Kaupunkirakennepalveluiden käyttösuunnitelma, kunnallistekniikan investointiohjelma ja Jyväskylän yleiskaava 2050 lautakuntakäsittelyyn

Kaupunkirakennepalveluiden käyttösuunnitelma

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2024 kokouksessaan kaupungin talousarvion vuodelle 2025. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee 17.12. kokouksessa käyttösuunnitelman, jolla määräraha jaetaan palveluihin. Toimialan toimintatulot ovat noin 59,9 miljoonaa euroa, toimintamenot 73,7 miljoonaa euroa ja toimintakate -13,8 miljoonaa euroa.

Kaupunkirakennepalvelujen toimialan käyttötalouden talousarvioesitykseen tehtiin jatkovalmistelussa 3000 euron tiukennus. Kaupunginvaltuusto esitti yli 75-vuotiaiden asukkaiden tonttiliittymien aurauksen jatkamiseksi 147 000 euron lisärahoitusta ja vastaavasti 150 000 euron lisäsäästöjä muusta toiminnasta.

Määrärahan jakautuminen palveluyksiköittäin, toiminnan painopisteet, henkilöstösuunnitelma ja irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat vuodelle 2025 löytyvät esityslistan liitteistä.

Kunnallistekniikan investoinnit

Lautakunnan kokouksessa on hyväksyttävänä kunnallistekniikan investointiohjelma, joka jakautuu katu-, viher- ja satamapalveluihin. Katupalveluiden investointeihin käytettävä summa on noin 16,4 miljoonaa euroa. Ohjelmassa varaudutaan muun muassa Rajakadun muutostöiden käynnistämiseen, Vapaudenkadun Linkkikeskuksen saneeraukseen, kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, ulkovalaistuksen uusimiseen ja Hippoksen alueella Keskikadun töiden käynnistämiseen.

Viherpalveluihin osoitetaan noin viisi miljoonaa euroa. Näkyvimpiä kohteita investointiohjelmassa ovat Kirkkopuiston saneeraus ja leikkipuiston rakentaminen sekä Tourujoen kunnostuksen jatkaminen. Satamapalveluihin kohdistuva summa on 100 000 euroa, jolla varaudutaan rakentamaan soutuvenepaikkoja Haapaniemeen.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kunnallistekniikan investointeihin vuodelle 2025 osoitetaan kaikkiaan 21,5 miljoonaa euroa, josta käyttötaloustulojen osuus on kaksi miljoonaa euroa.  

Jyväskylän yleiskaava 2050 viitoittaa kestävää kasvua ja sujuvaa arkea

Yleiskaava määrittää Jyväskylän kehitystä sekä ohjaa muutosta seuraavien vuosikymmenien päähän. Se ohjaa tulevaa maankäyttöä, kuten asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista sekä liikenneratkaisujen toteuttamista. Käsiteltävänä oleva yleiskaavan luonnos tukeutuu monilta periaatteiltaan aiempaan ja tällä hetkellä voimassa olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan. Luonnosta valmisteltaessa on pyritty huomioimaan ja yhteensovittamaan erilaiset tarpeet ja toiminnot, asumisesta liikkumiseen, luontoarvoihin ja virkistykseen.

Yksi merkittävimmistä muutoksista nykyiseen yleiskaavaan ovat muun muassa kaavan esittämistapa: eri toiminnot kuvataan edelleen kartalla ruudukoin mutta seitsemän teemakartan sijaan kaavakarttoja uuden yleiskaavan kaavaluonnoksessa on kolme. Kartat 1 ja 2 kuvaavat taajama-alueiden ja kartta 3 maaseutualueiden pääkäyttötarkoituksia, suunnitteluohjaavia erityisominaisuuksia ja arvokkaita alueita.

