16.1.2025
Vaikuta Jyväskylän yleiskaavaan 2050 – luonnos nähtävänä 17.1.–17.2.2025

Jyväskylän yleiskaavan 2050 päätarkoitus on ohjata Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehitystä seuraavina vuosikymmeninä. Yleiskaavan tavoitevuosi on yleiskaavan nimen mukaisesti vuosi 2050. Yleiskaava uudistaa ja päivittää vuonna 2014 hyväksyttyä Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa. Jyväskylän yleiskaava 2050 ei tule kuitenkaan voimaan koko kaupungin alueella, vaan pääosa nykyisistä osayleiskaavoista jää voimaan. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään Jääskelän, Sippulanniemen ja Valkeamäen osayleiskaavojen sekä Korpilahden Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosan kumoamista.
Yleiskaavaluonnos pohjautuu monilta ratkaisuiltaan voimassa olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan. Jyväskylässä painotetaan edelleen muun muassa keskusta-alueiden kehittämistä, täydennysrakentamista sekä maaseutualueiden asuinrakentamisen ohjaamista kyläalueille. Uusien omarantaisten asuintonttien kaavoittaminen Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven rannoille ei ole mahdollista jatkossakaan. Yleiskaavassa on myös osoitettu edellisen yleiskaavan tavoin uusia kehämäisiä tie- ja katuyhteyksiä mm. Sulunperän, Seppälänkankaan ja Palokan välille.
Kestävä kasvu ja sujuva arki tavoitteena
Yleiskaavan tavoitteet hyväksyttiin keväällä 2024, ja ne ovat ohjanneet yleiskaavaluonnoksen laadintaa. Tavoitteissa korostettiin muun muassa liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista, kestävien kulkumuotojen käytön lisäämistä, virkistys- ja luontoympäristöjen huomioon ottamista sekä monipuolisia mahdollisuuksia elinkeinoille.
Yleiskaavaluonnoksen taajamatoimintojen merkinnöillä uutta kerrostaloasumista halutaan erityisesti ohjata yhä enemmän niille alueille, joilla on parhaimmat edellytykset liikkua joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tätä tavoitetta tukee myös uusi merkintä, jolla osoitetaan joukkoliikenteen kannalta keskeisiä katuja Keskussairaalanmäen, keskustan ja Seppälän välillä. Yleiskaava sisältää myös kehittämisperiaatemerkinnän Jyväskylän keskustan ja Lutakon yhdistämisestä ratapihan yli.
Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on käyty läpi tulevaisuuden pientalorakentamisen tarpeita ja alueita. On todennäköistä, että tulevaisuudessa uusia pientaloalueita syntyy aiempaa vähemmän väestörakenteen muutosten seurauksena ja toisaalta yhä enemmän rakennetaan täydentäen nykyisten asuinalueiden asuntokantaa. Lopputuloksena yleiskaavan asuinaluevarauksia on supistettu aiempaan yleiskaavaan nähden, ja potentiaalisimmat uudet alueet sijaitsevat palveluiden ja liikkumisen kannalta edullisesti.
Jyväskylän kaupungin tavoitteena on tarjota yrityksille kasvun ja sijoittumisen mahdollisuuksia. Yleiskaavassa tämä tarkoittaa riittäviä työpaikka- ja teollisuusaluevarauksia. Tulevaisuudessa Seppälänkankaan alue kehittyy edelleen, ja uusia työpaikka-alueita voi syntyä valtatie 4:n varrelle Puuppolan liittymän ja Kanavuoren alueelle. Myös Keuruuntien Könkkölän liittymän tuntumaan on luonnoksessa esitetty uutta työpaikka-aluetta. Ensimmäistä kertaa yleiskaavaluonnoksessa on tuotu esille myös kiertotalous ja rakentamisesta syntyvien maamassojen kokonaistaloudellinen hallinta.
Yleiskaavaluonnoksessa päävirkistysalueiden merkitys myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa kasvaisi kaupungin suojelualueverkostoon sisältyvien uusien suojelualueiden myötä. Yleiskaavaluonnosta laadittaessa on kiinnitetty huomiota kytkeytyneeseen siniviherrakenteeseen, mikä näkyy niin arvokkaita pienvesiä kuin viheryhteystarpeita koskevina merkintöinä. Uusi siniviherrakenteen moniarvoaluemerkintä kiinnittää huomiota lähivirkistysalueiden riittävyyteen tiivistyvässä kaupungissa.
Isojen periaatteiden lisäksi yleiskaavassa kannattaa suunnata katse eri alueisiin ja alueita koskeviin muutoksiin. Yleiskaavaluonnoksessa merkittävimpiä muutoksia kohdistuu Korpilahden Iloniemeen ja useampaan nykyisessä yleiskaavassa osoitettuihin selvittämisen arvoiseen taajamaan, joiden maankäytön kehittämiseen yleiskaavaluonnoksessa on pyritty löytämään tarkoituksenmukaisempia ratkaisuja. Luonnoksen periaatteiden mukaan Korpilahden Iloniemeä kehitettäisiin jatkossa maaseutumaisena alueena, ja alueen asemakaavoitustavoitteesta luovuttaisiin. Esimerkiksi Kanavuoren länsipuolisen Laurinniemen, Muuratsalon Pajukannan ja Palokan Tyyppälänjärven pohjoisosan maankäytön ohjaus perustuisi jatkossa muihin suunnitelmiin kuin asemakaavaan.
Osallistu tilaisuuksiin ja vastaa kyselyyn
Yleiskaavaluonnosta esitellään kolmessa asukastilaisuudessa:
to 23.1. klo 18–19.30 Jyväskylän pääkirjaston Minnansalissa, Vapaudenkatu 39-41
ke 29.1. klo 18–19.30 Palokan yhtenäiskoulun ruokalassa, Koivutie 5
to 30.1. klo 18–19.30 Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalassa, Kokkotie 20
Osallisilla on myös mahdollista vastata yleiskaavaluonnosta koskevaan karttapohjaiseen kyselyyn. Kaava-aineisto ja linkki kyselyyn löytyvät verkkosivuilta Yleiskaava 2050.
Lisätietoja
Yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen
p. 040 186 5093, jouni.makarainen(at)jyvaskyla.fi
Yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski
p. 050 584 8822, mervi.vallinkoski(at)jyvaskyla.fi