vaikeaa työllisyystilannetta, kertoo talousjohtaja Vesa Voutilainen.  

Poimintoja tilinpäätöksen luvuista  

- Jyväskylän väkiluku 2024 lopussa 149 269, kasvua 1 523 henkilöllä vuoden 2023 lopun väkilukuun verrattuna.    
- Tilikauden ylijäämä 6,2 miljoonaa euroa, alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin 7,7 miljoonan euron alijäämää.    
- Kaupungin ylijäämäkertymä vuoden 2024 lopussa on 117,9 miljoonaa euroa.   
- Toimintakate toteutui 11,3 M€ muutettua talousarviota parempana.  Suurimmat toimintakatteen alitukset olivat kaupunkirakennepalveluissa (2,5 miljoonaa euroa), kasvun ja oppimisen palveluissa (2,5 miljoonaa euroa) sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluissa (2,4 miljoonaa euroa). 
- Verotulojen toteuma on 3,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi.   
- Verotuloja kertyi yhteensä 343,1 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuottoja kertyi 5,9 M€ muutettua talousarviota ja 8,9 M€ alkuperäistä talousarviota enemmän.   
- Kaupunki investoi 76 miljoonalla eurolla. Suurimpia investointeja Huhtasuon jalkapallohalli (11,3 miljoonaa euroa), Cygnaeus-koulun peruskorjaus (7,4 miljoonaa euroa) ja kaupunginteatterin peruskorjaus 6,2 miljoonaa euroa.  
- Kaupungin lainakanta kasvoi vuonna 2024 noin 20 miljoonaa euroa, kun alkuperäisessä talousarviossa lainakannan kasvuksi ennustettiin 44,3 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta on edelleen merkittävästi kuntien keskiarvoa matalampi. Lainakanta asukasta kohti on Jyväskylässä 2 446 euroa, kun lainakanta kunnissa keskimäärin on noin 3 380 euroa/asukas. Suurista kaupungeista Jyväskylän lainamäärä asukasta kohden on toiseksi matalin Helsingin jälkeen.    
 
Koko konsernin tilinpäätös tulee valmistumaan maaliskuun aikana ja siitä tiedotetaan erikseen.

Kaikki tilinpäätöstä koskeva aineisto päivitetään kaupungin verkkosivuille https://www.jyvaskyla.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous/seurantaraportit-ja-tilinpaatos/tilinpaatos-2024