Taajama-alueiden rakenne esitetään kolmiportaisesti sekä asutuksen läheiset työpaikka-alueet ja taajaman läheiset lievealueet esitetään yleiskaavaluonnoksessa omilla merkinnöillään. Alueellisesti merkittävimpiä muutoksia luonnoksessa esitetään selvitettävän arvoisen taajaman asuinaluevarauksiin ja Korpilahden Iloniemeen, jota kehitettäisiin jatkossa maaseutualueena. Maaseutualueilla painotetaan edellisen yleiskaavan tavoin kylien ja kylämäisten alueiden kehittämistä. Maaseutualueiden merkintöjä täsmennetään myös kaavaluonnoksessa paremmin maa- ja metsätalouden harjoittamista tukeviksi.

Liikkumisen osalta uutena merkintänä yleiskaavaluonnoksessa on joukkoliikenteen kannalta keskeiset kadut. Kehä Vihreän ja Kehä Sinisten merkintöjä tarkennetaan sekä esitetään uusia suojelualueita kaupungin suojelualueverkostoon perustuen sekä tunnistetaan arvokkaimpia puroja ja noroja. Yleiskaavassa päivitetään myös Jyväskylän säilytettävän arvoisten pientaloalueiden ja maisemaselänteiden merkintöjä.

Yleiskaavan nähtäväolon aikana järjestettävissä asukastilaisuuksissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa voi tutustua kaavaluonnokseen sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa. Palautetta kerätään myös karttapohjaisen kyselyn avulla.

Jyväskylän yleiskaava 2050 aineistoon voi tutustua kaavan verkkosivulla. Sivulla voi liittyä kaavan postituslistalle ja saada tietoa kaavatyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Maapoliittiset linjaukset ja tontinluovutusperiaatteet päivittyvät

Maapolitiikan linjauksissa otetaan kantaa ja asetetaan tavoitteita kaupungin maanhankinnalle, tontinluovutukselle sekä asemakaavoitettavien alueiden ja niiden toteutumisen edistämiseen liittyen. Aktiivisella ja johdonmukaisella maapolitiikalla on tärkeä rooli kuntataloudelle ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksille: niillä luodaan edellytykset kaupungin kehittymiselle ja kilpailukyvylle sekä yhdyskuntarakenteen investointien kannattavuudelle. Nyt hyväksyttävänä olevien maapolitiikan linjausten ja niiden liitteenä olevien tonttien luovutusperiaatteiden päivityksessä on huomioitu toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä pyritään lisäksi varautumaan tuleviin lainsäädännössä tapahtuviin uudistuksiin.

Kaupungin kehittyminen ja kasvu monipuolisella, riittävällä ja kysyntään vastaavalla kohtuuhintaisella tonttitarjonnalla saadaan turvattua hankkimalla kaupungin omistukseen kohtuuhintaista raakamaata keskeisiltä kasvusuunnilta. Jatkossa on tarpeen varautua hankkimaan myös muuta maata erilaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi kaupungin ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteiden turvaamiseksi. Kaupunki asemakaavoittaa ensisijaisesti omistamaansa maata. Yksityisen omistamaa maata asemakaavoitetaan, jos sen hankkimista kaupungin omistukseen tai sen jättämistä asemakaavoittamatta ei pidetä järkevänä.  Asemakaavoja voidaan laatia yksityisen omistamalle asemakaavoittamattomalle maalle esimerkiksi, jos kyseessä on asemakaavoitettavan alueen sisälle tai välittömään läheisyyteen luontevasti sijoittuva, jo rakentunut pieni asemakaavoittamaton alue.

Yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja kannattavuuden näkökulmasta asemakaavojen toteutuminen on tärkeää. Kaupungin ja yleisen edun mukaista on, että verovaroilla jo tehdyt kunnallistekniikan investoinnit tulevat käyttöön. Tonttien rakentuminen vaikuttaa lisäksi alueiden viihtyisyyteen. Tontinluovutukseen liittyen olennaisimpana esitettävänä muutoksena on omakotitonttien vuokraamista painottavaan toimintamalliin siirtyminen, jossa tontit luovutetaan ensin vuokraamalla ja vuokrattu tontti olisi mahdollista lunastaa omaksi vasta rakentamisvelvollisuuden täytyttyä. Periaatetta noudatettaisiin myös muilla tonteilla, jotka on ensin luovutettu vuokraamalla. Varausaikoja koskevilla muutoksilla pyritään puolestaan lyhentämään tonttien kiertoaikaa ja näin parantamaan rakentajien mahdollisuutta saada kaupungilta mieluinen tontti. Tulevina vuosina on tarpeellista valmistautua kartoittamaan ja edistämään kunnallistekniikan piirissä olevien rakentumattomien tonttien rakentumista.

Maapolitiikan linjauksissa ei tehdä muutoksia voimassa oleviin kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiin maankäyttösopimuksia koskeviin periaatteisiin, mutta ne koostetaan linjausten liitteeksi tonttien luovutusperiaatteiden tapaan.

Äijälän puutarhakorttelista kaavaehdotus

Väinölässä entisille Äijälän tilan maille on suunnitteilla vehreä ja viihtyisä korttelikokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia ja joustavia asumisen muotoja erilaisissa elämäntilanteissa ja -vaiheissa oleville asukkaille.

Alueen pohjoisosaan on suunnitteilla erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja ja pienkerrostaloja. Kasvitarhan rakennuskanta ja siellä toteutettava kuntouttava työtoiminta jatkuvat alueella sulautuen osaksi kaupunkipientaloista koostuvaa asuinaluetta. Alueen eteläosaan on kaavassa esitetty ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista. Asemakaavan muutosehdotus on pääpiirteiltään kaavaluonnoksen mukainen. Tarkentuneen suunnittelun ja saadun palautteen perusteella muutosehdotukseen on lisätty suojelumerkintä puutarhurin talon pihapiirin puuston ja rakennuskannan säilyttämiseksi. Ehdotuksessa on pienennetty lähivirkistysalueelle esitettyä pysäköimispaikkaa sekä tarkistettu asuinkortteleiden läpi kulkevan jalankulun ja polkupyöräilyn väylän linjausta. Palveluasumisen korttelialueet on ehdotuksessa yhdistetty ja niiden käyttötarkoitus on muutettu asuinrakennusten ja yleisten rakennusten korttelialueeksi, josta asuinrakentamista saa olla enintään 2200 kerrosalaneliömetriä.

Äijälän puutarhakorttelin asemakaavan muutos toteuttaa Asumisvisio 2035 tavoitteita. Lisäksi lautakunnan käsittelyssä ovat ehdotusvaiheessa oleva Revontien kaavamuutos sekä hyväksymiskäsittelyssä olevat Sohlberginkadun ja Åströmin huvilan asemakaavamuutokset sekä Haapaniemen Ristonmäen ja Ylämyllyjärvi II asemakaavan muutokset ja laajennukset.

Esityslista ja pöytäkirja

Kaikki kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen etenevät asiat ovat luettavissa liitteineen lautakunnan kokouksen esityslistalta. Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät lautakunnan verkkosivulta. 
Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Lisätiedot

• käyttösuunnitelma: talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen, p. 050 349 5972, [email protected]
• kunnallistekniikan investoinnit: rakennuttajapäällikkö Jari Lohi, p. 050 599 6100, [email protected]
• Jyväskylän yleiskaava 2050: Mervi Vallinkoski, yleiskaavapäällikkö, p. 050 584 8822, [email protected] ja Jouni Mäkäräinen, yleiskaavasuunnittelija, p. 040 186 5093, [email protected]
• maapolittiiset linjaukset: Paula Hartman, tonttipäällikkö, p. 040 537 2454 , paula.hartman@jyvaskyla ja Essi Jokinen, maankäyttöinsinööri, p. 040 861 9754, [email protected]
• Äijälän puutarhakorttelin asemakaavamuutos: Henriikka Keskinen, kaavoitusarkkitehti, p. 050 442 3691, [email protected]